Heips, yllättäen on taas melkein kuukausi vierähtänyt edellisestä postauksesta. Ja mitä kaikkea onkaan ehtinyt tapahtua tänä aikana... Musta on tullut eläkeläinen ja mua on titutuleerattu veteraanisiirrokkaaksi!! Huikeata, kuinka moni päälle nelikymppinen saa kokea tällaista, mä kysyn vaan :D Eli siis määräaikainen kuntoutustuki myönnettiin lopultakin kuuden kuukauden odottelun jälkeen. Voin kertoa että olin kyllä onneni kukkuloilla siinä kohtaa. Odottelu on niin äärimmäisen turhauttavaa ja tuo päätös oli todella iso asia minulle. Työkokeilupaikkaa etsitään edelleen, tämä ei ole sitä asiaa muuttanut mihinkään. Ja 25 vuotta sydämensiirrosta, ehkä näillä meriiteillä on jo todellakin veteraanisiirrokas. Ei ihan perussettiä ;) Siitä on nyt pari vuotta kun tämä sottiisi selän kanssa alkoi. Enpä olisi silloin uskonut että lopputulos on tämä. Ai että mä pidin työstäni ja tunsin silloin itseni tarpeelliseksi. Töihin piti kammeta vaikka illat ja yöt oli yhtä helvettiä kipujen ka