Keväinen autoreissu akselilla Viro-Latvia-Liettua viisi päivää, neljä yötä

Jurmala

Mahtava kevätreissu takana!  Ilman draamaa ei selvitty. Ennen lähtöä menopelin kunto huoletti, vaihteistoöljyä tiputteli ajoittain pakoputken päälle. Koska vika tuli esiin lähtöä edeltävänä päivänä, emme ehtineet käyttää autoa pajalla, vaan otimme riskin ja läksimme matkaan ja alkuperäinen aikataulu piti! Toki ajatuksena oli että yritämme löytää avoinna olevan Nissan-huollon jo Tallinnasta.. Hypätkää ihmeessä matkaan, let's go now!

Viro-Latvia-Liettua 28.4.-2.5.2018

Matkaan siis läksimme aikaisin lauantaiaamuna kotoa Siurosta. Mona ja Mimmi ottivat varaslähdön, veimme tytsyt hoitoon jo perjantaina tuttuun hoitolaan. Määränpäänä oli länsisatama ja Eckeröline. Pientä extrajännitystä tosiaan tarjosi tuo auto. Pelättiin että Nissan alkaa savuttaa lauttajonossa, ja silloin käännytys on melkein taattu. Onneksi oireilu rauhoittui ja pääsimme sujuvasti lauttaan ja kohti Tallinnaa, jee!

Eckerölinen Finlandialla Tallinnaan. Lautta oli aivan täyteen ammuttu, viihtyisyydestä ei puhettakaan. Eipä se mitään, yli kuitenkin päästiin, ja melko sopuisaan hintaan. Lautat muuten varasin Direct Ferriesin kautta. Sieltä sai kivuttomimmin sopivimman lauttacombon meno- ja tulomatkalle valittua.

Tallinna-Viljandi-Kulli-Diklu Palace Hotel

Tallinnassa yritimme saada Nissania korjaamolle, mutta turha vaiva, ei onnistunut. Tilanne vaikutti kuitenkin ihan hyvältä ja läksimme ajelemaan pitkin Tarton tietä E263 kohti Viljandia. Matkaa tälle pätkälle tuli noin 160 km. Kevät oli Virossa jo pidemmällä kuin meillä ja mitä etelämmäksi ajettiin, sitä kesäisemmältä alkoi näyttää. Ihania vihreitä peltomaastoja, kyllä kelpasi.

Tämä reitti muuten sopii haikaranbongaajille😊. Mä olen jotenkin ihan hulluna haikaroihin ja ihan vaan pari kertaa pysähdyttiin filmaamaan😅Pesiä on paljon, kevättä rinnassa!! Tie on mukavasti mutkittelevaa ja taloja siinä tienvarrella siellä täällä ja kyllä sieltä monesta pihapiiristä pesäkin löytyi. Aivan ihania pieniä kyliä idyllisine puukujineen myöskin.

Ihanan pieni idyllinen tienvarsikahvila Tartontien (E263) varrella.

Viljandi

Pääsimme mukavasti perille Viljandiin. Ensimmäinen kohteemme tässä pienessä viihtyisässä kesäkaupungissa oli Armenia Köök-niminen ravintola, koska meillä alkoi olla jo huutava nälkä. Yksi matkan päätavoitteistahan oli syödä juustopihviä, eli juusto schnitzeliä. Yksi Baltian ykkösherkuista valkosipulileipien rinnalla!

Armenia Köök

Siinä sitä juustopihviä nyt on härpäkkeineen. Armenia Köök.

Armenian Köök

Voin suositella, aivan järjettömän hyvää!! Annoksessa oli tosi hyvä kastike pohjalla, joka mehevöitti mukavasti, myös salaatti oli erittäin hyvä. Kauaa emme malttaneet Viljandissa viipyä, mutta tokihan muutama kuva tuli otettua. Todella kaunista puurakentamista!

Viljandi

Viljandi

Viljandin vanha vesitorni

Viljandi

Lähtiessämme kävimme vielä ihastelemassa Viljandia näköalapaikalta.

Sitten kohti Latviaa ja Diklu Palace Hotellia, ensimmäistä yöpymispaikkaamme. Matkaa noin 115 km. Läksimme ajelemaan tietä 52 ja kohti Kullia. Kulli löytyikin onnellisesti😀

Tiellä 176, Kärstna-nimisessä kylässä yksi näistä idyllisistä puukujista.

