Siirry pääsisältöön

Naarlahden kaislikossa suhisee Part 3 / pääskynen, laulujoutsen, tukkasotka, telkkä ja tiira

Noniin, nyt ollaan päästy kolmanteen ja viimeiseen osaan, ainakin tällä erää. Seuraavaksi vaan odotellaan että hautominen onnistuisi ja saataisiin nähdä meidän pariskuntien poikassatoa. Erään kerran satuin paikalle kun herra tai rouva ryövärivaris yritti päästä käsiksi muniin. Ainakin sillä kertaa rosvous jäi yritykseksi.

Naarlahti 26.4.2019. Varis hämärähommissa.


Haarapääsky


Pääskysestä ei päivääkään. Kyttäsimme mieheni kanssa kiihkeästi, koska ne pääskyset nyt tänne Naarlahteen saapuvat. Noin viikon ajan kävimme katsastamassa tilanteen päivittäin ja lopultakin 4.5. tärppäsi! Lopultakin tuulet olivat sen verran suotuisat ja ilma sen verran lämmintä jo, että ruokaa oli tarjolla takuuvarmasti. 

Naarlahti 5.5.2019
Pääskysten kuvaaminen on työlästä ja yhtään hyvää otosta en ole onnistunut ottamaan. Kunhan pääsee taas jaloilleen ja jalustan kanssa kuvaamaan, ehkäpä sitten paremmin onnistaa. Jotain todistusaineistoa nyt kuitenkin kasassa.

Haarapääsky on yleisin pääskylajimme (muita räystäspääsky ja törmäpääsky). Lahko varpuslinnut. Tuntomerkkejä; yläpuoli kokonaan tumma, alhaalta valkoinen (paitsi rintavyö), pitkähkö haarapyrstö. Naama tummanpunainen tai vaalean ruosteenruskehtava. Pituus 17-21 cm. Käyttää ravintonaan hyönteisiä, jonkin verran myös hämähäkkejä. Lento on sulavaa ja puolelta toiselle heittelehtivää, käännökset ovat sähäköitä. Lentoääni on kirkas vit ja vit-vit. Laulu iloista rupattelevaa viserrystä.

Munii touko-kesäkuussa 4-7 munaa, haudonta-aika 14-16 vrk. 



Esiintyy koko maassa, pohjoisempana harvalukuinen. Talvehtii trooppisessa Afrikassa. Rauhoitettu.

Haarapääsky on Itä-Uudenmaan maakuntalintu ja Viron kansallislintu.

Faktatiedon lähde: luontoportti.fi, Suomen linnut tunnistusopas; Lasse J. Laine, Otava 2017
Kuvat: Teija Sorjonen

Laulujoutsen


Laulujoutsen, meidän upea kansallislintumme. On joutsenten sukuun kuuluva sorsalintu. Onneksi saamme nauttia tästä ylväästä kaunokaisesta myös täällä Siurossa. Todistettavasti Kulovedellä, Ristisaaren edustalla (Naarlahtea lähinnä oleva saari) pesii tänäkin vuonna laulujoutsenpariskunta. Myöskin Jokisjärvellä olen nähnyt yhden laulujoutsenpariskunnan pesimispuuhissa. Saamme myöskin nauttia osamme laulujoutsenten kevät- ja syysmuutosta. Tänäkin keväänä useampi joutsenaura ylitti talomme, joukossa myös harvinaisempia kyhmyjoutsenia.

Laulujoutsenten määrähän on kasvanut huimasti viime vuosina ja lajia nähdään runsaita määriä ympäri Suomen. Tänäkin vuonna peltoaukeat ovat täyttyneet upeista joutsenparvista. Tämä on todella hienoa, sillä laji oli 1950-luvulla sukupuuton partaalla. Nykykanta on noin 8 500- 11 000 paria.

Osa talvehtii suomessa sulina pysyvissä vesissä (suurin osa Ahvenanmaalla). Muuttaa loka-marraskuussa Tanskan salmiin, Etelä-Ruotksiin ja Pohjanmeren ympäristöön. Kevätmuuton aikaa on maalis-huhtikuu.

Naarlahti 21.4.2019

Munii touko-kesäkuussa 4-6 munaa, joita naaras hautoo 35-42 vuorokautta. Poikaset itsenäistyvät 1-vuotiaina ja saavuttavat sukukypsyyden 4-5-vuotiaina. Nuoren laulujoutsenen väritys on vaaleanharmaa ja nokasta puuttuu keltainen väri.
Pesii yksittäispareina veden äärellä, mutta viime aikoina on myös tavattu pelloilla pesiviä joutsenpareja.


