Siirry pääsisältöön

Satumaailmassa Parikkalan patsaspuistossa


Tässä keväällä ajeltiin Joensuusta kohti Siuroa Parikkalan kautta. Huomasimme tien varressa mainoksen patsaspuistosta ja eikun tutustumaan. Hetkeä myöhemmin olimmekin sitten erikoisessa satumaailmassa.

Veijo Rönkkösen patsaspuisto



ITE-taiteilija Veijo Rönkkönen työsti töitään puiston alueella reilut 50 vuotta. Hän ehti elinaikanaan valmistaa noin 500 upeaa betoniteosta ja samalla syntyi hieno puutarha Parikkalan Koitalahteen. Rönkkönen menehtyi vuonna 2010 66-vuotiaana.


Sisäänkäynti puistoon

Joogatarha


Portista sisään mentäessä ensimmäinen näkymä on joogaavat hahmot. Joogatarha käsittää 250 taiteilijan oloista joogaavaa hahmoa. Tekijä on kertonut tämän kokonaisuuden olevan hänen nuoren vartalonsa muistolle pystytetty monumentti. Sammalpeite vanhimpien töiden päällä lisää viehättävyyttä.




Tutkimusmatka jatkuu


Betonilaatoilla päällystetyt polut johdattelevat meitä eteenpäin, tässä paratiisipuutarhassa tulee vastaan aina vaan uusia ja erikoisia kolkkia erilaisine patsasryhmineen.

Väinämöinen tanssijoineen


Lapset




Onnellisten laakso







Alueelta löytyi aina vaan uusia kolkkia ja ihmeellisiä veistoksia. Meillä oli nyt tietenkin koirat mukana autossa, joten näin aurinkoisena päivänä vierailuaika jäi melko lyhyeksi, ihan joka kolkassa ei ehditty käymään.








Oltiin kyllä kumpikin todella vaikuttuneita tästä kokemuksesta. Patsaissa on ilmeikkyyttä ja tunteen syvyyttä. Alueet on hienosti sommiteltu ja kesällä tuo puutarha vasta pääseekin oikein kunnolla oikeuksiinsa.

Puistossa on putiikki, joka on auki kesäkuukausina. Kesällä vapaaehtoisen pääsymaksun (n. 2-5e) voi maksaa putiikkiin tai puistosta löytyviin keräystolppiin.

Eli, tässäpä teille kaikille Suomen kamaralla reissaajille uusi kohde listalle. Suosittelen lämpimästi!

Kotisivut: https://www.patsaspuisto.net/puisto-info/#top

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kellarin täysi muodonmuutos

Kuva 1. Lähtötilannetta Moikka. Olen jonkun kerran jo viitannut talomme kellariremonttiin. Tila on nyt valmis ja nyt on aika syventyä remonttiin ja muutoksiin täysillä. Lähdemme etenemään todellakin aivan pohjalta ja suunta on vain ja ainoastaan ylöspäin. Turvallista matkaa! Pientä alustusta Vuonna 2000 me muutimme tähän 1956 rakennettuun rintamamiestaloon. Paria vuotta myöhemmin teetimme suuren remontin, jonka yhteydessä oli tarkoitus remontoida myös kellarikerros. Remontin laajuus yllätti sillä kertaa ja kellariremontti jäi hamaan tulevaisuuteen. Siitä saakka kun muutimme tänne, Pasi on haaveillut saavansa oman soittokämpän kellariin. Saimme aikoinaan itse piikattua vanhan sementtilattian pois, mutta siihen se sitten jäikin. Raha ratkaisee. Lainatilanteen parantuessa meillä oli lopultakin mahdollisuus rahoittaa tämä remontti. Talo on salaojitettu ja patolevy kiertää muuria. Ei ulkopuolista eristystä. Suunnitelma Suunnitelmana on saada kellariin harrastetila, jossa o...
3 kommenttia
Lue lisää

Paskiainen nimeltä välilevynpullistuma

Se salakavala niljake! Miksei se huuda, tai edes vinkkaa tullessaan. Tai no, kaippa se yritti, mutta ei tullut pieneen mieleenkään että vaarattomalta tuntuneet kipuilut pakaran alueella johtuivat kokoajan selän alimpien nikamien ongelmista! Nyt tätä riemua on kestänyt jo reilun kolmisen kuukautta. Onneksi edistystä on pikkuhiljaa alkanut tapahtua, eikä pahoja kipuja enää ole. Kipujen poissaolo tosin vaatii mm. istumisen ja kumartelun välttämistä. Eihän tämä kuolemaksi ole, mutta kyllä tässä näitä vaivoja on ollut ihan riittämiin ilman tätäkin. Sinnikkyyttä vai tyhmyyttä Syyskuussa oireeni alkoivat pahenemaan siten, että aamulla noustessani oikea pakara tuntui erittäin kipeältä ja sukkien jalkaan laitto oli hankalaa. Sain vaivoin ajettua työmaalle (n. 10 km). Oireet hävisivät päivän mittaan töissä kävellessäni. Yöllä oireet kuitenkin tuntuivat pahenevan pikkuhiljaa, en enää saanut kunnolla nukuttua ja hain lääkäriltä vahvempia kipulääkkeitä. Edelleen yritin sinnikkäästi käy...
1 kommentti
Lue lisää

Naarlahden kaislikossa suhisee Part 2 / Isokoskelo ja Silkkiuikku

Isokoskelo uros 27.4. Kuten jo edellisessä osassa kerroinkin, kerron näissä Naarlahden postauksissa nyt tänä keväänä havainnoimistani siellä pesivistä tai vierailevista lajeista. Tänään ovat vuorossa isokoskelo sekä nokikanan ohella ehdoton suosikkini silkkiuikku. Naarlahti (Kulovesi, Siuro) Asuinpaikkani Siuro sijaitsee Kuloveden rantamaisemissa. Meillä on venepaikka tuolla Naarlahdella, Knuutilan venerannassa. Nyt kun vuosiin ei ole moottoria enää omistettu, veneilyt ovat jääneet vähäisiksi ja alueella on tullut käytyä lähinnä koirien kanssa, sillä toki ovathan nuo järven ranta-alueet loistavaa lenkkeilyseutua. No, nyt ei ole pystynyt lenkkeilemäänkään hetkeen, mutta sitäkin enemmän olemme Pasin kanssa huristelleet nelipyöräisellä paikalle keväisen luonnon heräämistä seurailemaan. Tänä keväänä kaislikossa on ollut erityisen paljon suhinaa. Liekkö syynä se, että innostus seuraamiseen on yllättäen herännyt uusien kuvausvermeiden myötä, vai se että nyt lintuja on yksinkertais...
Lähetä kommentti
Lue lisää