Siirry pääsisältöön

Poikassatoa part 1; Isokoskelo


Nuoriso parrulla lepoa ottamassa Siuronkoskella ajopuulla 3.7.2019.  Viidestä kolme paikalla.

Lopultakin olen päässyt vähän kävelemään ja ihan seisomaan kahdella jalalla ja se tarkoittaa sitä, että kuvausrepertuaari kasvaa.

Ai että mitä perheonnea olen nähnytkään Siuronkoskella ja Knuutilan venerannassa💓 Olen jo aiemmin kertonut Ristisaaren edustalla Kulovedessä asustavasta joutsenparista ja parin viidestä poikasesta. Tästä poikueesta tulee uutta päivitystä.

Kuljuntien varrella Kauniasten kohdilla pesii kurkipari ja olen hiukan päässyt seuraamaan parin poikasen kehitystä. Myös täällä tontilla huomasin kirjosieppopoikasen tuossa meidän omenapuussa, mahtavaa!

Siuronkoskella pesii ainakin kaksi lokkia ja jälkikasvu on päässyt jo vauhtiin. Myös sinisorsa poikasineen on asettunut Siuronkosken liepeille majaa pitämään. Siuronkoskella tapasin myös isokoskelon poikasia ihan viisin kappalein omin nokkineen parrulla makoilemassa jo tässä heinäkuun alussa. Olen silloin tällöin tsekkailemassa tilannetta ja kuvia on tullut aikalailla napsittua.

Ensimmäisessä osassa tutustutaan isokoskelon poikasiin. Tulossa siis vielä joutsenen, sinisorsan, lokin, kurjen ja kirjosiepon poikasonnesta päivityksiä.

Isokoskelon poikueet


Tosiaankin, Naarlahdessa tapasin isokoskeloparuskunnan, mutta en ole nähnyt heidän poikasia. Nyt myöhemmin ilokseni huomasin, että kas kas, Siuronkosken alueelta löytyy myös ainakin kaksi isokoskelopoikuetta.

Isokoskeloemo poikasineen 7.7.2019.


Mamman kanssa.





Sama paikka 10.7.2019

Nyt vähän isommat poikaset ovat jo lentoonlähtöharjoituksissa.




Lentoonlähtöharjoituksia










Kohta se siitä lähtee!


Pienokaisen kanssa





17.7.2019





Nyt tuli kiire, äkkiä muiden luokse!!

Tällainen avaus tähän sarjaan. Kovin ovat säikkyjä nämä isokoskelot. Vaikka kuinka yritän kuvata huomaamattomasti, niin kyllä ne putken äkkäävät ja hetken päästä alkaa liikehdintä kohti uutta paikkaa. Ei toki ole tarkoitus millään lailla pelästyttää.

Seuraavassa osassa pysymme edelleen Siuronkoskella ja tutustumme sinisorsan jälkeläisiin. Olkaa kuulolla.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kellarin täysi muodonmuutos

Kuva 1. Lähtötilannetta Moikka. Olen jonkun kerran jo viitannut talomme kellariremonttiin. Tila on nyt valmis ja nyt on aika syventyä remonttiin ja muutoksiin täysillä. Lähdemme etenemään todellakin aivan pohjalta ja suunta on vain ja ainoastaan ylöspäin. Turvallista matkaa! Pientä alustusta Vuonna 2000 me muutimme tähän 1956 rakennettuun rintamamiestaloon. Paria vuotta myöhemmin teetimme suuren remontin, jonka yhteydessä oli tarkoitus remontoida myös kellarikerros. Remontin laajuus yllätti sillä kertaa ja kellariremontti jäi hamaan tulevaisuuteen. Siitä saakka kun muutimme tänne, Pasi on haaveillut saavansa oman soittokämpän kellariin. Saimme aikoinaan itse piikattua vanhan sementtilattian pois, mutta siihen se sitten jäikin. Raha ratkaisee. Lainatilanteen parantuessa meillä oli lopultakin mahdollisuus rahoittaa tämä remontti. Talo on salaojitettu ja patolevy kiertää muuria. Ei ulkopuolista eristystä. Suunnitelma Suunnitelmana on saada kellariin harrastetila, jossa o...
3 kommenttia
Lue lisää

Paskiainen nimeltä välilevynpullistuma

Se salakavala niljake! Miksei se huuda, tai edes vinkkaa tullessaan. Tai no, kaippa se yritti, mutta ei tullut pieneen mieleenkään että vaarattomalta tuntuneet kipuilut pakaran alueella johtuivat kokoajan selän alimpien nikamien ongelmista! Nyt tätä riemua on kestänyt jo reilun kolmisen kuukautta. Onneksi edistystä on pikkuhiljaa alkanut tapahtua, eikä pahoja kipuja enää ole. Kipujen poissaolo tosin vaatii mm. istumisen ja kumartelun välttämistä. Eihän tämä kuolemaksi ole, mutta kyllä tässä näitä vaivoja on ollut ihan riittämiin ilman tätäkin. Sinnikkyyttä vai tyhmyyttä Syyskuussa oireeni alkoivat pahenemaan siten, että aamulla noustessani oikea pakara tuntui erittäin kipeältä ja sukkien jalkaan laitto oli hankalaa. Sain vaivoin ajettua työmaalle (n. 10 km). Oireet hävisivät päivän mittaan töissä kävellessäni. Yöllä oireet kuitenkin tuntuivat pahenevan pikkuhiljaa, en enää saanut kunnolla nukuttua ja hain lääkäriltä vahvempia kipulääkkeitä. Edelleen yritin sinnikkäästi käy...
1 kommentti
Lue lisää

Naarlahden kaislikossa suhisee Part 2 / Isokoskelo ja Silkkiuikku

Isokoskelo uros 27.4. Kuten jo edellisessä osassa kerroinkin, kerron näissä Naarlahden postauksissa nyt tänä keväänä havainnoimistani siellä pesivistä tai vierailevista lajeista. Tänään ovat vuorossa isokoskelo sekä nokikanan ohella ehdoton suosikkini silkkiuikku. Naarlahti (Kulovesi, Siuro) Asuinpaikkani Siuro sijaitsee Kuloveden rantamaisemissa. Meillä on venepaikka tuolla Naarlahdella, Knuutilan venerannassa. Nyt kun vuosiin ei ole moottoria enää omistettu, veneilyt ovat jääneet vähäisiksi ja alueella on tullut käytyä lähinnä koirien kanssa, sillä toki ovathan nuo järven ranta-alueet loistavaa lenkkeilyseutua. No, nyt ei ole pystynyt lenkkeilemäänkään hetkeen, mutta sitäkin enemmän olemme Pasin kanssa huristelleet nelipyöräisellä paikalle keväisen luonnon heräämistä seurailemaan. Tänä keväänä kaislikossa on ollut erityisen paljon suhinaa. Liekkö syynä se, että innostus seuraamiseen on yllättäen herännyt uusien kuvausvermeiden myötä, vai se että nyt lintuja on yksinkertais...
Lähetä kommentti
Lue lisää