Autolla Norjan vuonoille 31.7.-8.8.2019 Part 5 / Stryn-Sogndal
Stryn-Sogndal
Etelän suuntaan jatketaan edelleen. Strynin ja Sogndalin välimatka on noin 140 km. Tauolla etsimme sopivaa yöpaikkaa ja Sognevuonon itäinen puoli vaikutti olevan sopivan matkan päässä. Yksi etukäteen listaamistani must see-kohteista oli juuri tuo Sognevuono.
Nyt etsimme suoraan hotellia/hostellia ja kaupungista toki on helpointa sellainen löytää. Sogndalista löytyi Sogndal Vanderhjem-nimisestä hostellista sopivan hintainen huone meille ja kaupat tuli!
Ajelemme pitkin Innvikfrjordenin rantaa. Alla olevassa videossa reitin alkumatkaa, Loenin kohdilla. Ajellaan pitkin tietä Fv60.
Olemme ohittaneet Loenin ja pysähdyimme tähän levähdysalueelle vessatauolle. Olimme juuri ajaneet uimarannan ohi ja mietimme mennäkkö vai eikö mennä vuonoon uimaan. Päädyimme sanomaan kyllä, uikkarit päälle siis ja virkistäytymään!
Innfjordenin rannalla
Vuonovesi oli todellakin järkyttävän kylmää, mutta kyllä me sinne pulahdettiin.
Innfjorden, Loen
Ai että osaa olla kaunista! vuonovesi on todellakin kylmää, mutta erittäin virkistävää. Kun kuvaa katsoo niin näyttää muuten hämäävän lämpimältä. Ja harvoin saa näin upeissa maisemissa "uida"
Takaisin autolle ja matka jatkuu
Utvik
Jatkamme tietä numero Fv60. Poistumme Innviksfjordenin rantamaisemista ja lähdemme jälleen vaihteeksi kapuamaan ylöspäin jälleen kohti uusia hienoja maisemia. Utvikista etelään ajellaan siis siksaknousua hetken aikaa. Pieni pysähdys, ihastellaan upeita maisemia ja lamposia. Olemme matkalla kohti Byrkjeloa.
Laskeudutaan alaspäin, Byrkjelo
Tien viertä kulkee aika ajoin aivan ihana vuolas, upean kirkasvetinen vuoristopuro. Olemme Byrkjelon eteläpuolella, tie E39
E39, etelään kohti Skei ja tielle 5 Kjøsnesfjordenin maisemiin ->
Skei
Olemme ajaneet Skeista pitkin Jölstravatnetin rantaa edelleen etelään pitkin tietä 5 kohti Kjøsnesfjordenia.
Vuonon pohjukasta löytyy komeata sileäpintaista kalliota.
Fjaerland
Lähestymme Sogndalia, tie 5
Rauhallisissa tunnelmissa ajelemme, eipä ole ruuhkia näillä tienoilla. Olemme jo Fjaerdalissa ja Sogndal lähenee.
Kohteessa, Sogndal
Huh huh, millaisia maisemia jälleen, nousua ja laskua, upeita vuoristopuroja, hienoja maisemia jälleen. Hyvä reittivalinta.
Sogndal Vanderhjemin löysimme aika kivuttomasti. Hostelli sijaitsee melko lähellä keskustaa ja toisaalta lähellä vuonon rantaa. Auton purettuamme kävimme vähän jaloittelemassa "rantabulevardilla" Läheiseltä huoltoasemalta löytyi sopivanhintaista ruokaa huikopalaksi.
Todella hieno silta
Odottelen tässä sporttipojua😊
Noniin, täällä siis jälleen yksi yö. Alkuperäinen suunnitelma oli jatkaa edelleen etelän suuntaan, mutta Pasi saikin nyt aivan mahtavan kuningasidean, lähdemmekin jälleen pohjoisen suuntaan kohti upeita vuoristomaisemia. Unohtumaton kokemus!
