Siirry pääsisältöön

Autolla Norjan vuonoille 31.7.-8.8.2019 Part 7 / Bøverdalen-Beitostolen

Kartta Sogndal-Beitostolen. viimeksi pääsimme vajaasen puoleenväliin, Bøverdaleniin. Olemme edelleen Jotunheimenin ja Breheimin maisemissa

Matka jatkuu..

Jotunheimen


Jotunheimen on Skandeihin kuuluva korkeahuippuinen vuoristoalue. Jotunheimenin kansallispuistoalue on perustettu 1980-luvulla (pinta-ala 1 155,670 neliökilometria). Nimessä jotun viittaa jättiläisiin ja peikkoihin ja loppuosa heimen niiden kotipaikkaan. Se onkin "jättiläisten tai peikkojen koti". Jotunheimin alueelta löytyvät Pohjois-Euroopan korkeimmat huiput, korkeimpana Galdhøpiggen (2 469 m) ja Glittertind (2 464 m). Jotunheimin alueella on erikokoisia jäätiköitä. Itse Jotunheimin alueella ei ole teitä, mutta mm. tie Fv 55 kulkee Jotunheimenin ja Breheimin välissä.
Lähde: Wikipedia

Sognefellet Summer Ski Centre


Vessatauon paikka. Nälkäkin olisi jo. Vatsan täytettä ei ollut nopeasti tarjolla, joten tyydyimme silmänruokaan. Kuvat rakennuksen takaa avautuvasta maisemasta. Lyhyitä kävelyreittejä myöskin tarjolla.










Nyt kohti Lomia



Korkealla ollaan
 








 The Saga Column


Äkkipysäytys! Jotain, minkä ei välttämättä näihin maisemiin uskoisi kuuluvan. 34 metriä korkea koristeellinen pylväs, kuvanveistäjä Wilhelm Rasmussenin suunnittelema (v.1920). Patksaan kuvat esittävät Norjan historiaa Hafsfjordin taistelusta siihen saakka kunnes maassa säädettiin perustuslaki 1814. Lisää aiheesta täältä.




Lom ja sauvakirkko



Sauvakirkko, Lom


Saavumme Lomiin (perustettu 1838). Lomin suurin turistinähtävyys on 1100-luvulla rakennettu sauvakirkko ja sinne mekin tuota pikaa suunnistamme tutustumaan.

Aivan ensimmäiseksi on kuitenkin saatava ruokaa!

 Ruokaa💓 paikassa Sentral'n Cafe og Isbar


Jestas että oli hyvää pizzaa! Koko reissun parasta antia

Aika kiva sisustusidea.

💓


Palanpainikkeeksi vielä softista, tottakai! Taustalla Lomin läpi virtaava Bøvra-joki ja sauvakirkko. 


Lomin maisemaa sauvakirkkoineen. Edustalla Bøvra-joki.


Keskusta vaikuttaa olevan suhteellisen pieni ja useita ravintoloita sekä muita matkailijoita kiinnostavia palveluja löytyy lyhyen kävelymatkan etäisyydellä. Muuten, seuraavan yön majapaikasta ei ole vielä tietoa, toki täälläkin voisi yöpyä, mutta vielä ei malta jäädä aloilleen ja toisaalta alueen hintataso on aika kova.

Sauvakirkko, Lom

Sauvakirkko

Sauvakirkko eli piirukirkko on varhaiskeskiaikainen puukirkkotyyppi. Norjan sauvakirkot ovat jäljellä ajasta, jolloin kristinusko eli rintarinnan viikinkien tapojen ja uskomusten kanssa. Ne ovat puunveistollisesti viikinkien perintöä ja edustavat ainutlaatuisia rakennusteknisiä ratkaisuja.

Sauvakirkko on pohjoismainen kirkkorakennuksen tyyppi, jota tehtiin Ruotsissa ja Norjassa kristinuskon leviämisen aikaan.

Puukirkon rakentaminen tuohon aikaan ei ollut mikään pieni urakka. Rakentajilta täytyi löytyä taitoa tai tietoa rakentaa ilman nauloja tai pultteja, käytettiin tappiliitoksia. Materiaali oli paljon saatavana Norjan metsissä.




Sauvakirkon sijainnilla oli suuri merkitys. Suosituimpia rakennuspaikkoja olivat idylliset joenmutkat ja mäet, joista oli näkymä laaksoon ja tuntureille. Oli tärkeää, että matkalaiset näkisivät kirkon jo kauas ja kellot kuuluisivat kilometrien päähän.

