Tepa pistää tuulemaan

 Hääpäivä Santorini 10.6.2013 Emme ole suinkaan ottaneet äkkilähtöä etelään, vaan muistelen vielä vuoden takaisia tunnelmia. Vuosi sitten juhlistimme upeissa Santorinin maisemissa 18. hääpäiväämme ja minun 40-v. syntymäpäivääni. Tuo reissu on ollut ajatuksissani useaan otteeseen viime päivinä ja ikävä on sinne takaisin. Näiden vuosien aikana olemme tehneet lukemattomia reissuja yhdessä ja kokemukset Santorinilta ovat ehdottomasti elämäni parhaimpia. Tänä vuonna juhlistimme hääpäivää Nokian Autogrillillä . Pasin vatsa täytyi huikean suurella falafelrullalla ja minä valitsin tuplakasvishampurilaisen. Hyviltä maistuivat molemmat ja oli oikein kiva kokemus. Kulttuurimaiseman äärellä Kyllä Suomen kesä on kaunis ja kauniita maisemia ihan tässä lähistölläkin. Tässä maisemakuvaa Hämeenkyrön Mahnalasta. Tämä on todella kaunista seutua ja autoajelumme kohdistuvat usein näille tienoille. Alueella sijaitsee useita marjatiloja ja viime viikolla tuli pistäydyttyä tutull...

Keppikävelyä Enpä olisi viikko sitten uskonut, että jälleen sitä konkataan näin kesän alun kunniaksi kepeillä. Voi hyvää päivää mikä tuuri! Lauantaina meillä oli Pasin kanssa menossa se porrasprojekti ja kesken kaiken portaita alas astuessani oikeassa jalkaterässäni napsahti. No, eihän se kävely enää sitten onnistunutkaan normaalisti ja kipu ei tuntunut hellittävän. Maanantaina könköttelin työterveyteen, jalka kuvattiin ja murtumahan siellä oli. Rasitusmurtuma lukee lääkärin kirjoittamassa todistuksessa. Saikkua kaksi viikkoa. Voin kertoa että otti päähän. Ei taas auttanut muu kuin rauhoittua olemaan aloillaan. Paikallaan olo on todella vaikeaa. Muistissa ovat edelleen kolmen vuoden takaiset fiilikset kun jouduin olemaan levossa Jonesin murtuman (jalkaterässä) takia monta viikkoa. Itse asiassa tapaturma tapahtui samoihin aikoihin tuolloin vuonna 2011. Toivon todellakin pääseväni tällä kertaa vähemmällä. Koska en nyt pääse normaalisti liikkumaan, selkä tuntuu tekevän täyden stopin...

Terassilta kuvattuna meidän giganttimainen omenapuumme lähes täydessä kukassa. Vasemmalla näkyy päärynäpuu (riippukeinu kiinnitetty siihen). Päärynän kukinta on myös runsasta tälläkin hetkellä.  Hedelmäpuut Juuri tällä hetkellä meidän kaksi omenapuutamme ovat loisteliaan komeassa kukassa. Aivankuin valkoinen pilvi olisi vallannut tonttimme. Kaunista, ei käy kiistäminen ja tätä kauneutta saa kyllä ihastella nyt koko Siuron alueella ja luultavasti monella muullakin asuinalueella. En muista, koska viimeksi kukinta olisi ollut näin runsasta. Viime vuonna kukinta jäi toispuoleiseksi ja siltikin taistelimme omenamäärän kanssa, kuinkahan tänävuonna mahtaakaan käydä! Tästä kuvasta käy aika hyvin selville omanapuumme suuruus. On olemassa sellainen teoria, että tämä puu sijaitsisi vesisuonen päällä. En ole kyllä missään, koskaan nähnyt vastaavankokoista omenapuuta. Lajikkeesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta voisi olla Antonovka. Luumupuu ehtikin jo kukkia kun heltee...