Viron ja Latvian rajalla. Tie kiemurteli aivan rajanpintaa pitkin. Sijaintimme kaupunki Valga Valka. Raja menee kaupungin halki. Viron puoli on Valgaa ja Latvian puoli Valkaa. Nykyään rajaa ei enää huomaa kaupungissa ajaessa, mutta 1940-luvulle saakka oli toisin. Tästä tietoa historiannälkäisille.

Dikli Palace Hotel, 1. yö

Voin suositella! Todella upeat puitteet ja asiakaspalvelu rautaa. Jos menoa kaipaa, ei välttämättä ihan ykkösvalinta. Hieno puisto, joka varmasti pääsee oikeuksiinsa kesäaikaan. Tämän uusbarokkityyliä edustavan kartanon on rakennuttanut Paroni Paul von Wolff vuonna 1886. Kartanoon kuuluu 20 ha laajuinen puisto. Vuonna 2003 kartano on kunnostettu upeaksi hotelliksi. Historiasta kiinnostuneelle ehdoton valinta.

Pääovesta sisään aulaan.

Aula

Vastaanottotiski tässä oikealla. Jotain metsästysteemaa täällä on, mutta täytettyjä eläimiä ei onneksi näkynyt tämän enempää. Uuni on aivan järkyttävän hieno!

Ylimmän kerroksen käytävää

perinteistä, en ole tällaista kuljetuskärryä ennen livenä nähnyt

Alakerran salissa on tällainen ihanuus.

Sali. Wau mitkä valaisimet!

Kultaa, tottakai :)

Kattohuoneisto.

Hotellin kellarikerroksessa sijaitsee tasokas ravintola. Söimme illalliseksi siellä alkupalalistalta Camembertia tykötarpeineen ja pääruoaksi ihan ranskalaiset 😃. Liharuokaa oli siis tarjolla yllinkyllin. Kieltämättä kävi hiukan huvittamaan, kun tarjoilija pokkasi komeasti kun ojensi eteemme ne ranskalaislautaset dippeineen. No, mutta alkuruoka oli erinomaista ja ranskalaisetkin maistuivat.

Siinä sitä ollaan, parhaimmissaan :D

Makoisasti nukutti tässä upeassa palatsimiljöössä. Aamiainen tarjoiltiin upeassa viherhuoneessa, josta näkymä puutarhaan.

Palatsin puutarhaa

Lähistöllä kekseliäästi koristellut pihapiirin rakennukset.

Dikli Palace Hotel-Ristikukkula (Siauluai, Liettua)

Matka jatkuu etelän suuntaan, Valmierasta Riikaan johtavaa tietä E263. Määränpäänä nyt Liettuan pohjoisosissa sijaitseva Siauliai. Mitä etelämmäs ajettiin, sitä vihreämmäksi maisema muuttui. Matkalla bongattiin tienvarrelta upea kivipuisto Laukakmens izsträdäjumu Bodite "Ezerini". Puisto sijaitsee tie E263 varrella, lähellä Stalben kylää ja Valmierasta 30 km kaakkoon. Puiston myymälästä lähti mukaan pieni koira-aiheinen kivipatsas, joka nyt koristaa komeasti meidän portinpieltä.

Todella huikeita luomuksia kivestä ja vielä lisäksi nämä veikeät "toteemipaalut"

Ennen Riikaa käännyttiin tielle E77. Tiet olivat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa, mutta tätä tietä etelämmäksi ajaessa tien kunto oli välillä melko heikko. Paikkaa oli paikan päällä niin taajaan, että alkuperäistä asfalttia ei ollut enää näkyvissä. Pahoja kuoppia ei sentään ollut, onneksi.

Lämpötila alkoi olla jo ihan mukavissa lukemissa, siinä parinkympin tienoilla. Matkalla pysähdyttiin vielä katsomassa Jelgavan linnaa. Linnan rapistunut ulkokuori on nyt osittain kunnostustyön alla.

