Siirry pääsisältöön

Naarlahden kaislikossa suhisee Part 2 / Isokoskelo ja Silkkiuikku

Isokoskelo uros 27.4.

Kuten jo edellisessä osassa kerroinkin, kerron näissä Naarlahden postauksissa nyt tänä keväänä havainnoimistani siellä pesivistä tai vierailevista lajeista. Tänään ovat vuorossa isokoskelo sekä nokikanan ohella ehdoton suosikkini silkkiuikku.

Naarlahti (Kulovesi, Siuro)


Asuinpaikkani Siuro sijaitsee Kuloveden rantamaisemissa. Meillä on venepaikka tuolla Naarlahdella, Knuutilan venerannassa. Nyt kun vuosiin ei ole moottoria enää omistettu, veneilyt ovat jääneet vähäisiksi ja alueella on tullut käytyä lähinnä koirien kanssa, sillä toki ovathan nuo järven ranta-alueet loistavaa lenkkeilyseutua. No, nyt ei ole pystynyt lenkkeilemäänkään hetkeen, mutta sitäkin enemmän olemme Pasin kanssa huristelleet nelipyöräisellä paikalle keväisen luonnon heräämistä seurailemaan.
Tänä keväänä kaislikossa on ollut erityisen paljon suhinaa. Liekkö syynä se, että innostus seuraamiseen on yllättäen herännyt uusien kuvausvermeiden myötä, vai se että nyt lintuja on yksinkertaisesti enemmän. Kuten moni muukin Suomen järvi, myös Kulovesi on päässyt rehevöitymään aikalailla tässä vuosien saatossa. Syötävää tuntuu vesilinnuille yllin kyllin riittävän.

Isokoskelo

Kun kaislikosta helähtää "rok-rok", voi alkaa tähyillä sukeltelevan sorsalinnun suuntaan. Isokoskelo kuuluu sorsien heimoon. Koiras on mustavalkoinen ja naaras taas harmaasävytteinen, pää on ruskea. Erityistuntomerkkeinä jyrkkä väriraja kaulalla ja koukkupäinen nokka. Pesii mm. puunkoloissa ja pöntöissä. Käyttää ravintonaan kalaa, äyriäisiä, hyönteisiä, sammakontoukkia. Naaras munii huhti-toukokuussa 8-12 munaa ja hautoo niitä reilun kuukauden päivät. Rauhoitettu.




Näkyykö mitään.

Sukellus

Komea töyhtövarustus naaraalla.

Tässä kaislikon reunalla rinnakkain silkkiuikku ja isokoskelo uros.
Faktatiedon lähde: Luontoportti.fi
Kuvat: Teija Sorjonen

Silkkiuikku

Silkkiuikku 5.5.2019

Aivan alkuun mainittakoon että silkkiuikku on erittäin äänekäs. Pesimisaikaan röhkinältä, köö-köö-köö- huudolta tai käk-käk-kä-kä-kä-kä-kä-huudolta ei voi välttyä. Soitimella pariskunta esittää ns. pingviinitanssia, jossa pariskunta on toisiaan vasten.



Näitä soidinmenoja on jatkunut nyt hetken ja muutama päivä sitten satuin paikalle kun vakiopariskunnan lisäksi rannassa oli toinenkin pari. Tarkemmin en ehtinyt näkemään, mutta kyllä siellä jotain kärhämän tapaista oli meneillä. Reviirikiistaa mahdollisesti?

Silkkiuikku on töyhtöpäinen uikkuheimoon kuuluva uikkulintu. Lajia tavataan laajasti ympäri Suomen. Pesii järvissä ja merenlahdissa, joissa esiintyy paljon ilmaversoista kasvillisuutta. Rauhoitettu.

Syvällä mennään, vauhtia piisaa.






Pesimistouhuja. 






Silkkiuikun pesä on kuolleista kasveista kyhätty kelluva lautta, joka on ankkuroitu vesikasveihin. Silkkiuikku munii toukokuussa 3-6 munaa ja molemmat emot hautovat niitä 25-29 vrk. 

Ravinto

Silkkiuikku kalastaa ahkerasti. Pääasiassa silkkiuikku syö särkeä sekä salakkaa. Ravinnoksi kelpaavat myöskin sammakonpoikaset, hyönteiset, äyriäiset ja nilviäiset.






