Tepa pistää tuulemaan

Kirjosieppo omenapuussa. Siuro 22.5.2019. Tänä keväänä ja nyt kesän alussa luonto on tullut erityisen lähelle. Vaikka liikkumiseni on nyt jalkaterän murtuman takia ollutkin erityisen rajoitettua, olen onnekas asuessani luonnon keskellä. Olen kokenut saavani luonnosta sellaista voimaa ja rauhaa, jota ei muualta ole ollut mahdollista saada ja tavoittaa. Luontokuvauksesta on tullut erittäin tärkeä voimavara. Aloitan nyt jälleen luontopostauksien sarjan ja tässä ensimmäisessä pysytellään ihan oman kotipihan lajikirjossa. Naakka Lähdetäänpä liikkeelle meidän alivuokralaisistamme.. Kuten jo aiemminkin on ehkä tullut ilmi, olen aiemmin suorastaan vihannut Naakkoja. Ne ryöväävät lintulaudan puhtaaksi alta aikayksikön ja ovat muutenkin kovin äänekkäitä kaakattajia. Ja kaakatusta kyllä riittää, lähes kaikkien meitä ympäröivien talojen savupiipusta pilkistää naakan pää ja tässä ne surffailevat piipusta piippuun. Mikä lie nyt tullut, kun yllättäen naakat tuntuvatkin aika miel

Noniin, nyt ollaan päästy kolmanteen ja viimeiseen osaan, ainakin tällä erää. Seuraavaksi vaan odotellaan että hautominen onnistuisi ja saataisiin nähdä meidän pariskuntien poikassatoa. Erään kerran satuin paikalle kun herra tai rouva ryövärivaris yritti päästä käsiksi muniin. Ainakin sillä kertaa rosvous jäi yritykseksi. Naarlahti 26.4.2019. Varis hämärähommissa. Haarapääsky Pääskysestä ei päivääkään. Kyttäsimme mieheni kanssa kiihkeästi, koska ne pääskyset nyt tänne Naarlahteen saapuvat. Noin viikon ajan kävimme katsastamassa tilanteen päivittäin ja lopultakin 4.5. tärppäsi! Lopultakin tuulet olivat sen verran suotuisat ja ilma sen verran lämmintä jo, että ruokaa oli tarjolla takuuvarmasti.  Naarlahti 5.5.2019 Pääskysten kuvaaminen on työlästä ja yhtään hyvää otosta en ole onnistunut ottamaan. Kunhan pääsee taas jaloilleen ja jalustan kanssa kuvaamaan, ehkäpä sitten paremmin onnistaa. Jotain todistusaineistoa nyt kuitenkin kasassa. Haarapääsky on yl

Isokoskelo uros 27.4. Kuten jo edellisessä osassa kerroinkin, kerron näissä Naarlahden postauksissa nyt tänä keväänä havainnoimistani siellä pesivistä tai vierailevista lajeista. Tänään ovat vuorossa isokoskelo sekä nokikanan ohella ehdoton suosikkini silkkiuikku. Naarlahti (Kulovesi, Siuro) Asuinpaikkani Siuro sijaitsee Kuloveden rantamaisemissa. Meillä on venepaikka tuolla Naarlahdella, Knuutilan venerannassa. Nyt kun vuosiin ei ole moottoria enää omistettu, veneilyt ovat jääneet vähäisiksi ja alueella on tullut käytyä lähinnä koirien kanssa, sillä toki ovathan nuo järven ranta-alueet loistavaa lenkkeilyseutua. No, nyt ei ole pystynyt lenkkeilemäänkään hetkeen, mutta sitäkin enemmän olemme Pasin kanssa huristelleet nelipyöräisellä paikalle keväisen luonnon heräämistä seurailemaan. Tänä keväänä kaislikossa on ollut erityisen paljon suhinaa. Liekkö syynä se, että innostus seuraamiseen on yllättäen herännyt uusien kuvausvermeiden myötä, vai se että nyt lintuja on yksinkertais