Siirry pääsisältöön

Alkukesän retki Ruutanajärvellä


Ruutanajärven luonnonsuojelualue on yksi siurolaisten luonnonhelmistä. Ruutanalle pääsee mm. Haukankadun päästä pururataa oikealle kaartaen ja taas oikean käden suuntaan polulle poiketen tai heti kun pururata alkaa, omakotitalon pihapiirin takaa lähtee oikealle polku, joka johtaa samaan paikkaan. Yksi mahdollisuus on Siurontieltä Riuttamäenkadulle ja sieltä lähtee polku. Opastekin pitäisi löytyä. Jos lähdet Siurontieltä päin, muista että joudut kiipeämään. Opasteita löytyy lisää reitin varrelta.


Polun varrelta. 

Tässä maastokuvaa Ruutanajärven alueesta

31.5. Retkipäivä


Aurinkoinen, mutta todella viileä, tuulinen päivä. Ei edelleenkään kesästä tietoa. Mutta eipä haittaa, lähdettiin Minnan kanssa kohti Ruutanaa. Minulle alue on melko tuttu, tosin liian harvoin tulee luonnonsuojelualueella saakka käytyä.

Poikkeamme sitä Haukankadulta ennen pururataa polulle, joka vie Ruutanajärvelle johtavalle reitille. Hetken käveltyämme käännymme polulta oikealle, Kävelemme pitkin leveää pohjaa kohti Ruutanaa. Vastaan tulee kyltti kodasta. Kodalle vievä reitti poikkeaa vasemmalle kohti nousevaa kivikkoista rinnettä. Ensimmäisen evästauon paikka? No ei nyt ihan vielä :), matka jatkuu. Pikkuhiljaa kun luonnonsuojelualue alkaa lähestyä, reitti kapenee.

Ettei vaan olis palokarjen tekosia tämä erikoinen rei'itys. Ruutanalla on nähtävillä paljon Palokärjen uurastusta.

Polun varrelta. 
Polku kapenee edelleen ja lopulta edessä alkaa siintää Ruutanajärvi. Järvihän se on, vaikka pituus on ainoastaan 300m ja leveys 200m.

Järven rantaviiva on 0,85 km pitkä ja ranta on pääosin moreeni- ja kalliopohjaista metsämaastoa. Järven ympäri kulkee hyväkuntoinen polku. (Lähde Wikipedia)


Järven rannalta löytyy nuotiopaikka (puita löytyy), kunnon taukopaikka pöytineen ja tuolineen sekä laituri.



Minnakin löysi rannalta riittävän sileän kelon halattavaksi <3
Alueelta löytyy tyypillistä vanhojen metsien linnustoa. Lajistoon kuuluvat mm. tali-, sini-, hömö-, kuusi- ja töyhtötiainen, puukiipijä, hippiäinen, pyy, palokärki ja käpytikka.
Lisäksi alueella asustelee pohjantikka ja pähkinähakki. (Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry)

Retkemme lintuasiantuntijan, Minnan kuuleman mukaan lauluaa lurittelivat peipponen, sepelkyyhky, mustarastas, pajulintu, räkättirastas sekä syöksylinnuksi nimeämämme :) Eli tuota virallista listaa tartteis vissiin täydennellä, vai oltiinkohan me samassa metsässä :D Lintujen ilakointia saattoi ihan vähän vaan haitata polkua pitkin kulkeva jatkuva puheensorina ja hekottelu :D



Ja tottahan nyt retkeen evästauko kuuluu, nuotiopaikalla oli hyvä pitää taukoa. Tauko tosin jäi aika pikaiseksi kylmyyden takia. Hyvä ruoka hyvä mieli anyway:) Soijamakkaraa enskerralla matkaan. Muuten yksi hyvä puoli kylmyydestä ja tuulesta oli.., arvaatte jo varmaan:) No eihän niitä inisijöitä kukaan kestä!




