Viikonloppuna kävimme seilaamassa jos jonkinlaisella paatilla Ahvenanmaan saaristossa ja tuli ajeltua ihan mantereellakin. Kesälle suunniteltu Norjan reissu peruuntui ja vastaavaa ei nyt enää syyskesästä lähdetty toteuttamaan, jotain nyt kuitenkin. Ajatuksissa oli lähinnä päästä seuraamaan lintujen syysmuuttoa saaristosta käsin, mutta joo, eihän se nyt ollut ihan sitä mitä oli ajatellut. Paljon muuta nähtävää oli kuitenkin tarjolla.
Turku
Reissu läksi käyntiin kevyesti Turun pysähdyksellä. Ajeltiin torstaina illasta Turkuun ja yövyttiin hotellissa Radisson Blu.
 |
| Matkalla Turkuun.. Tämä on Brinkhallin kartano sijaitsee Kakskerran saarella Turussa. Kartanon tilan historia ulottuu 1500-luvulle, mutta tämän päärakennuksen valmistumisvuosi on 1790. 1998-2002 kartanossa kuvattiin Hovimäki-sarjaa. Kartanossa järjestetään kesäkaudella elokuun loppuun saakka opastettuja kierroksia, myöskin kesäkahvio on avoinna. Nyt sain tyytyä kuvaamaan ulkotiloja. Kartanon kotisivut: https://www.brinkhall.fi/ |
 |
| Suomen Joutsen. |
 |
| Ilta hämärtyy Aurajoen varrella. |
16.8. Aamulaivalla Ahvenanmaalle
Hotelli oli jälleen aivan ihana, yövyimme siis tässä jo aiemmin kesällä keskiaikafestivaalien aikaan. Tällä kertaa meidän huoneesta oli näköala Aurajoelle ja pisteenä iin päälle kylppäristä löytyi amme💓.
Aamun herätys oli todella aikainen, koska Viking Grace lähti matkaan jo 8.45. Onneksi aamiaista oli tarjolla jo 6.30 eteenpäin, joten ehdimme hyvin syödä vatsamme täyteen.
Pidemmittä puheitta nyt matkaan.
 |
| Turun saaristoa. |
 |
| Täällä ollaan! Matka jatkuu Maarianhaminasta kohti Eckeröä. |
 |
| Jokainen, joka on Ahvenanmaalla ajellut, kiinnittää varmasti huomiota punaiseen asfalttiin ja punertavaan kallioperään. Punainen rapakivigraniitti on Ahvenanmaan tyyppikivi. Tasalaatuisen värin, rakenteen ja kestävyyden vuoksi kivi on suosittua rakennuskiveä. Punainen väri johtuu mineraalista nimeltään kalimaasälpä. |
 |
| Siinä se nyt on, ahvenanmaalainen juhannussalko. Taustalla Hammarbon nuorisoseurantalo. Juhannussalko on alkuperältään pakanallisen Asa-uskon Frö-jumalan palvontaan liittyvä esine. Pidetään hedelmällisyyssymbolina. Nykyisessä muodossaan paikallisine eroavaisuuksineen se on lähtöisin 1800-luvulta. Ahvenanmaan saloille eniten leimaa antava yksityiskohta on ylimpänä oleva tuulimyllykukko, valppauden vertauskuva. |
 |
| Kauneimmat kruunut kiinnitetään alimmaksi. |
Hammarlandin kirkko
Ajelemme pitkin Gamla Käringsundvägeniä.
 |
| Käringsunds Gästhamn. Vahnoja venevajoja. Alueella käy varmasti kesäkuukausina ihan mukava kuhina, mutta nyt syksyn tullen paikka on hiljentynyt. Turisteja ei juuri näkynyt, sillä palvelutkaan eivät olleet enää avoinna. Kaunis paikka kaikenkaikkiaan. |
 |
| Käringsunds gästhamn.Gastropub Bodegan edustaa. |
Ja nyt, mitäs mitäs sieltä vierassatamasta laiturin kupeesta löytyikään..
 |
| Tämä on korvameduusa. |
 |
Korvameduusa on läpikuultavan hyytelömäinen ja muodoltaan kellomainen. Sen neljä korvamaista sukurauhasta muodostavat keskustan ympärille neliapilaa muistuttavan kuvion. Koiraalla rauhaset ovat sinipunaiset, naaraalla oranssinkeltaiset. Kellon reunassa on lyhyitä rihmamaisia lonkeroita. Ravinnoksi korvameduusa pyydystää pieniä (äyriäisiä, pieniä kalanpoikasia) vesieläimiä kellon sisäpinnan limaan. Ihminen huomaa korvameduusan heikkotehoisen myrkyn ainoastaan jos sitä joutuu silmään.
