Sunnuntaina aamutuimaan lähdimme viemään Monaa päivähoitoon hoitolaan ja sitten nokka kohti Kustavia. Alkuperäinen suunnitelma oli käydä Hangossa kuvausreissulla, mutta se reissu olisi vaatinut yöpymisen jossain siellä suunnilla ja sopivaa majoitusta ei löytynyt millään. Monakin olisi joutunut yöpymään hoitolassa, joten jätimme Hangon ympäristöineen suosiolla ensi kesään. Toiveissa olisi saada otettua hyviä lintukuvia ja ehkäpä joku uusi lajikin tulisi vastaan.
 |
Siuro-Yläne-Uusikaupunki-Kustavi-Vuosnainen-Kustavi-Mynämäki-Siuro
|
Matkaan
 |
| Syksyisen aamun usvaa vielä näkyvissä, vaikka aurinko oli jo aikaa noussut. Heinijärventieltä kuvattu. |
 |
Hauska idea ja olipa kauniina säilynyt kukkapelto💓 Tie 249, pian Sastamalassa.
|
Sastamalasta lähdemme ajamaan Pyhäjärven etelänpuoleista reittiä ja saavumme Yläneelle. Tieltä pilkottaa mielenkiintoisen näköinen kirkko, tutustummepa seuraavaksi siihen.
Yläneen Pyhän Olavin kirkko
 |
Komea punainen puukirkko sieltä ruskan värjäämien puiden takaa pilkistää. Kirkonmenot olivat nyt tietenkin käynnissä, joten tyydyimme ihastelemaan kirkkoa ulkoa päin.
|
 |
Historiikki kertoo että kirkko on valmistunut 1782 ja rakentajana on ollut Mikael Piimänen. Nimensä kirkko on saanut Norjalaisen kuninkaan ja pyhimyksen, Pyhän Olavin mukaan.
|
 |
Tällä samalla paikalla sijaitsi myös tätä kirkkoa edeltänyt 1663 rakennettu kirkko.
Nyt on nurkat syynätty ja matka jatkuu. Tästä matkaa Kustaviin on noin 80 km. Jatkamme pohjoisen suuntaan kohti Euraa tiellä 210 ja lähdemme sitten suuntaamaan kohti länttä (tie 43). Seuraava kohde on Sundholman kartano. Etukäteen en juurikaan löytänyt tietoa omistussuhteista, mutta toiveissa on että kartanoa pääsisi kuvaamaan.
 | No, ei nyt aivan kartanolle päässyt, yksityisalueen merkit olivat meitä odottamassa. Kaunista syksyistä ruskamaisemaa sain sentään kartanon portilla kuvattua. On kyllä sääli, että niin monet historiallisesti merkittävät kartanot ovat päätyneet yksityisomistukseen, eikä niitä pääse edes kaukaa ihastelemaan. Toisaalta toki hyvä, että tämäkin kartano on pelastettu yksityiskäyttöön.
Pieni historiallinen tietoisku nyt kuitenkin kartanosta; Kartanon perusti 1480-luvulla Joachim Fleming, joka tunnetaan myöskin Kuitian ja Suitian herrana. Kaikki Flemingien teettämät rakennukset olivat pitkiä ja kapeita, toisin kuin ne leveät rakennusrungot, jotka olivat ominaisia Hornien kivirakennuksille. Lähde: Suomen Kartanoita-kirja, Kaj Dahl, C.J. Gardberg.
Uusikaupunki
Nyt olemme siis Uudessakaupungissa ja suuntaamme seuraavaksi aittarantaan lounastamaan, pizzan maku on jo kielenpäällä. Mutta kuinkas kävikään, ravintola Captain's oli suljettu, eivätkä muutkaan ruokapaikat olleet avoinna. Olemme kerran aiemmin käyneet tuolla Captain's ravintolassa ja pizzat olivat erinomaisia. No, ihan mukiinmenevää ja edullista pizzaa löytyi keskustastakin ja samalla ihastelimme Uudenkaupungin kaunista puutalomiljöötä.
Bonk-museon esineistöä. |
Sitten lähdemme kiitämään etelän suuntaan pitkin Ruissaarentietä.
Kustavi
Ja ennen kuin huomaammekaan, olemme jo Kustavissa nauttimassa upeista merimaisemista.
Haaveissa oli nähdä sellaisia lintuja, joita tuolla sisämaassa ei tule juurikaan bongattua. Aika vähän muuttolintuja oli nyt liikenteessä, suuri muutto lienee vielä edessäpäin parin viikon sisällä. Onneksi kuitenkin sain jonkinverran lintukuvia, tutuista ja tuntemattomista.
|
Ajelimme siis Kustavin läpi ja Kivimaa-Vartsala-lossille
Saavumme lyhyen lossimatkan päätteeksi Vartsalaan ja ajamme vuosnaisiin.
