Kirjosieppo omenapuussa. Siuro 22.5.2019. Tänä keväänä ja nyt kesän alussa luonto on tullut erityisen lähelle. Vaikka liikkumiseni on nyt jalkaterän murtuman takia ollutkin erityisen rajoitettua, olen onnekas asuessani luonnon keskellä. Olen kokenut saavani luonnosta sellaista voimaa ja rauhaa, jota ei muualta ole ollut mahdollista saada ja tavoittaa. Luontokuvauksesta on tullut erittäin tärkeä voimavara. Aloitan nyt jälleen luontopostauksien sarjan ja tässä ensimmäisessä pysytellään ihan oman kotipihan lajikirjossa. Naakka Lähdetäänpä liikkeelle meidän alivuokralaisistamme.. Kuten jo aiemminkin on ehkä tullut ilmi, olen aiemmin suorastaan vihannut Naakkoja. Ne ryöväävät lintulaudan puhtaaksi alta aikayksikön ja ovat muutenkin kovin äänekkäitä kaakattajia. Ja kaakatusta kyllä riittää, lähes kaikkien meitä ympäröivien talojen savupiipusta pilkistää naakan pää ja tässä ne surffailevat piipusta piippuun. Mikä lie nyt tullut, kun yllättäen naakat tuntuvatkin aika miel...