Loppukesästä meduusat nousevat pintavesiin parveilemaan ja koiraat päästävät siittiönsä veteen.
Lähde: Luontoportti |
 |
| Esiintymisalue Itämeressä ulottuu etelästä Merenkurkkuun saakka. Suomen rannikolla runsaimmin Saaristomerellä ja läntisellä Suomenlahdella, missä se on runsaimmillaan loppukesästä. |
Ihmeellisen luonnon ääreltä lähdemme kohti Eckerön Posti- ja Tullitaloa.
Eckerö Posti- & Tullitalo
 |
Kun Ruotsi menetti Suomen ja Ahvenanmaan vuosien 1808-1809 sodassa Venäjälle, tuli Eckeröstä Venäjän valtakunnan läntsisin etuvartio lännessä ja Itämeren alueella. Tämä Carl Ludvig Engelin suunnittelema mahtipontinen Posti- ja tullitalo valmistui 1828.
Ensimmäisen maailmansodan aikana saksalaiset sotilaat asuivat ajoittain posti- ja tullitalossa. Sisällissodan puhjettua 1918 Ahvenanmaan kautta kulki paljon pakolaisia Ruotsiin. Toisen maailmansodan aikana Suomen armeijan joukot käyttivät taloa suojellakseen Ahvenanmaata muiden hyökkäykseltä.
|
Tärkeä historiallinen yhteysreitti
Ahvenanmaan kautta on jo kauan kulkenut tärkeä historiallinen reitti, jonka avulla Ruotsi hoiti yhteyksiään idän suuntaan. Myös posti on kulkenut täällä satoja vuosia. Keskiajalla Suomen oltua osa Ruotsia, sen maallinen ja kirkollinen hallinto rakentuivat myöskin Ruotsin mallin mukaan. 1300-luvun lopulla rakennetusta Kastelholman linnasta tuli Ahvenanmaan linnaläänin hallintokeskus. Kustaa Vaasa paneutui jo 1500-luvun puolivälissä Ahvenanmaan kautta kulkevan liikenteen järjestämiseen. Henkilö- ja postikuljetuksia varten tarvittiin tehokas järjestelmä, joka myös olisi avuksi kyyditysvelvoitteisille talonpojille.
Vuonnan 1636 toteutui Ruotsin ensimmäinen, Kuningatar Kristiinan postijärjestys. Postitie Tukholmasta Turkuun ja edelleen itään perustettiin virallisesti vuonna 1638, tällöin myös Suomen postinkuljetus liitettiin järjestelmään.
Reitti: Tukholma-Grissiehamn-Eckerön Sorby-Marsund-salmi-Emkarby-Gölby-Kastelholman postitoimisto-Finby-Bomarsund-Vårdö-Kumlingen-Brändö-Kustavi.
 |
| Kaikista Eckerön talonpojista tuli postipoikia. Heidän tehtävä oli hoitaa sekä postin, että matkalaisten kuljetus vesistöjen poikki. Posti kulki Turun ja Tukholman välillä aluksi kerran viikossa. Vuonna 1757 otettiin käyttöön jakelu kahdesti viikossa. Talonpoikien piti myös tarvittaessa ottaa mukaan ylimääräistä postia sekä kuljettaa kuriireja ja matkalaisia. Postin kulku oli tärkeämpää kuin ihmishenki, postin oli päästävä perille vaikeistakin olosuhteista huolimatta. Posti kulki 300 vuotta talonpoikien mukana. He purjehtivat, soutivat ja kiskoivat talonpoikaisveneitään. Jäiden kantaessa posti vietiin jalan, reellä tai hevosella, joskus jopa potkukelkalla tai luistimin. Postitien merkitys väheni 1800-luvun loppua kohden ja virallisesti järjestys lakkautettiin vuonna 1910. |
Kello alkaa olla jo sen verran, että täytyy lähteä ajelemaan kohti Maarianhaminaa. Posti- ja Tullitalolta matkaa maarianhaminaan on 34 km, eli välimatkat ovat täällä kyllä todella lyhyitä.