Tällaista tällä kertaa. Jatkoa piisaa. Kolmososassa kuvasatoa mm. tukkasotkasta.

Kuvat: Teija Sorjonen

Osa 1: https://tepander.blogspot.com/2019/05/luonnosta-voimaa-naarlahden-kaislikossa.html


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kellarin täysi muodonmuutos

Kuva 1. Lähtötilannetta Moikka. Olen jonkun kerran jo viitannut talomme kellariremonttiin. Tila on nyt valmis ja nyt on aika syventyä remonttiin ja muutoksiin täysillä. Lähdemme etenemään todellakin aivan pohjalta ja suunta on vain ja ainoastaan ylöspäin. Turvallista matkaa! Pientä alustusta Vuonna 2000 me muutimme tähän 1956 rakennettuun rintamamiestaloon. Paria vuotta myöhemmin teetimme suuren remontin, jonka yhteydessä oli tarkoitus remontoida myös kellarikerros. Remontin laajuus yllätti sillä kertaa ja kellariremontti jäi hamaan tulevaisuuteen. Siitä saakka kun muutimme tänne, Pasi on haaveillut saavansa oman soittokämpän kellariin. Saimme aikoinaan itse piikattua vanhan sementtilattian pois, mutta siihen se sitten jäikin. Raha ratkaisee. Lainatilanteen parantuessa meillä oli lopultakin mahdollisuus rahoittaa tämä remontti. Talo on salaojitettu ja patolevy kiertää muuria. Ei ulkopuolista eristystä. Suunnitelma Suunnitelmana on saada kellariin harrastetila, jossa o

Syksyinen päiväreissu Kustaviin

  Sunnuntaina aamutuimaan lähdimme viemään Monaa päivähoitoon hoitolaan ja sitten nokka kohti Kustavia. Alkuperäinen suunnitelma oli käydä Hangossa kuvausreissulla, mutta se reissu olisi vaatinut yöpymisen jossain siellä suunnilla ja sopivaa majoitusta ei löytynyt millään. Monakin olisi joutunut yöpymään hoitolassa, joten jätimme Hangon ympäristöineen suosiolla ensi kesään. Toiveissa olisi saada otettua hyviä lintukuvia ja ehkäpä joku uusi lajikin tulisi vastaan. Siuro-Yläne-Uusikaupunki-Kustavi-Vuosnainen-Kustavi-Mynämäki-Siuro Matkaan Syksyisen aamun usvaa vielä näkyvissä, vaikka aurinko oli jo aikaa noussut. Heinijärventieltä kuvattu. Hauska idea ja olipa kauniina säilynyt kukkapelto💓 Tie 249, pian Sastamalassa. Sastamalasta lähdemme ajamaan Pyhäjärven etelänpuoleista reittiä ja saavumme Yläneelle. Tieltä pilkottaa mielenkiintoisen näköinen kirkko, tutustummepa seuraavaksi siihen. Yläneen Pyhän Olavin kirkko Komea punainen puukirkko sieltä ruskan värjäämien puiden takaa pilkistää.

Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Yksi tämän kesän löydöistä. Löysin tämän kirkon netissä surffaillessani, jotain tietoa holvikaarista taisin onkia. Nuo upeat holvikaaret ja etenkin seinämaalaukset iskivät tajuntaani. Kun tajusin, että Kirkon sijainti on järkevän matkan päässä kotoa, päätin vierailla paikanpäällä. Keskiaikaiset kirkot kiinnostavat aina ja etenkin tällaiset aarteet. Sisäänkäynti hautausmaan puoleisesta portista. Tälle rautakehikolle en löytänyt merkitystä. Hieno. Kellotapuli. Yläosa on vuodelta 1813. Historia Hattulan Pyhän ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkko. Nykyarvioiden mukaan tämä täysgotiikkaa edustava kirkko on rakennettu 1400-luvulla. Keskiajalla tunnettu pyhiinvaelluskohde. Asehuonetta lukuun ottamatta kirkko on rakennettu lähes kokonaan tiilestä, josta johtuen kirkon rakennusvaiheet on yhdistetty Hämeen linnan rakennusvaiheisiin. Molemmat sijaitsevat Hämeen Härkätien läheisyydessä. 1400-luvun loppupuoli ja 1500-luvun alku olivat Hämeen linnan loi