Tepa pistää tuulemaan

Moikka, tässsä koostetta meidän joulunalusreissulta Tallinnassa. Matka meinasi tyssätä heti alkuunsa kotona meidän ulkoportaisiin. Olivat nimittäin umpijäässä ja siitäkin huolimatta kuvittelin tuurilla selviäväni portaista alas kantamuksia kummassakin kädessä. No, en selvinnyt. Persuuksillenihan siitä sitten lensin ja voitte uskoa, että kipeetä teki häntäluuhun!! Haukoin siinä aikani henkeä. Onneksi nyt muilta vammoilta selvisin. Kauhulla ajattelin tietenkin ensimmäisenä selkääni. No reissu tuli kaikesta huolimatta tehtyä, kuten seuraavasta tarinasta voitte niin päätellä. Tallinan joulutori Tallinnan perinteinen joulutori Raatihuoneen aukiolla. Joulutorilta on monenmoista kojua, tarjolla perinteisiä matkamuistoja, upeita käsitöitä, eikä tule nälkä, eikä jano. Glögiä on tarjolla alkoholilla tai ilman lähes jokatoisessa kojussa. Jouluinen tunnelma on taattu. Aukiolle on pystytetty Tallinnan virallinen joulukuusi jo keskiajalla, vuonna 1441. Tarinan mukaan tämä joulukuusi on e

Tonttu Toiveikas asuu omassa rauhassaan metsän keskellä. Toiveikkaan mieltä kuitenkin kaihertaa eräs asia. Toiveikas oli saanut luulla, että hänen ystävänsä, tonttu Tuulispää oli joutunut hirmuisen Vuortenpeikon vangiksi. Toiveikas oli pähkäillyt asiaa kaksi yötä ja päivää. Hän oli nyt lopulta tullut siihen johtopäätökseen, että tonttu Tuulispää täytyy pelastaa ennen kuin kello lyö kaksitoista jouluyönä. Tonttu Toiveikas lähtee matkaan ollen tietoinen matkansa vaaarallisuudesta. Reitti on vaarallinen ja vain aniharva on selvinnyt siitä. Vuortenpeikkoa pelätään, ainoastaan naapurimajan Helga-muori on saanut yhteyden Vuortenpeikkoon. On aatonaattoilta ja tonttu Toiveikas lähtee vaeltamaan kohti Vuprtenpeikon vuorta. Alkumatka sujuu joutuisasti, mikäpäs siinä on tallustella pitkin lumista, tallattua polkua. Toiveikas ei ole koskaan poistunut omasta metsästään kovinkaan kauas ja kaikki vastaantuleva on uutta hänelle. Toiveikkaalla on äärimmäisen hyvät tele