 |
| Matkalla kohti Maarianhaminaa, kuvassa aitauksen takaa kurkkii peura komeine sarvineen. |
Maarianhamina
 |
| Ja näin olemme saapuneet Maarianhaminan keskustaan. Yövymme kuvassa näkyvässä hotelli Arkipelagissa. |
 |
| Tekipä hyvää pulahtaa pitkän päivän jälkeen tähän hotellin altaaseen! Ja altaan jälkeen saunaan.. |
Sellainen oli meidän ensimmäinen reissupäivä Ahvenanmaalla. Vaikka välimatkat ovatkin lyhyitä, Eckerössä käyminen vei kuitenkin sen verran aikaa, että jokunen kohde jäi käymättä tältä päivältä ja jouduin ruksaamaan pari kohdetta reissusuunnitelmasta yli, että ehdimme lauantaina ajoissa lauttaan :). Nyt unille ja kohti uutta päivää.
17.8. Päivä Maarianhaminassa ja Ahvenanmaan saaristossa.
 |
| Hotelli Arkipelag, aamiaistarjoilua. Nyt täytyy kyllä sanoa että aamiainen oli aivan 10+ tässä hotellissa. |
 |
| Shotteja alkuun. |
Jees, kyllä tämän aamupalan voimin jaksetaan kevyesti iltapäivään.
Maarianhaminan Merikortteli
 |
| Ensimäisenä suuntasimme tänne Itäsatamassa sijaitsevaan Merikortteliin. Korttelissa on kaikenlaista nähtävää historiallisista purjealuksista työpajoihin, museokauppaan... Alueelle on ilmainen sisäänpääsy. Näistä minun vaivoista johtuen kiersimme ainoastaan pienen osan alueesta, joten nämä kuvat kertovat vain osan tarinaa. |
 |
| Purjelaiva Albanus |
 |
| Albanuksen vieressä komeilee purjelaiva Linden. Nämä kumpikin laiva on rakennettu merikorttelissa. |
 |
| Ahvenanmaan sadonkoruujuhlia vietettiin 15.-17.9. Ennen reissuun lähtöä meillä ei ollut minkäänlaista tietoa asiasta. Sadonkorjuujuhlat näkyivät maaseudulla yksittäisinä myyntipisteinä teiden varsilla, mm. kurpitsaa oli saatavilla. Maarianhaminassa myyntipöytiä oli keskustassa ja myöskin täällä merikorttelissa. |
Huvilakatu Södragatan
Sitten seuraavaksi hilpaisemme katsomaan Maarianhaminan kaunista rakennuskantaa. Olin lukaissut jostakin vastaani tulleesta blogista, että Södragatanilla on kauniita huviloita. Sieltä löytyykin rakennusmestari Hilda Hongellin (1867-1952) suunnittelemia,1800- ja 1900-lukujen vaihteessa rakennettuja huviloita. Hilda Hongell oli Ahvenanmaalla vaikuttanut, ensimmäinen suomalainen naispuolinen rakennusmestari. Hänen suunnittelemiaan taloja löytyy juuri Södragatanin ja Mariegatanin varrelta (44 rakennusta jäljellä).
 |
| Södragatan |
 |
| Hilda Hongellin kädenjälkeä. |
 |
| Tämä talo nyt ei varsinaisesti näytä huvilalta, mutta väri on niin ihana. |
 |
| Hilda Hongellin käden jälkeä. |
Museolaiva Pommern ja Ahvenanmaan merenkulkumuseo
 |
Museolaiva pommern sijaitsee Maarianhaminassa Hamngatanilla Länsisatamassa. Sekä laivaan, että aulassa sijaitsevaan museoon sisäänpääsy museokortilla. Museovierailun voi tehdä kahdessa osassa, koska lippuun kuuluu kaksinkertainen sisäänpääsy ja sekä laivavierailu, että museovierailu leimataan erikseen. Laivavierailu on mahdollisuus toteuttaa kuulokkeisiin tulevan opastuksen avulla. Me jätimme sen kuitenkin nyt väliin, koska aikaa ei ollut kovin paljon ja minun jalat ja selkä alkoivat jo olla suht kipeinä, ei siis liikaa seisoskelua eikä kävelyä kiitos..
