Autolla Norjan vuonoille 31.7.-8.8.2019 Part 4 / Stranda-Geiranger-Stryn

Stranda-Liabygda-Linge-Eidsdal-Geiranger-Stryn

4. Yö Stranda 3.-4.8.2019 

Yöstä Strandassa päätimme tosiaankin ihan paria tuntia ennen tänne saapumista. Koska Geirangerilla leirintäalueilla ei tuntunut olevan vapaata (pariin laitoin sähköpostia viime hetkillä, käytin lähteenä NorCamp-aplikaatiota, suosittelen!), täytyi keksiä toinen vaihtoehto. Reittisuunnitelma hiukan vaihtui, mutta toisaalta oli ihan mukava saapua majoituspaikkaan suht koht ajoissa ja nälkäkin kurni jo vatsassa.

Navigaattori ohjasi meidät ensiksi pois kaupungista, maaseudun sydämeen, siinä sitten erään yksityistalon pihassa, vuonon rannalla ymmärsimme, että ehkä jotain oli mennyt pieleen. Uutta osoitetta peliin ja kohteeseen. Eipä tämä hairahdus juuri haitannut, aika hyvät näköalat täältäkin.

Stranda

Ollaan Storfjordenin rannalla, Strandan keskustassa. Stranda Feriesenterissä vietämme tulevan yömme.

Stranda Feriesenter

Meidän mökki

Ai että, onpa se hieno, pikkuruinen terassi grilleineen myös oikein bueno.

Ja sitten syömään. Läksimme jaloittelemaan läheiseen ravintolaan.

Pizzaa, vaihteeksi😄 40 cm kasvispitsa, riitti meille.

Samalla kävimme ostamassa aamiaistarpeita. Sattuipa silmään tämä niin peri-norjalainen tuote, kilohaili. Oikein kokonaisen päädyn mitalta! Mulla teki vähän mieli, mutta jäi nyt testaamatta kuitenkin.

Ja sitten vielä ennen mökille paluuta katseltin satama-alueella maisemia. Kaunis ilta, kertakaikkiaan.

Stranda, Storfjorden

Uskomatonta kuinka hienoista maisemista sitä saakaan nauttia! 

Kohti Geirangeria, viides matkapäivä koittaa

Meidän pikkuruinen mökki sisältä. Paljon oli tungettu pieneen tilaan. Vasemmalla on sohva, joka muuntui seinältä alas laskettavaksi parivuoteeksi. Minun oikealta puolen löytyy kaksi sänkyä, yläpedin näättekin, mutta alhaalla on kaksi tuolia, joista saa koottua yhden sängyn. Seinän takaa löytyvät säilytystilat sekä suihku, minun takaani pieni keittiö. Etupuolelta vielä oven vierestä tv tasoineen. Yksi yö oli ok, en tiedä viihtyisinkö näin ahtaasti toista yötä enää. 

Aamu valkeni aika viileänä ja pilvet olivat todella matalalla, mutta ei anneta sen häiritä. Vähän kyllä säälitti läheisestä pikkuteltasta kömpivä matkalainen..
Aamiaiseksi paikallisia mansikoita ja kirsikoita. En tiennytkään, että Norjassa voidaan kasvattaa kirsikoita ihan ruokakauppoihin myyntiin saakka. Olisikohan niitä mahdollista saada Suomeenkin, hmm. 

Aamiaisen jälkeen läksimme vastaanotosta vielä tiedustelemaan lautta-aikataulua Hellesylt-Geiranger. Vastaanotossa saimme todella hyvää palvelua, aikataulu löytyi, mutta virkailija epäili, että lautat saattaisivat olla täynnä. Ja näin sitten olikin. Viime hetkellä tullut kuningasidea kuivui kokoon. Vähän harmitti, olisihan se pitänyt arvata, kuinka suosittu tuo lauttareitti on!

Mutta eipä jäädä tuleen makaamaan. Lähdetään ajaen sinne Geirangerille, niin kuin se ensimmäinen ajatus oli. Aluksi lautalla taas Liabygdaan.

Vielä hetki ihastellaan näitä maisemia ennen lähtöä.