Pysykääpä matkassa edelleen mukana🚙, jatkoa tulossa pian
Kuva 1. Lähtötilannetta Moikka. Olen jonkun kerran jo viitannut talomme kellariremonttiin. Tila on nyt valmis ja nyt on aika syventyä remonttiin ja muutoksiin täysillä. Lähdemme etenemään todellakin aivan pohjalta ja suunta on vain ja ainoastaan ylöspäin. Turvallista matkaa! Pientä alustusta Vuonna 2000 me muutimme tähän 1956 rakennettuun rintamamiestaloon. Paria vuotta myöhemmin teetimme suuren remontin, jonka yhteydessä oli tarkoitus remontoida myös kellarikerros. Remontin laajuus yllätti sillä kertaa ja kellariremontti jäi hamaan tulevaisuuteen. Siitä saakka kun muutimme tänne, Pasi on haaveillut saavansa oman soittokämpän kellariin. Saimme aikoinaan itse piikattua vanhan sementtilattian pois, mutta siihen se sitten jäikin. Raha ratkaisee. Lainatilanteen parantuessa meillä oli lopultakin mahdollisuus rahoittaa tämä remontti. Talo on salaojitettu ja patolevy kiertää muuria. Ei ulkopuolista eristystä. Suunnitelma Suunnitelmana on saada kellariin harrastetila, jossa o...
Se salakavala niljake! Miksei se huuda, tai edes vinkkaa tullessaan. Tai no, kaippa se yritti, mutta ei tullut pieneen mieleenkään että vaarattomalta tuntuneet kipuilut pakaran alueella johtuivat kokoajan selän alimpien nikamien ongelmista! Nyt tätä riemua on kestänyt jo reilun kolmisen kuukautta. Onneksi edistystä on pikkuhiljaa alkanut tapahtua, eikä pahoja kipuja enää ole. Kipujen poissaolo tosin vaatii mm. istumisen ja kumartelun välttämistä. Eihän tämä kuolemaksi ole, mutta kyllä tässä näitä vaivoja on ollut ihan riittämiin ilman tätäkin. Sinnikkyyttä vai tyhmyyttä Syyskuussa oireeni alkoivat pahenemaan siten, että aamulla noustessani oikea pakara tuntui erittäin kipeältä ja sukkien jalkaan laitto oli hankalaa. Sain vaivoin ajettua työmaalle (n. 10 km). Oireet hävisivät päivän mittaan töissä kävellessäni. Yöllä oireet kuitenkin tuntuivat pahenevan pikkuhiljaa, en enää saanut kunnolla nukuttua ja hain lääkäriltä vahvempia kipulääkkeitä. Edelleen yritin sinnikkäästi käy...
Isokoskelo uros 27.4. Kuten jo edellisessä osassa kerroinkin, kerron näissä Naarlahden postauksissa nyt tänä keväänä havainnoimistani siellä pesivistä tai vierailevista lajeista. Tänään ovat vuorossa isokoskelo sekä nokikanan ohella ehdoton suosikkini silkkiuikku. Naarlahti (Kulovesi, Siuro) Asuinpaikkani Siuro sijaitsee Kuloveden rantamaisemissa. Meillä on venepaikka tuolla Naarlahdella, Knuutilan venerannassa. Nyt kun vuosiin ei ole moottoria enää omistettu, veneilyt ovat jääneet vähäisiksi ja alueella on tullut käytyä lähinnä koirien kanssa, sillä toki ovathan nuo järven ranta-alueet loistavaa lenkkeilyseutua. No, nyt ei ole pystynyt lenkkeilemäänkään hetkeen, mutta sitäkin enemmän olemme Pasin kanssa huristelleet nelipyöräisellä paikalle keväisen luonnon heräämistä seurailemaan. Tänä keväänä kaislikossa on ollut erityisen paljon suhinaa. Liekkö syynä se, että innostus seuraamiseen on yllättäen herännyt uusien kuvausvermeiden myötä, vai se että nyt lintuja on yksinkertais...
Kommentit
Lähetä kommentti