|
 |
| Pommern on entinen laivanvarustaja Gustaf Eriksonin rahtipurjealus. Laiva on rakennettu Glasgowssa 1903. Se kuljetti linjaliikenteessä rahtia Atlantilla. Tuolloin se oli Hampurilaisen F. Laeisz-varustamon omistuksessa. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen laiva tuli Erikssonin omistukseen ja alkoi kuljettaa vehnää Euroopan ja Australian välillä. Viimeisen matkansa Pommern teki 1939. Lähde: Wikipedia |
 |
| Komeat on mastot. |
 |
| Kompassi |
 |
| Valkoinen "tötsä" on navigointihytti. |
 |
| Skanssi. Täällä asuivat matruusit, puolimatruusit, jungmannit ja merimiesoppilaat. |
 |
| Alakansi |
 |
| Ja sitten olemmekin jo Merenkulkumuseon puolella. Tässä pinoismalleja purjelaivoista 1800- ja 1900-luvuilta. |
 |
| Nelimastoparkki Pamir. Pituus 96,3 m. Rakennettu Saksassa 1905. Purjehtinut etupäässä vehnäreitillä.Ohitti viimeisenä purjehtivana kauppalaivana Kap Hornin 1949. Parkkilaivoja käytettiin valtameripurjehdukseen. Rahtina viljan lisäksi oli guanoa, salpietaria ja puuta. Miehistössä oli 20-30 miestä. |
 |
| Komea keulakoriste |
 |
| Ja lisää keulakoristeita. |
 |
| Erikoisia tuomisia kaukaisilta mailta. |
Sellainen se, kannattaa ehdottomasti käydä sekä Museolaiva Pommerissa, että tässä Merenkulun museossa. Paljon tuli otettua tuollakin kuvia, mutta en nyt viitsi enempää tähän laittaa.
Maarianhamina keskusta
 |
| Torgatan. Tämän varrella tuntui olevan eniten säpinää näin syksyisenä lauantaipäivänä. |
 |
| Ihanat syyskukat💓 |
 |
| Aivan ihana liike tämä Viktor Crafts and Design. |
 |
| Liike sisältä. |
 |
| Tässä vaiheessa oli pakko jo pitää lounastauko, päädyimme Poquerian-nimiseen ravintolaan. En nyt sanoisi, että on mitenkään edullisimmasta päästä. Onneksi aamiainen oli niin kattava, että meille riitti Tapas-listan tarjonta. Tilasimme sienirisotot kummallekin ja halloum-ranut puoliksi. Oli muuten erittäin hyvää! Siinä ruokaa odotellessamme saimme ihan tilaamatta pienimuotoisen ohjelmanumeronkin viereiseen pöytään. Tarjoilija nimittäin onnistui kaatamaan kolme tuopillista olutta asiakkaan niskaan🙈. En nähnyt itse tapahtumaa, mutta oli kuulemma varovasti ottanut tarjottimelta yhden tuopin ja samalla kun ojensi sitä asiakkaalle, tarjotin lähti kallistumaan, yksi tuoppi kaatui ja... homma oli sitä myöten selvä. Kovasti siinä pahoiteltiin, mutta asiakas vaikutti olevan hyvällä tuulella ja taisi tyytyä kohtaloonsa..Ikimuistoinen työpäivä noviisilla :). |
Nyt on aika jättää Maarianhamina ja lähteä kohti Hummelvikin satamaa. Matkaohjelmassa olisi vielä Taffel Factory Shop, Kastelholman linna ja Bomarsundin linnoitus ennen lossi- ja lauttamatkaa. Kiirettä pitää.