Huomattiin että lautta ehti juuri lähteä ja seuraavan lähtöön puolisen tuntia, käytiin vielä vähän rannoilla ajelemassa Strandvegenia pitkin.

Ja sitten jälleen kohti lauttaa Stranda-Liabygda

Stranda-Liabygda 140 kruunua.

Reitillä liikennöi ainakin päiväsaikaan kaksi lauttaa.

Maissa ollaan ja seuraavaksi kohti Lingen-Eidsdal-lauttaa. Matkaa pitkin Liabygdavegenia muutama kilometri.

Kauniilla paikalla tämä Liabygda-kylä.

Lautta Lingen-Eidsdal. Nyt ajoitus oli loistava, ajettiin lähes suoraan lauttaan.

Kyllä hymyilyttää!

Lautta on pian satamassa ja jatkamme Eidsdalista suoraan etelään kohti Geirangeria.

Ensimmäinen pysähdys jo melko pian, muutama kilometri Eidsdalin satamasta. Hieno näköalapaikka ja suuri levähdysalue, pakkohan sinne oli pysähtyä.

Eidsdal, Eidsvatnet

Eidsvatnet

Kyllä vaan nuo horsmat näyttävät komeita norjalaisella ruohokatolla, vielä vuorinäköalaa vasten.

Pasi kävi tekemässä pienen lenkin samalla kun kuvailin putouksia.

Hieno paikka, patikointikykyiselle varmasti paljon nähtävää tuolla maastossa. Me lähdetään jatkamaan matkaa Yariksella kohti seuraavaa pysähdystä :).

Ajamme Ørnevegenia edelleen etelään ja vastaamme tulee jälleen lupaava kuvauspaikka.

Siellä se Geiranger jo pilkistää.

Meille kerrottiin Strandassa, että voimme nähdä kotkan Geirangerin alueella. Uskomatonta, mutta todellakin yllämme liisi tällä näköalapaikalla ilmielävä kotka, ilmeisesti merikotka. Huikeata! Kuva otettu lyhyellä putkella, ilman jalustaa.

Huh huh, olipa hienot näkymät ja vielä tuo kotkabongaus kaupan päälle, nyt jatketaan jälleen matkaa.

Geiranger-vuono

Geiranger-vuono on syystäkin valittu UNESCON maailmanperintökohteeksi. Näkymät vuonolle ovat henkeäsalpaavan kauniita. National Geographicin Traveler-lehti on valinnut Geirangerin maailmanperintökohteiden huipuksi. Läheskään aina näistä maisemista ei pääse nauttimaan näin kirkkaassa ja upeassa säässä. Itseasiassa tilastojen mukaan Geirangerin alueella sataa määrällisesti eniten koko maassa. Jo ennen reissuun lähtöä jännäsimme lähes päivittäin, millainen arpa sattuu kohdalle, sillä välillä näytti todella sateiselta ja välillä taas näytti poutaantuvan. Vierailumme jälkeen paria päivää myöhemmin lämpötila todellakin tippui 10 astetta ja sää muuttui todella sateiseksi. Alueella matkaillessa kannattaa siis varautua sään suhteen lähes mihin tahansa.

Geirangerin risteilyllä voit ihastella upeita vesiputouksia. Tunnetuimpia ovat De syv søstrene, Friaren ja Brudesløret. Geirangerin kylän halki virtaa Waterfall walk vesiputousreitti.
Lähteet: Iltalehti (2009), Rantapallo

Saavumme upealle näköalapaikalla. Tie numero 63. Lähestymme todella mutkaista laskua kohti Geirangerin kylää, joka sijaitsee vuonon pohjukassa.

Sitten ajellaan alas kylään.

Geirangerin kylä

Pienuudestaan huolimatta Geiranger on Norjan kolmanneksi vilkkain risteilyalusten satama. Kylässä asuu vakituisesti ainoastaan noin 250 asukasta. Elinkeino tulee pääosin turismista. Satamassa voi olla useampi suuri risteilyalus samaan aikaan. 