Vuosnainen
Aika nopsaan ja edullisesti pääsisi muuten Ahvenanmaalle. Jahka tämä Korona on joskus aisoissa niin tätä reittiä voisi harkita.
 |
Nuori merilokki, selkälokki tai harmaalokki... Ota näistä nyt selvä :)
|
 |
Vuosnaisten Meriasema, ravintola-kahvila. Hienot puitteet kertakaikkiaan. Joimme vaan kahvit munkin ja toskaleivoksen kera, mutta kyllä siellä näytti olevan oikeinkin laadukkaita ruoka-annoksia tarjolla.
Ajelemme takaisin lossille pitkin Vartsalantietä ja päädymme ihmettelemään Saaristolaismuseota.
 |
 |
Tavallinen kustavilaisten käyttämä venemalli oli kaksipurjeinen seilipaatti. Vaikka moottoreita asennettiin veneisiin 1920-luvulla, olivat purjeet tavallinen näky saaristolaisten työveneissä aina sotien jälkeiseen aikaan asti. Lähes jokaisella talolla oli omat laiturinsa ja rantahuoneensa, joissa veneitä säilytettiin. Tämä kuvassa oleva verkkovene on tyypillinen esimerkki 1900-luvun alun käyttöveneestä. Veneen on rakentanut Kustaa Anttoni Jaakobinpoika veneenrakentajamestari Lintilän ohjauksessa. Kansan suussa tästä veneestä käytettiin nimeä kutuvene, mikä viittaa silakanpyynnissä käytettyihin veneisiin. Malliltaan tyypillinen koko lounaissaaristolle ja Ahvenanmaalle. Turussa valmistettu Tarmo-moottori on asennettu myöhemmin 1900-luvulla veneeseen. Maston paikka on kuitenkin edelleen säilytetty keulassa.
|
Lossirannassa ehdimme hetken ihailla maisemia, sillä edellinen lautta ehti juuri lähteä. Juuri kun nousen autosta, huomaan merikotkan aivan yläpuolella, tällaisen kuvan ehdin hutaista. Matkalla Kustaviin olimme jo bonganneet merikotkaparin liitelemässä. Aina upea näky, ei siitä mihinkään pääse.
 |
Merikotka
|
 |
| Hetken ehti kiikaroimaan ja ihastelemaan maisemia :) |
Kustavin kirkko
Ja jälleen punamultaa💓 Tämä ihanuus on rakennettu vuonna 1783.
 |
Upea vanha kiviaita kirjon ja hautausmaan raja-aitana.
|
|
Nopea piipahdus Kustavin käsityöläiskylässä.
|
 |
Laupusten kartano Kustavissa. Tämä myöskin yksityisomistuksessa.
|
Noniin, Kustavi on nyt nähty. Olipa mukava käydä ja tutustua saaristolaismaisemiin. Nyt sitten auton nokka kohti kotia.
Ajamme Turuntietä ja mitä tuleekaan vastaan!
 |
Muntin silta edustaa rakennustekniikaltaan Suomen varhaisimpia kivisiltoja 1700-luvun lopulta.
|
Kottaraisten kokoontuminen
 |
Ja sitten lähdettiin.
|
Siis olipa hienoa seurata kottaraisparven liikkumista ja liehakoimista. Tänä kesänä olen ensimmäistä kertaa osannut edes tunnistaa tämän linnun ja mikä onni oli törmätä tällaiseen määrään muuttoaikeissa olevia kottaraisia. Aikamoinen meteli muuten lähti tuolta langalta :D
Matkan varrelle sattui vielä yksi kirkko, nimittäin Mynämäen kirkko. Nopeat kuvat vaan ja matkaan taas.
Olipa hienoa ajella halki upeiden peltomaisemien, kotimatkalla laskeva aurinko antaa vielä maisemaan aivan omanlaisen sävynsä . Pikkuhiljaa alkoi hämärtää ja laittelin jo kameraa pois, tokkopa enää mitään kuvattavaa tulee. Mutta eipä mitään, tällainen upea kuunmöllykkä paistoi punaisessa asussaan taivaalla. Etsittiin sopiva bussipysäkki ja kyllä nyt ihan suht onnistuneen kuvan sain, vaikkei jalkaa ollutkaan mukana.
Olipa taas mukava reissu, toivottavasti myös sinä viihdyit matkassa :)
Kommentit
Lähetä kommentti