Siirry pääsisältöön

Poikassatoa part 2; Sinisorsa

Sinisorsaemo poikasineen Siuronkoskessa 3.7.2019

Olin tässä heinäkuun alussa etsimässä Siuronkoskella kuvauskohteita ja yllättäen löysin aivan sulkusillan läheisyydestä ihastuttavan Sinisorsapoikueen. Siellä emo lepäili kivellä kaikessa rauhassa kolmen jälkeläisensä kanssa. Rauhassa sain kuvailla, eivät tuntuneet juurikaan häiriintyvän. Olipa ihastuttavia poikasia. niin suloisia karvapalleroita pehmeine höyhenpeitteineen💓. 

Faktaa


Tähän alkuun vähän faktatietoa, lähteenä Luontoportti. Sinisorsan pesä voi olla kaukanakin vesistöstä. Se munii huhtikuussa 5-12 munaa. Tämän emon muninta on hiukan epäonnistunut poikasmäärän jäädessä näin alhaiseksi. Poikaset oppivat lentämään 7-8 viikon ikäisenä. Poikaset ovat pesäpakoisia ja etsivät itse ravintonsa jo hyvin nuorina, mutta pysyvät poikueena naaraan seurassa. Käyttää ravintonaan kasvinosia ja selkärangattomia eläimiä. Aloittaa syysmuuton vasta loka-marraskuussa. On yleisin sorsalintumme.

Siuro, Naarlahti 22.6.2019. Sinisorsa uros. Oli ruokailemassa kahden naaraan kanssa aivan rannassa kaislikon reunassa.


Siuronkoskessa 3.7.2019

 

Emo ja kolmen kopla











7.7. Siuronkoski

Kyllä näitä on vaan mielenkiintoista seurata. Poikaset ovat jo kovasti kasvaneet, mutta missä ihmeessä yksi on??? Odottelin aikani ja tähyilin kauemmaksikin, mutta kolmas poikanen ei vaan ilmestynyt matkaan mukaan. Jotain ikävää on tapahtunut, voi surku! 



10.7. Siuronkoski


Kaksikko rohkeasti aivan kahdestaan liikenteessä. Saavat varmasti jo tässä vaiheessa syötyä omin nokkineen, emosta voi olla jo kauemmin erossa.


Tämä kivi näyttää sopivalta..

Ja hyppy.

Isokoskeloemo pyyhältää poikasineen ohi hurjaa vauhtia.


Olen nyt pariin otteeseen käynyt tähyilemässä näitä, mutta ei ole sattunut silmään koskessa. Eivät vielä ole varmaankaan lentotaitoisia, mutta reviiri vettä pitkin on varmasti suurentunut. Tosin parhaat ruokapaikat on varmastikin kosken alueella.

Seuraavaksi sitten lähdemme ihastelemaan toisen todella yleisen vesilinnun jälkeläisiä, nimittäin kolmannessa osassa vuorossa on lokki. Lokki jakaa mielipiteitä ja osaa raivostuttaa, mutta kyllä ne poikaset lokeillakin ovat aivan ihania!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kellarin täysi muodonmuutos

Kuva 1. Lähtötilannetta Moikka. Olen jonkun kerran jo viitannut talomme kellariremonttiin. Tila on nyt valmis ja nyt on aika syventyä remonttiin ja muutoksiin täysillä. Lähdemme etenemään todellakin aivan pohjalta ja suunta on vain ja ainoastaan ylöspäin. Turvallista matkaa! Pientä alustusta Vuonna 2000 me muutimme tähän 1956 rakennettuun rintamamiestaloon. Paria vuotta myöhemmin teetimme suuren remontin, jonka yhteydessä oli tarkoitus remontoida myös kellarikerros. Remontin laajuus yllätti sillä kertaa ja kellariremontti jäi hamaan tulevaisuuteen. Siitä saakka kun muutimme tänne, Pasi on haaveillut saavansa oman soittokämpän kellariin. Saimme aikoinaan itse piikattua vanhan sementtilattian pois, mutta siihen se sitten jäikin. Raha ratkaisee. Lainatilanteen parantuessa meillä oli lopultakin mahdollisuus rahoittaa tämä remontti. Talo on salaojitettu ja patolevy kiertää muuria. Ei ulkopuolista eristystä. Suunnitelma Suunnitelmana on saada kellariin harrastetila, jossa o...

Paskiainen nimeltä välilevynpullistuma

Se salakavala niljake! Miksei se huuda, tai edes vinkkaa tullessaan. Tai no, kaippa se yritti, mutta ei tullut pieneen mieleenkään että vaarattomalta tuntuneet kipuilut pakaran alueella johtuivat kokoajan selän alimpien nikamien ongelmista! Nyt tätä riemua on kestänyt jo reilun kolmisen kuukautta. Onneksi edistystä on pikkuhiljaa alkanut tapahtua, eikä pahoja kipuja enää ole. Kipujen poissaolo tosin vaatii mm. istumisen ja kumartelun välttämistä. Eihän tämä kuolemaksi ole, mutta kyllä tässä näitä vaivoja on ollut ihan riittämiin ilman tätäkin. Sinnikkyyttä vai tyhmyyttä Syyskuussa oireeni alkoivat pahenemaan siten, että aamulla noustessani oikea pakara tuntui erittäin kipeältä ja sukkien jalkaan laitto oli hankalaa. Sain vaivoin ajettua työmaalle (n. 10 km). Oireet hävisivät päivän mittaan töissä kävellessäni. Yöllä oireet kuitenkin tuntuivat pahenevan pikkuhiljaa, en enää saanut kunnolla nukuttua ja hain lääkäriltä vahvempia kipulääkkeitä. Edelleen yritin sinnikkäästi käy...

Naarlahden kaislikossa suhisee Part 2 / Isokoskelo ja Silkkiuikku

Isokoskelo uros 27.4. Kuten jo edellisessä osassa kerroinkin, kerron näissä Naarlahden postauksissa nyt tänä keväänä havainnoimistani siellä pesivistä tai vierailevista lajeista. Tänään ovat vuorossa isokoskelo sekä nokikanan ohella ehdoton suosikkini silkkiuikku. Naarlahti (Kulovesi, Siuro) Asuinpaikkani Siuro sijaitsee Kuloveden rantamaisemissa. Meillä on venepaikka tuolla Naarlahdella, Knuutilan venerannassa. Nyt kun vuosiin ei ole moottoria enää omistettu, veneilyt ovat jääneet vähäisiksi ja alueella on tullut käytyä lähinnä koirien kanssa, sillä toki ovathan nuo järven ranta-alueet loistavaa lenkkeilyseutua. No, nyt ei ole pystynyt lenkkeilemäänkään hetkeen, mutta sitäkin enemmän olemme Pasin kanssa huristelleet nelipyöräisellä paikalle keväisen luonnon heräämistä seurailemaan. Tänä keväänä kaislikossa on ollut erityisen paljon suhinaa. Liekkö syynä se, että innostus seuraamiseen on yllättäen herännyt uusien kuvausvermeiden myötä, vai se että nyt lintuja on yksinkertais...