Siirry pääsisältöön

Poikassatoa part 4; Joutsen, kurki, naurulokki ja kirjosieppo

Joutsen


Perheonnea tutun joutsenemon esittelemänä. Eli kyseessä jo aiemmissa blogiteksteissäni mainitsema Ristisaaren edustan joutsenperhe. Viisikko on päässyt kasvamaan jo hyvänkokoiksiksi.ja kovasti siellä jo itse ruokaa etsitään.

Joutsenemo liikenteessä poikasten kera Naarlahdella 2.7.2019

Pikkuhiljaa livutaan kaislikon suojiin.

Kurki


Tämän kurkiperheen bongasin Kuljuntien varressa sijaitsevalta pellolta (tarkemmin Kartanonkujan ja Piikkilähjärventien väliseltä alueelta). Ennen tätä kesää en ole onnistunut näkemään kurjen poikasta, nyt tänä vuonna näin ensimmäisen Knuutilan pelloilla. Se havainto jäin Knuutilan suunnassa ainokaiseksi, sillä vaikka kuinka yritin käydä kyttäilemässä, ei toista havaintoa enää tullut ja kuvat jäi ottamatta. Tämä pariskuta poikasineen oli sen verran kauempana, että kuvaustulos ei valitettavasti ole aivan tarkka.

Kurkiperhe 22.6.2019


Askelkuviot on tullut jo opittua.


Kurki munii huhtikuun loppupuolelta alkaen 1-3 munaa. Haudonta-aika on noin kuukausi ja poikaset lähtevät pesästä heti kuoriuduttuaan. Poikaset ovat lentokykyisiä 63-70 vuorokaudessa. Kurki muuttaa elo-lokakuussa. (Lähde: Luontoportti)

Naurulokki


Naurulokki Knuutilan Kartanon liepeillä 24.7.2019




Naurulokista olen blogissani kirjoitellutkin jo aiemmin jonkin verran, halutessasi voit katsella Naarlahden aikuisen Naurulokin kalastuskuvia täältä.

Naurulokki munii huhtikuun loppupuolelta alkane 1-3 munaa. Haudonta-aika on 21-23 vuorokautta ja poikaset ovat lentokykyisiä 24-35 vuorokaudessa. (Lähde Luontoportti)

Tämä poikanen käveli kaikessa rauhassa aivan keskellä tietä, eikä häiriintynyt lainkaan, kun nousin autosta ottamaan muutaman kuvan. Aivan kevyellä hätistyksellä hän lopulta pyrähti lyhyen lennon tien sivuun pellolle. Peloton seikkailija oli hän, vieläpä aika kaukana, muutaman sadan metrin päästä järveltä. Toivotaan ettei tule kenenkään hätäisen kuskin yliajamaksi.


Kirjosieppo


Meidän lähimetsämme kirjosiepon pesintä näyttää onnistuneen, ainakin yksi poikanen suloisine vauvahöyhenineen on todistettavasti bongattu omenapuustamme. Kirjosiepostakin kirjoittelin jo aiemmin postauksen, täältä löytyy tarinaa.

Kirjosieppo munii toukokuussa 5-8 munaa. haudonta-aika on 13-15 vuorokautta ja pesäpoikasaika 16 vuorokautta. (Lähde: Luontoportti)

Kirjosiepon poikanen tähyilee meidän omenapuussa 3.7.2019
Vielä loppuun kuva silkkiuikkuemosta kahden poikasensa kanssa💓

Silkkiuikkuemo poikasineen Kulovesi, Naarlahden kaislikko 18.7.2019. Kaukaa veneestä kuvattu, sillä herkästi menivät piiloon kaislikon suojaan.