 Käyttää ravintonaan erilaisia vesikasveja sekä vierailee pelloilla ravinnonhakumatkoilla.



Tällä hetkellä elinvoimainen, rauhoitettu koko maassa.

Faktatiedon lähde: luontoportti.fi
Kuvat: Teija Sorjonen

Tukkasotka


Pieni tukeva sukeltajasorsa. Koiras mustavalkoinen, naaras ruskea. Päässä olevan niskatöyhdön koko vaihtelee iästä, sukupuolesta ja vuodenajasta riippuen. Silmä on erittäin erottuva, värikalvo on keltainen. Käyttää ravintonaan pohjaeläimiä ja kasvinosia.

Pesii kasvillisuuden suojassa, mm. kaisla- ja ruokokasvustoissa. Ilmeisesti tämä kuvaamani pari ei pesi Naarlahdessa, sillä en ole tämän havainnon jälkeen tätä paria meidän kaislakasvustoissa nähnyt. Tai sitten ovat piiloutuneet erittäin hyvin. Munii toukokuussa 6-12 munaa ja naaras hautoo 23-27 vrk. Suomen pesimäkannaksi on arvioitu 40 000 - 60 000 paria.

Tukkasotkapari Naarlahti 21.4.2019. Naaras näyttää suuntaa


Ovat etupäässä yömuuttajia. Lähtee syksyllä syys-lokauussa ja palaa huhti-toukokuussa. Talvehtii Länsi-Euroopassa ja Etelä-Itämerellä.

Erittäin uhanalainen, rauhoitettu.

Faktatiedon lähde: luontoportti.fi
Kuva: Teija Sorjonen

Telkkä


Pysytään edelleen sorsalinnuissa. Sukeltajasorsa tämäkin. Telkän tunnistaa ehdottomasti päästä ja erityisesti sen muodosta. Koiras on mustavalkoinen ja metallinkiiltoinen, naarasta kookkaampi, naaras ruskeapäinen ja harmaaselkäinen. Lennossa telkälle ominaista on viuhuva siipiääni.

Pesii puunkolossa tai pöntössä (vertaa tukkasotka) vesistöjen äärellä. Munii ja hautoo suunnilleen samalla lailla, kuin tukkasotka. Käyttää ravintonaan selkärangattomia.

Naarlahti 21.4.2019. Nyt on käynyt telkkäkoiraalla flaksi :D
Näiden liikehdintää oli hauska seurata. Pään muoto on mielenkiintoinen ja nuo tuijottavat silmät vielä pisteenä iin päälle. 
Ovat pääosin yömuuttajia. Voi talvehtia myös Suomessa, mutta suurimmalla osalla syysmutto on edessä syys-marraskuussa ja kohteena Itämeri, Pohjanmeri ja Keski- ja Etelä-Eurooppa. On aikainen paluumuuttaja, ensimmäiset yksilöt voivat palata jo maaliskuun aikana, viimeistään huhtikuussa.

Esiintyy ympäri maan. Elinvoimainen, rauhoitettu.

Naarlahden yllä 21.4.2019 Telkkäpariskunta, koiras vasemmalla. 
Faktatiedon lähde: luontoportti.fi
Kuvat: Teija Sorjonen

Kalatiira


Tiirat on rantalintujen lahkoon kuuluva heimo. Maailmanlaajuisesti tiiralajeja on yli 40, Suomesta löytyy mustatiira, räyskä, kalatiira, lapintiira ja pikkutiira. Naarlahdessa olen bongannut vierailulla kalatiiran.




Pienehkö tiira, jonka tunnistaa mustasta päälaesta. Tekee pesän mm. matalaan heinikkoon. Munii toukokuussa 1-3 munaa ja emo hautoo 20-23 vrk. Pesii järvillä ja sisäsaariston merialueilla.

Kalatiiran pääasiallinen ravinto on tietenkin kalat. Saalistaa pieniä kaloja syöksysukeltaen.

Naarlahti 1.5.2019. Kalatiira kalastaa..

..syöksy
Talvehtii eteläisessä Afrikassa. Rauhoitettu.

Faktatiedon lähde: luontoportti.fi
Kuvat: Teija sorjonen

Naarlahti 13.5.2019. Auto parkkiin, ikkuna auki ja putki sojottamaan ikkunasta ulos. Näin se onnistuu. Meidän vene on tuo keltainen, putki peittää sopivasti. Tänään kuvasin Nokikanaa, joka uskalsi tulla aivan rannan tuntumaan.
Naarlahti 13.5.2019. Nokikana. Nokikana tuntuu olevan rohkea lintu. Siinä kun silkkiuikku välttelee rantaan uimista yleisön edessä, nokikana astelee estraadille rohkeasti. Tuolta kaislikon takareunasta se pikkuhiljaa lähestyi rantaa ja lopulta päätyi oikein hyvän kuvausetäisyyden päähän. on kyllä hauska seurata nokikanan etenemistä kaislikkoa pitkin välillä uiden ja välillä nousten kevyenä lintuna kävelemään kaislamaton päällä. Katso postaukseni tästä linnusta alla olevasta linkistä.

