Siirry pääsisältöön

Talvinen lintujen maailma Siurossa

Ennen kuin kevät ja muuttolinnut tulevat, sukelletaan talviseen lintujen maailmaan Tepan silmin. Tai no, oikeastaan sitä talvea ei tänä vuonna juuri ole ollutkaan, outoa ja vähän surullista. Lämpöiset kelit ovat laulattaneet lintuja ennätysaikaisin, Mustarastaan pesinnöistä on kuulunut juttua ja Siurossakin on kuulemma päässyt tällainen ihme käymään. Tarina ei kerro tarinalle jatkoa.. Koko talvi on menty suhteellisen pienillä pakkaslukemilla ja pääosin plussalla, joten olettaisin että pesinnät onnistuvat ainakin näillä main.

Aloitetaan loppusyksystä-alkutalvesta ja päädymme kevättalven tunnelmiin.

Isokoskelo


Noniin, vanhat ystävämme isokoskelot. Isokoskelo muuttaa syys-joulukuussa talvehtimaan Itämerelle ja Pohjanmerelle. Osa isokoskeloista talvehtii myös eteläisessä Suomessa. Minulla viimeinen havainto on marraskuun puolenvälin tienoilta. Luultavasti nämä kuvissa esiintyvät nuorukaiset ja aikuiset yksilöt ovat lähteneet ainakin täältä Siurosta paremmille apajille.

Nuoria isokoskelonaaraita suintapuuhissa 23.10.2019



Uros lepäilee ajopuulla 31.10.2019

Isokoskelot Kulovedellä 12.11.



Isokoskelouroksia 
Tauko jään reunalla


Yksinäinnen telkkä nauttii isokoskelourosten seurasta
Telkän juoksunäytös. Muutama hetki tämän jälkeen myös isokoskelot läksivät lentoon.
4.12. Siuronkoski

Lue lisää: https://tepander.blogspot.com/2019/05/naarlahden-kaislikossa-suhisee-part-2.html

Sinisorsa


Kirjoittelin juttua sinisorsasta heinäkuussa 2019, tutustu ihmeessä:

https://tepander.blogspot.com/2019/07/poikassatoa-part-2-sinisorsa.html

Sinisorsat orrella 31.10.2019



4.12. Siuronkoski

Koskikara


Meillä Siuronkosken liepeillä pyörii useita koskikaroja. Tai no, lähes koko talven jatkuneet juoksutukset ovat ajaneet koskikaroja koskesta pienempien purojen liepeille. Virtaus lienee liian kovaa.

Koskikara kuuluu varpuslintujen suureen lahkoon, on ainoa varpuslintuihin kuuluva sukeltaja. Viihtyy virtaavien vesien äärellä ja saalistaa ravinnokseen selkärangattomia eläimiä, joskus myös pieniä kaloja. On Etelä- ja Keskisuomessa harvinainen pesimälaji (Pesii Pohjois-suomessa). Ilmestyy Etelä-Suomeen loka-marraskuussa, siirtyy pesimäalueilleen maalis-huhtikuussa. Etelä- ja Keski-Suomessa talvehtivat linnut ovat todennäköisesti Norjan ja Ruotsin pesimäkannan yksilöitä. Suomen pesimäkannaksi on arvioitu 250-300 yksilöä. Suomessa talvehtii noin 5000 yksilöä. Koskikara on Norjan kansallislintu.
Koskikara on rauhoitettu.

Lähde: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/koskikara

Koskikara, Siuronkoski 1.11.2020


Koskikaran höyhenpuku pysyy vesitiiviinä pyrstön tyvestä olevasta rauhasesta erittyvän rasvan ansiosta. Koskikara sukii sitä höyheniinsä.



Naakka


Noniin, nyt päästiin siirtymään kotipihan talviseen lintutarjontaan. Naakkaan tutustuimme jo viime keväänä melko perusteellisesti julkaisussa https://tepander.blogspot.com/2019/05/luonto-kevaasta-kesaan-osa-1-kotipihan.html. Käyppä lukaisemassa sieltä. Tänä talvena olen huomioinut, että naakkoja ei ole pyörinyt niin paljoa meidän asuinalueella. Jossain muualla lienee parempaa tarjottavaa :D Tosin viime aikoina olen ollut huomaavinani, että ralli meidän ja parin naapuritalon savupiippujen välillä on vilkastumaan päin, eli kyllä trafiikkia ja pesijöitä riittää taas.

Naakka tähyilee koivun latvuksessa 24.11.2019

25.1.



