Naarlahden kaislikossa suhisee Part 2 / Isokoskelo ja Silkkiuikku

Isokoskelo uros 27.4.

Kuten jo edellisessä osassa kerroinkin, kerron näissä Naarlahden postauksissa nyt tänä keväänä havainnoimistani siellä pesivistä tai vierailevista lajeista. Tänään ovat vuorossa isokoskelo sekä nokikanan ohella ehdoton suosikkini silkkiuikku.

Naarlahti (Kulovesi, Siuro)

Asuinpaikkani Siuro sijaitsee Kuloveden rantamaisemissa. Meillä on venepaikka tuolla Naarlahdella, Knuutilan venerannassa. Nyt kun vuosiin ei ole moottoria enää omistettu, veneilyt ovat jääneet vähäisiksi ja alueella on tullut käytyä lähinnä koirien kanssa, sillä toki ovathan nuo järven ranta-alueet loistavaa lenkkeilyseutua. No, nyt ei ole pystynyt lenkkeilemäänkään hetkeen, mutta sitäkin enemmän olemme Pasin kanssa huristelleet nelipyöräisellä paikalle keväisen luonnon heräämistä seurailemaan.
Tänä keväänä kaislikossa on ollut erityisen paljon suhinaa. Liekkö syynä se, että innostus seuraamiseen on yllättäen herännyt uusien kuvausvermeiden myötä, vai se että nyt lintuja on yksinkertaisesti enemmän. Kuten moni muukin Suomen järvi, myös Kulovesi on päässyt rehevöitymään aikalailla tässä vuosien saatossa. Syötävää tuntuu vesilinnuille yllin kyllin riittävän.

Isokoskelo

Kun kaislikosta helähtää "rok-rok", voi alkaa tähyillä sukeltelevan sorsalinnun suuntaan. Isokoskelo kuuluu sorsien heimoon. Koiras on mustavalkoinen ja naaras taas harmaasävytteinen, pää on ruskea. Erityistuntomerkkeinä jyrkkä väriraja kaulalla ja koukkupäinen nokka. Pesii mm. puunkoloissa ja pöntöissä. Käyttää ravintonaan kalaa, äyriäisiä, hyönteisiä, sammakontoukkia. Naaras munii huhti-toukokuussa 8-12 munaa ja hautoo niitä reilun kuukauden päivät. Rauhoitettu.

Näkyykö mitään.

Sukellus

Komea töyhtövarustus naaraalla.

Tässä kaislikon reunalla rinnakkain silkkiuikku ja isokoskelo uros.

Faktatiedon lähde: Luontoportti.fi
Kuvat: Teija Sorjonen

Silkkiuikku

Silkkiuikku 5.5.2019

Aivan alkuun mainittakoon että silkkiuikku on erittäin äänekäs. Pesimisaikaan röhkinältä, köö-köö-köö- huudolta tai käk-käk-kä-kä-kä-kä-kä-huudolta ei voi välttyä. Soitimella pariskunta esittää ns. pingviinitanssia, jossa pariskunta on toisiaan vasten.

Näitä soidinmenoja on jatkunut nyt hetken ja muutama päivä sitten satuin paikalle kun vakiopariskunnan lisäksi rannassa oli toinenkin pari. Tarkemmin en ehtinyt näkemään, mutta kyllä siellä jotain kärhämän tapaista oli meneillä. Reviirikiistaa mahdollisesti?

Silkkiuikku on töyhtöpäinen uikkuheimoon kuuluva uikkulintu. Lajia tavataan laajasti ympäri Suomen. Pesii järvissä ja merenlahdissa, joissa esiintyy paljon ilmaversoista kasvillisuutta. Rauhoitettu.

Syvällä mennään, vauhtia piisaa.

Pesimistouhuja.

Silkkiuikun pesä on kuolleista kasveista kyhätty kelluva lautta, joka on ankkuroitu vesikasveihin. Silkkiuikku munii toukokuussa 3-6 munaa ja molemmat emot hautovat niitä 25-29 vrk.

Ravinto

Silkkiuikku kalastaa ahkerasti. Pääasiassa silkkiuikku syö särkeä sekä salakkaa. Ravinnoksi kelpaavat myöskin sammakonpoikaset, hyönteiset, äyriäiset ja nilviäiset.