Kohti Ahvenanmaan saaristoa
 |
| Pasi löysi matkamuiston :) |
 |
| Taffel Factory shop. Täytyy sanoa että melko turha käynti vaikka hienohan tämä toki on! Shipsit olivat aivan samaa hintaluokkaa kuin kaupassakin eikä mitään sen erikoisempaa. Samassa oli myös Pandan tehtaanmyymälä. Kyllä tuolla tuntui kuitenkin kauppa käyvän. |
 |
| Kastelholman linna. Nyt täytyi tehdä sellainen ratkaisu, että ehdimme ihastelemaan linnaa vain päällisin puolin. Kovasti olisin halunnut tuolla käydä, mutta aikataulusyistä näin, seuraavalla kerralla sitten. |
Bomarsundin linnoitus
 |
Bomarsund. Päälinnake sijaitsi linnoitusalueen keskellä ja oli pieni kaupunki kirkkoineen, leipomoineen, vankikoineen ja käymälöineen. Linnake oli Ahvenanmaan kaikkien aikojen suurin rakennus, jossa oli 246 huonetta. Siihen mahtui 2500 sotilasta ja 115 tykkiä. Päälinnaketta rakennettiin vuosina 1832-1843. Mahtavuudellaan se symboloi Venäjän tsaarin valtaa Itämeren alueella. Englantilais-ranskalaiset joukot hyökkäsivät Bomarsundiin elokuussa 1854 (Oolannin sodan taistelu). Venäläiset voitettiin muutamassa päivässä 2.9. päälinnake räjäytettiin. Linnoitusta ei jälleenrakennettu enää. Puolustusmielessä linnakkeen sijainti oli huono, koska kallioiset mäet ympäröivät sitä. Päälinnaketta ei kuitenkaan oltu tarkoitettu Bomarsundin uloimpaan puolustukseen, vaan se oli linnakkeen ympärille suunniteltujen puolustustornien tehtävä.
 |
Ahvenanmaan saaristoon
Linnoituksen raunioilta jatkamme matkaa kohti Prästö-Töftö lyhyttä lauttaväliä ja ranta tuleekin vastaan ihan huomaamatta.
Saavumme siis juuri ennen auringonlaskua Brändön eteläiseen satamaan, Torsholmaan. Torsholmasta on parinkymmenen minuutin ajomatka yöpaikkaamme. Olisimme halunneet jatkaa suoraan seuraavalle lautalle Åva-Osnäs, mutta tätä lauttaa ei mene enää näin myöhään. Kun matkustat syksyllä, kannattaa tosiaankin tutkia lautta-aikataulut tarkkaan, sillä vuoroja on huomattavasti vähemmän kuin kesäaikaan. Muutenkin toki lautta-aikataulujen tarkka syynäys on paikallaan.
 |
| Brändö palveluja. |
 |
| Harmaahaikara ja merimetsot olivat reissun yleisimmät lintulajit. Toki merikotkia näkyi myöskin jonkin verran, mutta julkaistavaa kuvaa niistä ei saanut. |
 |
| Merimetsot, Brändö. |
 |
| Ajellaan pitkin Brändön punaista asfalttia. Hienot on maisemat, mutta ilta alkaa tosiaankin hämärtyä. |
 |
Brändö Bike and Bed. Siinä meidän reissumme viimeisen yön majapaikka. Aivan ihana paikka. Emäntä oli meitä ulkona vastassa ja toivotti oikein lämpimästi tervetulleeksi. Satuimme nyt olemaan ainoat asiakkaat ja saimme haahuilla tuolla ihan rauhassa. Käytössä oli aika tilava keittiö, kaksi WC/suihkutilaa. Aamiainen kuului huoneen hintaan.
Jestas mikä aamiaiskattaus! Tämän lisäksi oli vielä aivan ihanaa puuroa liedellä. Kaikki kasvissyöjälle sopivaa. |
 |
| Siinä allekirjoittaneen aamiainen. Tuossa vasemmalla tunnelmaa loi ihana takkatuli ja pariin pöytään oli sytytetty kynttilä. |
 |
| Åva-Osnäs, toiseksi viimeinen lauttamatka. Kiirehdimme tänne klo 10.15 lautalle, koska päivälautat olivat jo täyteen buukattuja. Varasin tosiaankin tämänkin lautan samalla kuin Hummelvik-Torsholma-matkan. Tämän jälkeen vielä Vartsala-Kivimaa (Kustavi)-väli, jolle ei tarvitse varauksia tehdä ja se lautta on ilmainen. |
Näihin tunnelmiin päättyy tämä matkakertomus Ahvenanmaalta. Toivottavasti nautit matkasta kanssamme :) Sitten vaan uusia reissusuunnitelmia kohti!
Kommentit
Lähetä kommentti