Kylä oli tietenkin aivan tupaten täynnä turisteja. Paikkaa autolle sai hakemalla hakea, löytyi lopulta, hiukan sivusta, mutta pienen kävelymatkan päässä kuitenkin satamasta. Kylä keskittyy sataman ympärille. Alueelta löytyy turisteille paljon paikallisia tuotteita shopattavaksi. Hellemekkoja ei kojuissa myydä, vaan tietenkin ulkoiluun sopivia outdoor-vaatteita. Kevyttoppaa, kuoritakkeja, oli keli kuin keli! Ja trolleja..

Trollit

Trolli, onko mitään norjalaisempaa! Kyllä yksi trolli lähti matkaan reissusta kotiin vietäväksi, selvä se.

Trolli-historiaa..

Ikiaikaisen perintötiedon mukaan trolleiksi kuvatut olennot asuivat eristtyinä kallioissa, vuorilla tai luolissa. Myöhemmin, skandinaavisessa kansanperinteessä peikoista tuli itsenäisiä olentoja, jotka asuivat kaukana ihmisistä ja pidettiin jopa vaarallisena ihmiselle. (Lähde:Wikipedia, Google-kääntäjä)

Matkamuistomyymälän antia☺

Rakennuksissa palveluita turisteille, mm. suuri matkamuistomyymälä.

Edelleen maistuu😊 Geirangerissa oli niin lämmin, että softikset piti syödä vauhdilla ennen kuin ne oli rinnuksilla.

Dalsnibban näköalapaikkaa mainostetaan.

Pikkuruisia sähköautoja olisi ollut vuokralla.

Matka kylästä jatkuu etelän suuntaan, edelleen tiellä numero 63.

Vesiputous (Waterfall walk) Geirangervegenin (tie 63) varrella aivan kylän ulkopuolella etelän suuntaan. Tässä virtaus heikentynyt.

 

Löydettiinpä rauhallinen näköalapaikka! Ja mitkä näkymät💓..

..Kertakaikkiaan! Geiranger.

Kuten kuvasta näkyy, olimme nousseet tähän kuvauspaikkaan mennessä jo aikalailla ja nousu sen kuin jatkuu vaan.. Olemme matkalla kohti Dalsnibbaa, Skandeihin kuuluvaa vuorenhuippua. Huippu kohoaa merenpinnan tasosta peräti 1476 metriä. (Wikipedia) Dalsnibban huipulla sijaitsee suosittu näköalapaikka palveluineen. Aivan huipulle johtava tie on maksullinen.

Kaunista vuoristonäkymää, nousee nousee.

Ylöspäin on vielä matkaa.

Jestas näitä maisemia taas!

  Kuten aiemminkin vuorilla nähtiin, täälläkin ovat retkeilijät koonneet kiviä pinoiksi.

Lumihuippuja näkyvissä.

Olemme tosiaankin nyt Dalsnibban rinteellä ja korkeutta on paljon, yli 1400 metriä merenpinnasta. Me päätimme olla ajamatta sinne näköalapaikalle ja näistä korkeuksista lähdimme hetken nautittuamme pikku hiljaa laskuun.

Kaunista ja mikä upea rauha täällä. Suosittelen.

Djupvatnet, ylänköjärvi Dalsnibban eteläpuolella

Matka jatkuu tiellä numero 15. Hjelledalen. Matkalla kohti stryniä, idän suuntaan.

Kuskin jalka ei paina, taisi pari tanssiaskeltakin tässä irrota, kyllä fiilis on kohdillaan!

Strynevatnet oikealla

Stryn

Strynissä meillä oli yksi ja ainoa kohde, Pizzeria Napoli. Jatkoa meidän "Pizzalla Napolissa"-tarinalle (ks. Facebook) Ja kyllä, reittivalinta oli harkittu!

Lopultakin syömään, 40 cm kasvispizza jaettavana, pizzeria Napoli, Stryn.

Stryn, ei yhtään hullummat maisemat.

Upean turkoosia vettä.

Seuraavassa jaksossa matka jatkuu edelleen kohti etelää ja maailman toiseksi pisintä vuonoa.

Pysykää matkassa, jatkoa tulossa pian!! Matkataan Sogndaliin yöksi.