28.2. Kurkistus


5.3. Ny mennään!


Käpytikka



Käpytikka omenapuussa 25.1.2020

Käpytikka on yleisin tikkalajimme. Pesii kaikenlaisissa metsissä. Pesimäkannaksi on arvioitu 300.000-700.000 paria. Käpytikkoja on Siuronkin alueella runsaasti. Meidän pihapiirissämme tikkoja vierailee ruokintapaikalla lähes päivittäin. Käyttää luonnosta ravintonaan talvisin käpyjen siemeniä. Muina vuodenaikoina syö monipuolisemmin, mm. hyönteisiä sekä lintujen munia ja poikasia. Pesäkolo on tavallisimmin haavassa. Munii toukokuussa 4-7 munaa.

Lähde: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/kapytikka

Selvästi akrobaattisia kykyjä!



Talitiainen


Vakiovieras lintulaudoilla. Meillä ei kylläkään yleisin vierailija. On pääosin paikkalintu, mutta osa kannasta muuttaa/vaeltaa. Käyttää ravintonaan selkärangattomia, siemeniä, talia. On elinvoimainen, rauhoitettu laji. Munii huhti-toukokuussa 6-12 munaa. Uusintapesueet ovat tavallisia.


Talipallot maistuvat.


Sinitiainen


Sinitiaisia tuntuu viihtyvän pihapiirissämme lisääntyvässä määrin. Sinitiaiset ovat pesineet pöntössämme jo parina kesänä. Nyt on tullut jälleen seurattua, onko jo pöntön suulla liikehdintää. Ainakaan toistaiseksi en ole päässyt todistamaan pesimisaikeita.



6.2.

28.2.

Kuusitiainen


Kuusitiainen on minulle uusi tuttavuus lintulaudallamme. Tänä talvena olen alkanut aktiivisemmin kuvaamaan lintulauden elämää ja tämäkin laji on nyt tullut tutuksi.

Kuusitiainen ruokintapaikalla 2.2.

Kuusitiainen on pienikokoisin tiaislaji. Pesii kolossa tai pöntössä. Munii huhti-toukokuussa 3-13
 munaa, pesäpoikasaika on 16-19 vuorokautta. Näkee pääosin Etelä- ja Keski-Suomessa, pesimälintuna kuusikoissa sekä sekametsissä. Käyttää ravintonaan siemeniä ja selkärangattomia eläimiä sekä todistetusti talia :). On paikkalintu, mutta kuusen siemenkadon aiheuttamia suurvaelluksia tapahtuu muutaman vuoden välein.

Lähde: http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/kuusitiainen

Kuusitiaisen selkäpuoli.

Vihervarpunen

Ruokintapaikalla 5.3.


Vihervarpunen kuuluu peippojen heimoon. Aluksi sekoitin tämän keltasirkkuun, mutta tarkemmin tutkittuna tuntomerkit sopivat paremmin vihervarpuseen. Tänä keväänä vihervarpusia tuntuu olevan erityisen paljon pihapiirissämme. En tiedä johtuuko se siitä että lopultakin tunnistin tämän linnun :D vai mistä? Vihervarpunen kuuluu muuttajalintuihin, mutta osa kannasta talvehtii Suomessa. Vihervarpusen pesä on yleensä kuusessa, mutta ei suinkaan pöntössä tai kolossa, vaan kuusen (yleensä) oksalla, kaukana rungosta ja 1,5-20 metrin korkeudessa. Pesä on rakennettu ohuista, kuivista kuusenoksista, jäkälästä, kuoresta, heinästä ja seitistä. Pesä on vuorattu jouhilla ja juurikuiduilla. 


Munii huhti-toukokuussa 4-6 munaa, toinen pesue kesä-heinäkuussa melko yleinen. Käyttää ravintonaan syksyllä ja talvella koivun ja lepän siemeniä sekä vierailee lintulaudoilla, keväällä syö kuusen ja männyn siemeniä. Pyydystää pesimisaikaan myös hyönteisiä poikasille.



Pikkuvarpunen

Pariskunta? omenapuun oksalla 6.2.

Pesii mm. rakennusten koloissa ja kyllä taitaa meidänkin talosta jokunen pesä löytyä, niin paljon näitä ruskeita kaunokaisia meidän pihapiiristämme löytyy. Sen verran, että lintulauta on jatkuvasti tyhjä! Aikani ehdin syyttää naakkoja rosvouksesta, kunnes lopulta tajusin, että nämä ryökäleethän vetävät oikein olan takaa ja lintulaudan täydeltä siementä napaansa.

Pikkuvarpunen on varpusta pienempi ja sirompi. Valkoisista poskista löytyy ruskeat täplät. Kanta on laajentunut viime vuosikymmeninä runsaasti. 1990-luvun puolivälistä lähtien kanta on moninkertaistunut, on monin paikoin varpusta yleisempi. On paikkalintu, ainoastaan pohjoisimmat kannat muuttavat etelämmäksi. Munii huhti-toukokuussa 4-8 munaa.



Antaumuksella.

Porukalla syömään.


Punatulkku


Punatulkku kuuluu peippojen heimoon. Huomio kiinnittyy kauniiseen väritykseen ja tukevaan nokkaan. Koiraan rinta on punainen ja naaraan punaisenharmaa, hailakampi.

