Kotoilua koiruuksien kera

Kyllä nyt alkaa tuntua jo kesältä. Kirjoittelen tätä blogiani aurinkoiselta kotiterassiltani. Matot kuivuvat kaiteella, linnut visertävät, mehiläinen surisee orvokinkukassa ja naapurin painepesuri huutaa, näitä alkukesän ääniä :)

Ja tuo aurinko, se lämmittää niin ihanasti! Ruohonleikkurin surinaa ei vielä onneksi kuulu, mutta eiköhän joku jo viikon päästä katsele muutaman millin kasvanutta nurmikkoaan siihen malliin, että matalaksi se on saatava.

 Tienvarresta kuvattu, Siuro

Omalta pihalta, vanhan omenapuun juurelta

Talven ankeus tuntuu nyt unohtuneen, on tuolla auringolla ja lämmöllä ihmeellinen voima. Jalka -ja selkävaivoja on viimeaikoina ollut, mutta nekin vaivat tuntuvat nyt helpommilta kestää.

Pääsiäinen

Nyt pääsiäisvapailla oli tarkoitus levätä ja puuhailla kotosalla. Levättyä on tullutkin, flunssan takia. Päivä siinä meni sängynpohjalla, mutta sen jälkeen jotain on saatu aikaiseksikin. Terassin portaat piti jo viime kesänä purkaa ja rakentaa uudet, mutta kas kummaa homma jäi. Eilen sitten purimme viimeinkin lahot portaat. Tilalla on nyt pari lavaa ja vanha rakentamani kukkalaatikko. Koiria epäilyttää moinen rakennelma, joten uudet täytynee saada paikalleen mahd. pian. Ei olla ennen portaita tehty, joten pientä tuumaustaukoa vaatinee.

Ehkäpä oli aika purkaa..

Hammashuolia

Onko se niin, että kun hammasta alkaa särkeä, niin sen täytyy tapahtua juuri pyhien aikana??! En edes muista, koska viimeksi ylipäätään olisi särkenyt, mutta edellisyönäpä koski hampaaseen ja lujaa ja Acutaan Tampereelle oli aamulla soitettava. Illalla siellä sitten vierähti parisen tuntia ja hammas sai uuden paikan. Vanhan reiäin alle oli tullut uusi syvempi reikä. Pieni kysymysmerkki jäi, että reikä saattaa ulottua juureen. Kuinkas ollakkaan, hammas on edelleen kipeä, eli huomenna taas soitto kunnalliseen. Voi hemmetti että on huonoa tuuria. Onneksi sentään ajan saaminen tällä terveystaustalla pitäisi olla helppo juttu.

Retkellä

 Mä niin rakastan luontoa. Tänään läksimme koko kolmikon kanssa eväsretkelle metsään. Anna oli alunperin tarkoitus jättää kotiin (alla privaattilenkki), mutta eihän sitä voinut kyydistä jättää kun oli taas etunenässä mukaan lähdössä. Keitettiin kahvit ja tehtiin eväsleivät. Juomaksi mukaan limua. Siellä metsässä vasta muistettiin, että tyttöjen vesi ja herkut olivat unohtuneet tyystin. Varsinaisia isäntiä mekin, joutuivat tyytymään kahvimaitoon ja leivänjämiin. Vesitankkauksen puuttuessa lähdimmekin taukopaikalta kotia kohden. Näimmepä muuten ensimmäiset perhoset tänään! Sitruunaperhonen ja ritariperhonen liihoittelivat iloisina reittimme varrella.

 Perinteikkäästi pikkurisilla Arabian kupposilla ryystimme kahveet

Paluumatkalla

Viljelmät

Tänään siirsin taimet ensimmäistä kertaa ulkoeteiseen. Valon määrä moninkertaistui sisätiloihin nähden. Taimet vahvistuvat huomattavasti paremmin. Ainakin viikon ajan taimia täytyy raijata vielä yksi sisälle, etteivät vaan palellu.

 Tomaatteja

Miinanköynnös