Norjassa näitä sauvakirkkoja rakennettiin parinsadan vuoden ajan vuoteen 1349 saakka. Sauvakirkkoja rakennettiin jopa 1000 kylään, mutta ainoastaan 28 niistä on säilynyt ja vain pieni osa on lähellä alkuperäistä ulkoasuaan (suurin osa rakennettu vanhojen rakenteiden päälle ja uusia osia on lisätty). Pääosin kirkkoja on tuhoutunut tuhopolttojen seurauksena.

Kehittyneimmät sauvakirkot olivat kolmilaivaisia, niissä oli viikinkityylistä veistoskoristelua sekä jyrkät ja korkeat katot.

Rakenne





Sauvakirkon kehys rakentuu vaakasuuntaisista pölkyistä ja pystysuuntaisista sauvoista. Päälliosa koostuu pystysuuntaisista lankuista. Aikaisimmat sauvakirkot rakennettiin suoraan maan päälle ja ne olivat purettavassa kunnossa jo muutaman vuoden kuluttua. 1100-luvulla keksittiin rakentaa kirkko kiviselle perustalle.
Yhtä puuta arvostettiin ylitse muiden. mäntyä. Kaadettu puunrunko jätettiin kuivumaan muutamaksi vuodeksi niin että kosteus haihtui puusta kokonaan. Männyn suurin vahvuus on sen sydänpuussa ja sen sisältämässä pihkassa, joka suojelee puuta lahoamiselta ja sieniltä.






Koristelu





Norjalaiset ottivat mallia ulkomailta kirkkonsa koristeluun. Yksi aihe tuotiin Englannista ja Irlannista, tarueläin, jolla oli pitkä ohut kaula ja kapeat silmät. Eläin muistutti siivetöntä lohikäärmettä ja viikingit ihastuivat hahmoon niin paljon, että siitä tuli vakituinen osa kirkkojen koristelua. Lohikäärme esiintyy ornamentiikassa, joka koostuu pitkistä nauhamaisista kuvioista.

Lähteet: Wikipedia, Historia-lehden artikkeli

Näin upea hautakivi löytyy kirkon hautausmaalta.

Vielä katsaus Bøvra-jokeen ja eteenpäin kohti Beitostølenia.


Lähdemme ajamaan pitkin tietä Rv15 ja Tessandin jälkeen käännymme tielle Fv51

Tie Rv15, Tullaan pian Tessandiin




Ridderspranget


Tien Fv50 varrelta löytyi aivan yllättävä huippukohde. Huomasimme kyltin Riddersprangetista ja ymmärsimme että jonkinlainen vesiputous ehkä kyseessä. Käänsimme auton nokan kohti kyltin suuntaa.





Ridderspranget eli ritarin harppaus. Sjoa-joki virtaa Sjodalenin läpi. Riddersprangetissa joki on juurtunut syvälle kallioon ja rotkossa vesi virtaa voimalla.







Olipa hieno kokemus, oikea hidden treasure! Suosittelen ehdottomasti käymään tsekkaamassa.

Jotunheimenin maisemissa kohti Beitostolenia

Matkaan taas, Beitostoleniin 60 km matkaa. Tiellä Fv 51 jatketaan edelleen. Uskomatonta mutta totta, kirkkaalle taivaalle alkaa pikkuhiljaa ilmestyä tummia pilviä. 


















Ja lopulta alkoi satamaan. Päästiin todistamaan vuoristossa nopeasti muuttuvia säätiloja ihan konkreettisesti. Pieni sade muuttui todella nopeasti aikamoiseksi rankkasateeksi ja mittarissa lämpötilalukemat putosivat nopeasti paristakymmenestä kymmenen tuntumaan.

Loppupäivä menikin hiukan kosteammissa merkeissä, onhan tuota auringonpaistetta riittänytkin.











Video Tessand-Beitostølen






Tihkusateessa saavumme Beitostoleniin. Olemme saaneet matkalla varattua huoneen seuraavaksi yöksi. Tuleva majoitus sijaitsee Slidressä, Slidrefjorden Guesthouse. Hinta ratkaisi, alle 80 eurolla selvitään tällä kertaa. Beitostolenissa käymme shoppaamassa vähän iltapalaa ja aamiaistarpeita. Ilta alkaa tummua ja jatkamme nopsaan matkaa kohti majapaikkaamme, jonka sijainti kylläkin tuottaa hiukan päänvaivaa...

Tästä jatkamme seuraavassa osassa. Pysythän mukana edelleen😃








Kommentit