Sellainen oli se retki Ruutanan luonnonsuojelualueelle. Ihana retkikohde lähiretkeilyyn, ei sitä aina tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Yllä olevasta kartasta näkyy koko meidän reitti, eli todistettavasti kohteessa käytiin :) Tehoja kun kattoo tais heittää enemmän fiilistelyn ja seurustelun puolelle. :D

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kellarin täysi muodonmuutos

Kuva 1. Lähtötilannetta Moikka. Olen jonkun kerran jo viitannut talomme kellariremonttiin. Tila on nyt valmis ja nyt on aika syventyä remonttiin ja muutoksiin täysillä. Lähdemme etenemään todellakin aivan pohjalta ja suunta on vain ja ainoastaan ylöspäin. Turvallista matkaa! Pientä alustusta Vuonna 2000 me muutimme tähän 1956 rakennettuun rintamamiestaloon. Paria vuotta myöhemmin teetimme suuren remontin, jonka yhteydessä oli tarkoitus remontoida myös kellarikerros. Remontin laajuus yllätti sillä kertaa ja kellariremontti jäi hamaan tulevaisuuteen. Siitä saakka kun muutimme tänne, Pasi on haaveillut saavansa oman soittokämpän kellariin. Saimme aikoinaan itse piikattua vanhan sementtilattian pois, mutta siihen se sitten jäikin. Raha ratkaisee. Lainatilanteen parantuessa meillä oli lopultakin mahdollisuus rahoittaa tämä remontti. Talo on salaojitettu ja patolevy kiertää muuria. Ei ulkopuolista eristystä. Suunnitelma Suunnitelmana on saada kellariin harrastetila, jossa o

Syksyinen päiväreissu Kustaviin

  Sunnuntaina aamutuimaan lähdimme viemään Monaa päivähoitoon hoitolaan ja sitten nokka kohti Kustavia. Alkuperäinen suunnitelma oli käydä Hangossa kuvausreissulla, mutta se reissu olisi vaatinut yöpymisen jossain siellä suunnilla ja sopivaa majoitusta ei löytynyt millään. Monakin olisi joutunut yöpymään hoitolassa, joten jätimme Hangon ympäristöineen suosiolla ensi kesään. Toiveissa olisi saada otettua hyviä lintukuvia ja ehkäpä joku uusi lajikin tulisi vastaan. Siuro-Yläne-Uusikaupunki-Kustavi-Vuosnainen-Kustavi-Mynämäki-Siuro Matkaan Syksyisen aamun usvaa vielä näkyvissä, vaikka aurinko oli jo aikaa noussut. Heinijärventieltä kuvattu. Hauska idea ja olipa kauniina säilynyt kukkapelto💓 Tie 249, pian Sastamalassa. Sastamalasta lähdemme ajamaan Pyhäjärven etelänpuoleista reittiä ja saavumme Yläneelle. Tieltä pilkottaa mielenkiintoisen näköinen kirkko, tutustummepa seuraavaksi siihen. Yläneen Pyhän Olavin kirkko Komea punainen puukirkko sieltä ruskan värjäämien puiden takaa pilkistää.

Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Yksi tämän kesän löydöistä. Löysin tämän kirkon netissä surffaillessani, jotain tietoa holvikaarista taisin onkia. Nuo upeat holvikaaret ja etenkin seinämaalaukset iskivät tajuntaani. Kun tajusin, että Kirkon sijainti on järkevän matkan päässä kotoa, päätin vierailla paikanpäällä. Keskiaikaiset kirkot kiinnostavat aina ja etenkin tällaiset aarteet. Sisäänkäynti hautausmaan puoleisesta portista. Tälle rautakehikolle en löytänyt merkitystä. Hieno. Kellotapuli. Yläosa on vuodelta 1813. Historia Hattulan Pyhän ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkko. Nykyarvioiden mukaan tämä täysgotiikkaa edustava kirkko on rakennettu 1400-luvulla. Keskiajalla tunnettu pyhiinvaelluskohde. Asehuonetta lukuun ottamatta kirkko on rakennettu lähes kokonaan tiilestä, josta johtuen kirkon rakennusvaiheet on yhdistetty Hämeen linnan rakennusvaiheisiin. Molemmat sijaitsevat Hämeen Härkätien läheisyydessä. 1400-luvun loppupuoli ja 1500-luvun alku olivat Hämeen linnan loi