Ristikukkula

Nyt ollaan Liettuassa, Siauliain lähistöllä Ristikukkulalla. Ristikukkulalle on avoin sisäänpääsy. Kukkulalle voi viedä halutessaan oman ristinsä. Kukkulalla on jo tällä hetkellä oli 100 000 ristiä. Suosittelen, upea nähtävyys.

Uskotaan että ensimmäiset ristit tuotiin vanhan linnavuoren alueelle sen jälkeen kun puolalaiset ja liettualaiset olivat epäonnistuneesti kapinoineet Venäjän keisarikuntaa vastaan marraskuun kansannousussa 1831. Lisää ristejä nousi toisen kapinan jälkeen 1863. Risteillä on symbolinen merkitys kansannousun yhteydessä kadonneiden henkilöiden perheille. Ristien määrä kirjattiin ensimmäisen kerran ylös vuonna 1900. Silloin niitä oli 130. (Wikipedia)

Bubiai, 2. yö

Hotelli vasemmalla

Yksi matkalla nähdyistä lukuisista vesitorneista. Vesitorneja taisi olla maaseudulla lähes joka torpan pihassa.

Seuraava yöpaikkamme sijaitsi Bubiaissa, lähellä Siauliaita. Olin varannut meille hotellihuoneen Grafo Zubovo-nimisestä hotellista. Nyt meinasi kyllä tekemisen puute iskeä, koska kylä oli todella hiljainen ja siellä sijaitsevat kaupatkin olivat jo ehtineet sulkeutua. Joutessamme ajelimme vielä Siauliaihin Rimiin ostoksille.

Aamiainen

Oikein hyvin nukutti ja aamupala oli maittava. Hienosti oikein pöytään tarjoiltiin. Heti aamupalan jälkeen oli startattava kohti seuraavaa kohdetta, eli Riikaa, Jurmalan kautta pyörähtäen.

Lähtiessä ajelimme vielä pätkän Siauliain suuntaan. Edellisenä iltana bongasin tämän erikoisen paikan matkalla sinne Rimiin. Ilmeisesti jonkinlaista majoitustoimintaa täällä on yms. 

Bubiai-Jurmala-Riika

Läksimme ensin ajamaan tietä A11 lähnteen ja Kursenain kohdalta käännyttiin kohti pohjoista tielle 155. Muuten, tässä kohtaa sellainen huomautus, että täällä Baltiassa on todella huomioitu kevyenliikenteen väylät. On ratkaisuja, joissa tolpat on maalattu mustavalkoisin raidoituksin tai sitten suojatien merkki on neonvihreällä pohjalla. Ei muuten taatusti jää jalankulkija huomaamatta! Näitä pikkuteitä jatkettiin Saldukseen ja tietä A9+A10 sitten Jurmalaan saakka.

Jurmala

Ajattelimme ettei tähän aikaan vuodesta nyt varmasti ole Jurmalassa vielä ruuhkaa, mutta kanssa mitä! Oli siis vappuaatto ja Jurmala oikein kuhisi väkeä. Pääparkkipaikka oli tupaten täynnä ja kuin ihmeenkaupalla saimme auton sinne parkkiin. Jurmalaan tullessa oli tietulli entiseen tapaan 2e/autokunta. Parkkeeraus oli ilmaista.

Autoilun päätteeksi kahvia ja jäätelö, hetken taas jaksaa.

Jomas Iela

Jurmalan idyllistä puutalokulttuuria

Tämä talo oli todella heikossa hapessa, toivottavasti nyt ainakin nämä upeat ikkunat pelastetaan.

Ei mitään selvää graffitittia, mutta jotenkin kiehtovat värit.

Käveltiin jonkun matkaa pitkin Jomas Ielaa ja poikettiin sitten vielä rantaan fiilistelemään.

Oli mukava käydä Jurmalassa, mutta jotta ehdimme nauttia hiukan Riiastakin ennen iltaa, pikaisen Jurmala-visiitin jälkeen kohti Riikaa ja Ja Tallin Hotel Rigaa.

Riika, 3. yö

Sillalla, siellä se vanha kaupunki siintää.

Riika on meille tuttu paikka vuosien takaa, Ryanair lensi vielä Tampereelta, reissasimme Riikassa harva se vuosi. Viimeisin reissu on vuodelta 2011. Hieno fiilis on jäännyt jokaiselta reissulta.

