Kuten edellisessä postauksessa lupasin, pysymme edelleen historiallisessa aiheessa. Jos ajelet Vesilahden suunnalla, et voi kyllä välttyä törmäämästä jossakin kohtaa tähän Klaus Kurjen tiehen.
 |
| Klaus Kurjen tie kokonaisuudessaan. Lähde: https://lempaalan-vesilahden-matkailuoppaat.fi/ |
Lähdemme matkaan Laukon alueelta ja ensimmäinen kohteemme on Laukonhaka. Kuitenkin, ennenkuin lähdemme tutstumaan tarkemmin mikä tämä Laukonhaka nyt oikeastaan on, tutustutaampa ensin päähenkilöömme Klaus Kurkeen.
Klaus Kurki
Klaus Jaakonpoika Kurki oli keskiaikainen suomalainen rälssimies (mainintoja vuosilta 1457-1477). Hän toimi Eerik Akselinpoika Tottin voutina Turun linnassa, Ylä-Satakunnan tuomarina ja Sääksmäen kihlakunnan voutina. Vesilahdella sijaitseva Laukon kartano oli Kurki-suvun omistuksessa jo Klaus Kurjen aikana. Klaus Kurki meni naimisiin Elin (Elina) Jönsintyttären kanssa.
Klaus Kurki tunnetaan Elias Lönnrotin muistiinmerkitsemästä kansanrunosta Elinan surma. Kansanrunon mukaan hän surmasi mustasukkaisuuden seurauksena vaimonsa ja poikansa polttamalla kotinsa Laukon kartanon ja teki lopuksi itsemurhan hukuttautumalla. Kertomusta pidetään kuitenkin epähistoriallisena, eivätkä tapahtumat sovellu todellisuudessa eläneen Klaus Kurjen vaiheisiin.
 |
| Laukonhaka on laaja kallioalue Laukonselän pohjoispuolella, Laukon ja Hinsalan välissä.Vielä 1900-luvun alussa tie Laukosta Harviaan ja Hinsalaan kulki haka-alueen korkeimmalla kohdalla. On kysymys muinaismuistoalueesta, haka-alueen lounaisrinteen kummusta on löytynyt rautakautisia solkia, ketjunkantajat, väkipuukko, nuolenkärkiä ja palanutta luuta. Itäpuolelta on löytynyt saviastian palasia. Laukonhaka sijoittuu Elinan surmarunon tapahtumapaikkojen keskelle. |
Tässä ei kyllä meidän silmään mitään erikoista näkynyt, jatkoimme matkaa seuraavaan kohteeseen.
Tuhnuvuori
 |
| Hinsala on aikoinaan ollut vailla maantieyhteyttä ympäristöönsä ja matkat tehtiin sen vuoksi aina lautoilla, veneillä ja jäitä pitkin. Kiinteän kyläyhteisönsä ansiosta Hinsala säilytti pitkään omat vanhoilliset tapansa ja kylähenkensä. Vielä 1800-luvulla Hinsalassa viljeltiin yleisesti pellavaa. Pellavan loukutus ja kihtaus tapahtui pölyisissä ja kuumissa saunoissa. Tarina kertoo että tätä raskasta työtä kevennettiin laulamalla liikuttavaa ja opettavaista runoa Elinan surmasta. Kun Elias Lönnrot oli kotiopettajana Laukossa, hän taltioi surmarunon toisintoja useilta kyläläisiltä. Kaikki runon osanneet olivat ilman muuta pitäneet sen tapahtumia tosina. |
Kurala
Jatkamme matkaa upeissa maalaismaisemissa..
 |
| Tarinoiden mukaan asutus tuli Vesilahteen ensin Suonolaan ja Rämsööseen ja sieltä Kuralaan ja Narvaan. 1500-luvulla kylä tunnettiin taitavista käsityöläisistään mm. sepistään, suutareistaan ja nahkuristaan. Alueen muut kylät olivat pienempiä. |
Narva
 |
| Narvan alueen pelloilta on löytynyt jopa kivikautisia talttoja ja kirveitä. Materiaalina ei ole käytetty paikallisia kivilajeja, vaan ne ovat tulleet kaupankäynnin yhteydessä eri puolilta Pohjois-Eurooppaa. Nimi Narva tarkoittaa nahan karvapuolta. Nimi viittaisi siihen, että kyseessä on ollut turkisten ja nahkojen kauppapaikka, maastosta löytyneet jäljet viittaavat myös tähän (polttokenttäkalmisto). Keskiajalla Narvan vauraus koostui karjanhoidosta, kalastuksesta ja maanviljelyksestä. Kauppapaikkana Narvalla on kuitenkin ollut aina tärkeä asema. Sijainti ikivanhojen kesä- ja talviteiden risteyksessä on antanut aina mahdollisuuden jonkinlaiseen kaupankäyntiin. |
Suomela
 |
| Elina on kotoisin juuri täältä Suomelasta. Runon mukaan Laukon kartanon Klaus Kurki saapui Suomelaan sadan hevosmiehen saattamana kosimaan Suomelan kaunista Elinaa. Runossa mainitut tapahtumat ajoittuvat 1400-luvun lopulle, jolloin Suomelan talo ja kylä ovat todella olleet olemassa. Elinan surmarunossa kuvattu Elina Juhontytär Stenbock on ollut todellinen henkilö ja Klaus Kurjen vaimo. Kun Klaus Kurki runon mukaan avioitui Elinan kanssa, aiemmin jalkavaimon asemassa ollut Kirsti sai isännän uskomaan Elinan olleen uskoton. Näin Klaus Kurki teki runon mukaan hirveän tekonsa. Runo osattiin Laukon naapurin Hintsalan lisäksi yleisesti Suomelan ympäristön kylissä. |
Kivisakasti
 |
Kivisakasti (1400-luvulta) Klaus Kurjentien varrelta.
|
Kirmukarmu
 |
| Kirmukarmu on esihistoriallinen Kirmu-suvun kalmisto. Kirmu tulee todennäköisesti saksalaisesta nimestä Germund. Karmu- ja karmi-sanalla on Vesiladessa vielä 1800-luvulla tarkoitettu haudan päälle tehtyä rakennelmaa tai hautakammiota. |
 |
| 1840-luvulla rakennettua perinteistä hämäläistä rakennustyyliä edustava talomiljöö. Tapolassa on asunut paikkakunnan virkamiehiä ja papistoa. |
Sellaisia kokemuksia tältä meidän ajelulta. Klaus Kurki on todellakin ollut olemassa ja asunut tällä alueella. Reitti nivoutuu myös pitkälti Elias Lönnrotin kansanrunoon Elinan surmasta, jota ei voida kuitenkaan pitää totena. Mielenkiintoinen historiallinen kierros jokatapauksessa, suosittelen.
Kierroksen päätteeksi juomme vielä oikein kunnon kakkukahvit, Vesilahden Aittakahvila löytyy aivan tämän Tapolan lähimaastosta.
 |
| Vesilahden Aittakahvila |
 |
| Aivan ihanaa, mansikkatäytekakkua💓 |
Tutustu aiheeseen:
https://www.narvasoft.fi/kktie/
Näihin kuviin ja tunnelmiin, palataan!
Kommentit
Lähetä kommentti