Tämä oli Poikassatoa-sarjan viimeinen postaus. Luultavasti seuraava postaus käsittelee meidän autoreissuamme.. Nimittäin keskiviikkona alkaa loma ja auton nokka suuntaa kohti vuonojen Norjaa. Tervetuloa kyytiin mukaan! Jos ehdin, postailen jo reissusta, mutta viimeistään sitten kotoa taas.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kellarin täysi muodonmuutos

Kuva 1. Lähtötilannetta Moikka. Olen jonkun kerran jo viitannut talomme kellariremonttiin. Tila on nyt valmis ja nyt on aika syventyä remonttiin ja muutoksiin täysillä. Lähdemme etenemään todellakin aivan pohjalta ja suunta on vain ja ainoastaan ylöspäin. Turvallista matkaa! Pientä alustusta Vuonna 2000 me muutimme tähän 1956 rakennettuun rintamamiestaloon. Paria vuotta myöhemmin teetimme suuren remontin, jonka yhteydessä oli tarkoitus remontoida myös kellarikerros. Remontin laajuus yllätti sillä kertaa ja kellariremontti jäi hamaan tulevaisuuteen. Siitä saakka kun muutimme tänne, Pasi on haaveillut saavansa oman soittokämpän kellariin. Saimme aikoinaan itse piikattua vanhan sementtilattian pois, mutta siihen se sitten jäikin. Raha ratkaisee. Lainatilanteen parantuessa meillä oli lopultakin mahdollisuus rahoittaa tämä remontti. Talo on salaojitettu ja patolevy kiertää muuria. Ei ulkopuolista eristystä. Suunnitelma Suunnitelmana on saada kellariin harrastetila, jossa o...

Paskiainen nimeltä välilevynpullistuma

Se salakavala niljake! Miksei se huuda, tai edes vinkkaa tullessaan. Tai no, kaippa se yritti, mutta ei tullut pieneen mieleenkään että vaarattomalta tuntuneet kipuilut pakaran alueella johtuivat kokoajan selän alimpien nikamien ongelmista! Nyt tätä riemua on kestänyt jo reilun kolmisen kuukautta. Onneksi edistystä on pikkuhiljaa alkanut tapahtua, eikä pahoja kipuja enää ole. Kipujen poissaolo tosin vaatii mm. istumisen ja kumartelun välttämistä. Eihän tämä kuolemaksi ole, mutta kyllä tässä näitä vaivoja on ollut ihan riittämiin ilman tätäkin. Sinnikkyyttä vai tyhmyyttä Syyskuussa oireeni alkoivat pahenemaan siten, että aamulla noustessani oikea pakara tuntui erittäin kipeältä ja sukkien jalkaan laitto oli hankalaa. Sain vaivoin ajettua työmaalle (n. 10 km). Oireet hävisivät päivän mittaan töissä kävellessäni. Yöllä oireet kuitenkin tuntuivat pahenevan pikkuhiljaa, en enää saanut kunnolla nukuttua ja hain lääkäriltä vahvempia kipulääkkeitä. Edelleen yritin sinnikkäästi käy...

Naarlahden kaislikossa suhisee Part 2 / Isokoskelo ja Silkkiuikku

Isokoskelo uros 27.4. Kuten jo edellisessä osassa kerroinkin, kerron näissä Naarlahden postauksissa nyt tänä keväänä havainnoimistani siellä pesivistä tai vierailevista lajeista. Tänään ovat vuorossa isokoskelo sekä nokikanan ohella ehdoton suosikkini silkkiuikku. Naarlahti (Kulovesi, Siuro) Asuinpaikkani Siuro sijaitsee Kuloveden rantamaisemissa. Meillä on venepaikka tuolla Naarlahdella, Knuutilan venerannassa. Nyt kun vuosiin ei ole moottoria enää omistettu, veneilyt ovat jääneet vähäisiksi ja alueella on tullut käytyä lähinnä koirien kanssa, sillä toki ovathan nuo järven ranta-alueet loistavaa lenkkeilyseutua. No, nyt ei ole pystynyt lenkkeilemäänkään hetkeen, mutta sitäkin enemmän olemme Pasin kanssa huristelleet nelipyöräisellä paikalle keväisen luonnon heräämistä seurailemaan. Tänä keväänä kaislikossa on ollut erityisen paljon suhinaa. Liekkö syynä se, että innostus seuraamiseen on yllättäen herännyt uusien kuvausvermeiden myötä, vai se että nyt lintuja on yksinkertais...