Lue myös aiemmat Naarlahden postaukset:

https://tepander.blogspot.com/2019/05/luonnosta-voimaa-naarlahden-kaislikossa.html

https://tepander.blogspot.com/2019/05/naarlahden-kaislikossa-suhisee-part-2.html



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kellarin täysi muodonmuutos

Kuva 1. Lähtötilannetta Moikka. Olen jonkun kerran jo viitannut talomme kellariremonttiin. Tila on nyt valmis ja nyt on aika syventyä remonttiin ja muutoksiin täysillä. Lähdemme etenemään todellakin aivan pohjalta ja suunta on vain ja ainoastaan ylöspäin. Turvallista matkaa! Pientä alustusta Vuonna 2000 me muutimme tähän 1956 rakennettuun rintamamiestaloon. Paria vuotta myöhemmin teetimme suuren remontin, jonka yhteydessä oli tarkoitus remontoida myös kellarikerros. Remontin laajuus yllätti sillä kertaa ja kellariremontti jäi hamaan tulevaisuuteen. Siitä saakka kun muutimme tänne, Pasi on haaveillut saavansa oman soittokämpän kellariin. Saimme aikoinaan itse piikattua vanhan sementtilattian pois, mutta siihen se sitten jäikin. Raha ratkaisee. Lainatilanteen parantuessa meillä oli lopultakin mahdollisuus rahoittaa tämä remontti. Talo on salaojitettu ja patolevy kiertää muuria. Ei ulkopuolista eristystä. Suunnitelma Suunnitelmana on saada kellariin harrastetila, jossa o

Syksyinen päiväreissu Kustaviin

  Sunnuntaina aamutuimaan lähdimme viemään Monaa päivähoitoon hoitolaan ja sitten nokka kohti Kustavia. Alkuperäinen suunnitelma oli käydä Hangossa kuvausreissulla, mutta se reissu olisi vaatinut yöpymisen jossain siellä suunnilla ja sopivaa majoitusta ei löytynyt millään. Monakin olisi joutunut yöpymään hoitolassa, joten jätimme Hangon ympäristöineen suosiolla ensi kesään. Toiveissa olisi saada otettua hyviä lintukuvia ja ehkäpä joku uusi lajikin tulisi vastaan. Siuro-Yläne-Uusikaupunki-Kustavi-Vuosnainen-Kustavi-Mynämäki-Siuro Matkaan Syksyisen aamun usvaa vielä näkyvissä, vaikka aurinko oli jo aikaa noussut. Heinijärventieltä kuvattu. Hauska idea ja olipa kauniina säilynyt kukkapelto💓 Tie 249, pian Sastamalassa. Sastamalasta lähdemme ajamaan Pyhäjärven etelänpuoleista reittiä ja saavumme Yläneelle. Tieltä pilkottaa mielenkiintoisen näköinen kirkko, tutustummepa seuraavaksi siihen. Yläneen Pyhän Olavin kirkko Komea punainen puukirkko sieltä ruskan värjäämien puiden takaa pilkistää.

Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Yksi tämän kesän löydöistä. Löysin tämän kirkon netissä surffaillessani, jotain tietoa holvikaarista taisin onkia. Nuo upeat holvikaaret ja etenkin seinämaalaukset iskivät tajuntaani. Kun tajusin, että Kirkon sijainti on järkevän matkan päässä kotoa, päätin vierailla paikanpäällä. Keskiaikaiset kirkot kiinnostavat aina ja etenkin tällaiset aarteet. Sisäänkäynti hautausmaan puoleisesta portista. Tälle rautakehikolle en löytänyt merkitystä. Hieno. Kellotapuli. Yläosa on vuodelta 1813. Historia Hattulan Pyhän ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkko. Nykyarvioiden mukaan tämä täysgotiikkaa edustava kirkko on rakennettu 1400-luvulla. Keskiajalla tunnettu pyhiinvaelluskohde. Asehuonetta lukuun ottamatta kirkko on rakennettu lähes kokonaan tiilestä, josta johtuen kirkon rakennusvaiheet on yhdistetty Hämeen linnan rakennusvaiheisiin. Molemmat sijaitsevat Hämeen Härkätien läheisyydessä. 1400-luvun loppupuoli ja 1500-luvun alku olivat Hämeen linnan loi