Punatulkku-uros ruokintapaikalla 2.2.

Käyttää ravintonaan siemeniä, silmuja ja marjoja talvisaikaan sekä kesällä myös hyönteisiä. Tekee pesän yleensä matalaan pensaaseen 0,5-5 m korkeuteen (havumetsäalueelle). Munii huhti-toukokuussa 5-7 munaa. On osittaismuuttaja, mutta suurin osa talvehtii Suomessa.

On Kymenlaakson maakuntalintu.


Punatulkkunaaras.



Naaras 5.3.



Kaikki kohteet olen kuvannut itse. Kamera, objektiivi: Canon 77D, Tamron 150-600 mm.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kellarin täysi muodonmuutos

Kuva 1. Lähtötilannetta Moikka. Olen jonkun kerran jo viitannut talomme kellariremonttiin. Tila on nyt valmis ja nyt on aika syventyä remonttiin ja muutoksiin täysillä. Lähdemme etenemään todellakin aivan pohjalta ja suunta on vain ja ainoastaan ylöspäin. Turvallista matkaa! Pientä alustusta Vuonna 2000 me muutimme tähän 1956 rakennettuun rintamamiestaloon. Paria vuotta myöhemmin teetimme suuren remontin, jonka yhteydessä oli tarkoitus remontoida myös kellarikerros. Remontin laajuus yllätti sillä kertaa ja kellariremontti jäi hamaan tulevaisuuteen. Siitä saakka kun muutimme tänne, Pasi on haaveillut saavansa oman soittokämpän kellariin. Saimme aikoinaan itse piikattua vanhan sementtilattian pois, mutta siihen se sitten jäikin. Raha ratkaisee. Lainatilanteen parantuessa meillä oli lopultakin mahdollisuus rahoittaa tämä remontti. Talo on salaojitettu ja patolevy kiertää muuria. Ei ulkopuolista eristystä. Suunnitelma Suunnitelmana on saada kellariin harrastetila, jossa o

Syksyinen päiväreissu Kustaviin

  Sunnuntaina aamutuimaan lähdimme viemään Monaa päivähoitoon hoitolaan ja sitten nokka kohti Kustavia. Alkuperäinen suunnitelma oli käydä Hangossa kuvausreissulla, mutta se reissu olisi vaatinut yöpymisen jossain siellä suunnilla ja sopivaa majoitusta ei löytynyt millään. Monakin olisi joutunut yöpymään hoitolassa, joten jätimme Hangon ympäristöineen suosiolla ensi kesään. Toiveissa olisi saada otettua hyviä lintukuvia ja ehkäpä joku uusi lajikin tulisi vastaan. Siuro-Yläne-Uusikaupunki-Kustavi-Vuosnainen-Kustavi-Mynämäki-Siuro Matkaan Syksyisen aamun usvaa vielä näkyvissä, vaikka aurinko oli jo aikaa noussut. Heinijärventieltä kuvattu. Hauska idea ja olipa kauniina säilynyt kukkapelto💓 Tie 249, pian Sastamalassa. Sastamalasta lähdemme ajamaan Pyhäjärven etelänpuoleista reittiä ja saavumme Yläneelle. Tieltä pilkottaa mielenkiintoisen näköinen kirkko, tutustummepa seuraavaksi siihen. Yläneen Pyhän Olavin kirkko Komea punainen puukirkko sieltä ruskan värjäämien puiden takaa pilkistää.

Nizza 22.-27.9 / Place Massena, Avenue Jean Medecin, Satama

Place Massena ja aukiolta lähtevä Avenue Jean Medecin Place Massena Place Massena on Nizzan pääaukio ja keskuspaikka, jonne monet kaupungin tärkeimmistä kaduista johtavat.  1800-luvulla perustettua aukiota reunustavat italialaistyyliset, punamullan väriset rakennuk set ja palmupuut. Aukio koki muutama vuosi sitten muodonmuutoksen ja siitä tuli jalankulkijoille ystävällisempi paikka. Nykyisin siellä on kahviloita ja kauppoja, suihkulähteitä, patsaita ja penkkejä. Etelässä Place Massena päättyy tähän suihkulähteeseen, jonka keskellä seisoo seitsemän metriä korkea Apollo-patsas.         La Fontaine du Soleil. Kun ensimmäisenä iltana tupsahdimme tutkaillessamme kaupunkia tälle aukiolle, näky oli unohtumaton. Iso luokseen kutsuva aukio, jonka hallitsevin elementti pimeän aikaan ovat valopatsaat. Patsaat ovat espanjalaisen taiteilijan Jaume Plensan luoma taideteos. Kaikkien seitsemän patsaan värit muuntuvat sulavasti vihreästä punaiseen, oranssiin...Teoksen nimi on "Con