Riikassa on hankalaa löytää vanhan kaupungin läheisyydestä hotellia omalla parkkipaikalla. Tallink Hotel Rigassa autot ajetaan hissillä maanalaiseen parkkiluolaan. Jännittävää.

Tämä yö ei maksanut meille mitään. Tämä on Tallinnan Tallink Hotellissa instagram-kuvalla voittamamme hotelliyö. Huone oli aivan upea.

Tallink Hotel Riga, kylpyhuone

Tallink Hotel Riga Delux-huone

Hetki elpymistä ja baanalle. Oli aivan huutava nälkä, joten ensimmäisenä syömään. Olin jo alustavasti bongannut netistä paikallisen vege-ravintolan nimeltään The Fat Pumpkin (osoite: Grecinieku iela 1). Koko lista on vegaaninen. Burgerit houkuttelivat tällä kertaa meitä kumpaakin, perunoiden kera. Erittäin hyvää! Burgereiden jälkeen kiertelimme vähän vanhan kaupungin katuja ja palasimme hotellille elpymään ja kylpemään.

The Fat Pumpkin, burgeriannos

Vanhaa kaupunkia

Joen varrella

Sitten kylpyyn, total relaxing

Vappupäivä, reissun neljäs päivä

Ei parane pitkään loikoilla, heti aamusta nauttimaan Riikan nähtävyyksistä. Perinteitä kunnioittaen kävimme Zeppelin halleilla ja halleja ympäröivällä torilla. Myös hallien lähistöllä sijainneessa siinä halvassa bravuuribaarissa oli pakko käydä. Tosin ei se enää kovin halpa ollut, kun kaksi pientä kahvia maksoi jo 4e. Mikään ei ole enää entisellään!!!
¨

Zeppelin hallit 

Ihania tomaatteja ja kauhiasti lajikkeita 💓

Ai että mä rakastan niitä vihannestoreja ja näin keväällä myös kukka- ja hyötykasvivalikoima on aivan mahtava. Kerrassaan upeat värit ja tuoksut. Mulla on siis jonkunlainen fiksaatio tomaatintaimiin, mä tunsin olevani taivaassa kun tarkastelin niiden lajikkeiden kirjoa😄. Yksi tomaatintaimi lähti mukaan, Latvialaista kantalajiketta. Ja säilyi muuten hengissä, tuolla se pihalla kukoistaa ruukussa, pieniä kukanalkujakin näyttää jo olevan.

Riika-Viimsi

Matka jatkuu taas. Vielä yksi yö edessä Tallinn Viimsi SPA-hotellikylpylässä. Nyt ajelimme aivan suorinta tietä (E67) kohti Viimsiä. Matkaa noin 325 km. Matkalla poikettiin vielä Parnussa juustopihvien toivossa. Toissavuonna kävimme syömässä paikassa Red Rock Cafe aivan hulvattoman isot satsit justopihvejä perunoiden ja vihanneslautasten kera edulliseen hintaan. Ja oli muuten hyvää! Nyt sitten tapauduttiin paikkaan, mutta eihän tätä paikkaa enää ollutkaan. Voi kurjuus! Eipä siinä, jatkettiin sitten matkaa.

Ennen Pärnua pysähdyttiin rantamaisemia vielä ihailemaan.

Tallinn Viimsi SPA-hotellikylpylä, 4. yö

Hotelliin kirjauduttuamme pieni elpyminen oli paikallaan. Illemmalla läksimme sitten tutustumaan SPA-osastoon.

K-18

Meidän hotellipakettiin kuului kylpylässä pulikointi ja vieläpä erillishintainen K18-osasto. Voi veljet, että tuo K18-puoli on upea!! Hienoja altaita, saunoja, kultaa ja kimallusta. Ihania chillailualueita... Tässä muutama kuva. Paras kylpyläkokemus ever!

Kotiin

Aamupalan jälkeen kohti Tallinnaa ja lauttaa. Paluumatka mentiinkin Megastarilla. Kun tulomatkalla Eckeröline oli täpötäynnä vappumatkaajia, nyt ei ruuhkasta ollut tietoakaan.

Joo, ja muuten auto kesti loistavasti koko reissun👍 Mittarissa 1784,7 km.

Sellainen reitti tuli ajettua.

Seuraavaan kertaan, adjöö