Tepan matkassa kesäisessä suomessa osa 4. Ylväät rakennukset; Kerimäen upea puukirkko ja Savonlinnan ylpeys, Olavinlinna

Maailman suurin puukirkko löytyy Kerimäeltä

Kerimäen kirkko sijaitsee Savonllinnan kaupungissa, Kerimäen kirkonkylässä. Kirkko on kaksoisristikirkko. Kahtamoinen eli kaksoisristikirkko on pääasiassa Itä-suomen kirkkoarkkitehtuurissa 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa esiintynyt puukirkkotyyli.

Perimätiedon mukaan kirkkoa on kutsuttu Aabrahamin kirkoksi. Kun Kerimäelle alettiin suunnitella tätä uutta kirkkoa, pitäjän väkiluku oli 12 000 ja haluttiin kirkko, johon mahtuisi puolet asukkaista kerralla. Fredrik Granstedt laati piirustukset vuonna 1844 ja kirkkoa alettiin valmistaa samana vuonna.

Kirkon urakoitsijana toimi rakennusmestari A.M.Tolpo, jonka kuoltua hänen poikansa vei tämän hankkeen loppuun. Kirkko valmistui kolmessa vuodessa, vuonna 1847.

Kerimäen  kirkko on kristikunnan suurin puukirkko. Kirkosta löytyy istumapaikkoja yli 3000 hengelle ja seisomapaikkoineen sisään mahtuu 5000 henkilöä.

Kirkon mittoja:

Pituus 45 m

Leveys 42 m

Korkeus kuvun kohdalla 27 m

Upea kattorakennelma

Lähteet: https://www.savonlinnanseurakunta.fi/kerimaen-kirkko/kerimaen-kirkon-historiaa

Seuraavaksi jatkamme matkaa Savonlinnan kaupunkiin ja tietenkin sen komeimpaan nähtävyyteen, Olavinlinnaan.

Olavinlinna

On se vaan komea! Olen vieraillut täällä kerran aiemminkin, mutta siitä on aikaa vuosikymmeniä jo. Onpa hienoa päästä käymään täällä. 

Olimme siis kotimatkalla Joensuusta Siuroon, emmekä malttaneet odottaa opastettua kierrosta. Mutta, lähdetäänpä nyt sitten tutustumaan aivan omin päin tähän keskiaikaiseen linnaan. 

Linnan rakennustyöt alkavat linnanherra Eerik Akselinpoika Tottin johdolla. Hän oli perehtynyt linna-arkkitehtuuriin Keski-Euroopassa. Tott nimesi linnan Norjan kuninkaan Pyhän Olavin mukaan. Pyhä Olavi on kaikkien ritareiden suojelupyhimys.
Rakennettuun päälinnaan tuli kolme tornia, joissa yhdessä oli hälytyskello. Päälinna saatiin valmiiksi 1485 ja alkoi esilinnan rakentaminen ja rakennustyöt saatiin valmiiksi 1400-luvun loppupuolella. Linna edusti pyöreine torneineen aikansa parasta puolustusteknologiaa.

Tässä kuparipiirroksessa Olavinlinna kuvattuna 1690-luvun alussa. Kuvassa ovat näkyvissä vielä kaikki 5 tornia. Yksi torneista purettiin 1700-luvun alkupuolella (Kuva: Wikipedia)

Olavinlinna joutui jo 1495 ensimmäisen hyökkäyksen kohteeksi (Vanha viha) kun venäläiset yrittivät vallata sitä, yritettyään ensin tarjota  5-10 vuoden rauhaa linnaa vastaan. Vihamielisyydet jatkuivat 1510:lle saakka.

1523 linnaa alettiin korjata ja parannella uuden hallitsijan Kustaa Vaasan johdolla. Päälinnan torneja kohotettiin ja esilinnaan rakennettiin uusi tykkitorni. Myös monia muita parannuksia tehtiin, myös päälinnan kohdalla. Olavinlinna joutui edelleen useiden sotetoimien kohteeksi, kunnes vuonna 1617 solmittiin Stolbolbovan rauha ja itäinen raja siirtyi huomattavasti idemmäksi, eikä Olavinlinna toiminut enää rajalinnoituksena.

Linnan sisäpiha

 

Kivutaan vähän korkeammalle.

Ruotsin kuningas Kustaa Aadolf vieraili linnassa palatessaan sotaretkeltään Puolasta (1622). Hän oli ainoa linnassa vieraillut kuningas. Suuren Pohjansodan myötä linna joutui antautumaan venäläisille vuonna 1714. Uudenkaupunginrauha lopetti sodan 1721 ja Olavinlinna oli jälleen ruotsalaisten hallussa.

Pyöreitä torneja alettiin rakentaa tuliaseiden yleistyessä, sillä ne kestivät tykkitulta paremmin kuin varhaisempien tornien suorat seinämät. Ulkonevasta tornista saattoi myös tulittaa tehokkaasti tulta laajalle alueelle. Piirityksen aikana torneissa voitiin myös asua. 1700-luvulla venäläiset korottivat torneja tähystyskerroksella.

Esilinnan kehämuurin tehtävä oli estää vihollisten pääsy linnaan. Muuria korotettiin ja paksunnettin jo keskiajalla.

Kun Suomesta tuli suuriruhtinaskunta vuonna 1809 linnan sotilaallinen merkitys loppui. Linnassa toimi varuskunta vuoteen 1847 saakka. Tämän jälkeen linna oli jonkin aikaa tyhjillään ja toimi sitten hetken vankilana ja jäi jälleen tyhjilleen. Vuosina 1868 ja 1869 linnassa oli kaksi suurta tulipaloa, joka tuhosi lähes kaikki puuosat. Lopultakin 1870-luvulla aloitettiin linnan kunnostustyöt kun linnaa alettiin pitää historiallisena muistomerkkinä.

Sellainen kierros Olavinlinnassa. Ehkäpä opastetulla kierroksella olisi saanut vielä enemmän irti, mutta tällä kertaa tällainen pikainen do it yourself-kierros matkanvarrella.

Tekstin lähde : Wikipedia

Kuvat: Teija Sorjonen