Siirry pääsisältöön

Pirkanmaan koskien jäljillä 15.6.2019

Tässä eräänä päivänä eksyin Suomen vesiputoukset-sivustolle. Sivustolla esitellään Suomen upeimpia vesiputouksia. Ihastelin Lapin erämaan tiettömän taipaleen takaa löytyviä vesiputouksia ja harmittelin että eihän sinne tällainen monivaivainen tule koskaan pääsemään. No, aloin kuitenkin katselemaan tästä lähempää löytyviä putouksia ja silmiini osui Tampereen Terälahdessa sijaitseva Kalmakurjenkoski. Kuvauksen mukaan putous olisi helppo nähdä aivan tieltä käsin. Löysin toisenkin kosken samalta suunnalta, joten koossa oli jonkinlainen koskiseikkailu. Vielä kolmas yllättävä kohde kruunasi koko homman.

Alla reittikartta. Ensimmäinen kohde on Liutun Maalaistaloon johtavan tien varrella sijaitseva pieni koski. Hörpätään ensin kahvit ja sitten tutustutaan koskeen.


Liutun maalaistalo ja koski





Löysimme tämän paikan vuosi sitten keväällä. Aivan ihana, tunnelmallinen maalaisromattinen kahvila, jossa voi tehdä myös löytöjä. Myytävänä on uusien miljööseen sopivien tuotteiden lisäksi myös vanhaa sisustustavaraa sekä retrovaatteita.

Maalaistalon ihanan sosiaaliset lampaat. 

Museorakennus.

Ja sitten itse asiaan. Koski menee tämän maalaistaloon johtavan tien alta. Kumpikin puoli ovat ihanan erilaisia. Valitettavasti en yrityksistä huolimatta löytänyt tästä pienestä koskesta mitään faktatietoa. 





Kalmakurjenkoski


Seuraavaksi Terälahteen ihastelemaan Kalmakurjenkoskea. Kalmakurjenkoski on Terälahdessa virtaavan Kiimajoen alajuoksulla sijaitseva suuri putouskoski. Putous sijaitsee kalliorinteessä kahden vanhan myllyrakennuksen välissä.

Tässä nämä mainitsemani vanhat myllyrakennukset. Rakennukset ovat tänä päivänä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita.
Kyseessä on alueen suurin vapaa vesiputous kymmenien kilometrien säteellä. Koski on nykyään lähes luonnontilassa, mutta aiemmin koskea on hyödynnetty teollisuuskäyttöön. Tietojen mukaan vuodesta 1649 koskessa on sijainnut lukuisia myllyjä. Nykyinen vedenottokouruilla varustettu myllyrakennus on rakennettu 1924-25. 
Kuten asiaan kuuluu, on koskessa uitettu myös tukkeja. Tukinuittoa on ollut 1800-luvulta aina 1950-luvulle saakka.





Koska putous sijaitsee tien välittömässä läheisyydessä, näkee sen autostakin käsin. Nousin sen verran itse, että pääsin kuvaamaan sillalta koskea. Jos haluat nähdä putouksen kunnolla pohjoisrannalta, varaudu tarpomaan kosteikkomaassa. Kumpparit mukaan. Minulle oli nyt riitettävä tämä helppo vaihtoehto.


Korppi. Läksimme ajamaan pois tältä putoukselta, läheisellä pellolla oli joukko korppeja ruokailemassa.

Paikallista maalaistaidetta😊


Karjulakoski



Tämä Karjulakoski ei ollut meidän suunnitelmissa, vaan se tuli yllättäen vastaan onnistuneen reittivalinnan myötä. Itse asiassa olen kuvannutkin tätä koskea muutamia vuosia sitten, mutta pääsi unohtumaan.

Karjulankoski sijaitsee siis Karjulan kylässä ja koski kulkee Kurusta Ruovedelle kulkevan maantien alitse. Tarkka osoite on Karjulantie 364. Vanha voimalaitos tekee tästä jotenkin rujon romanttisen kohteen.




Karjulanjokea pitkin ja tässäkin koskessa on uitettu aikoinaan tukkeja aina Näsijärveen saakka.

Toisella puolen tietä. Nuo betoniset paalut ovat voimalaitoksen ajalta. Ne ovat muisto voimalaitoksen vedenjohtoputkesta.
Tästäkään koskesta ei löydy paljoakaan tietoa, mutta yhden blogin löysin, josta sain poimittua joitakin yksityiskohtia.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kellarin täysi muodonmuutos

Kuva 1. Lähtötilannetta Moikka. Olen jonkun kerran jo viitannut talomme kellariremonttiin. Tila on nyt valmis ja nyt on aika syventyä remonttiin ja muutoksiin täysillä. Lähdemme etenemään todellakin aivan pohjalta ja suunta on vain ja ainoastaan ylöspäin. Turvallista matkaa! Pientä alustusta Vuonna 2000 me muutimme tähän 1956 rakennettuun rintamamiestaloon. Paria vuotta myöhemmin teetimme suuren remontin, jonka yhteydessä oli tarkoitus remontoida myös kellarikerros. Remontin laajuus yllätti sillä kertaa ja kellariremontti jäi hamaan tulevaisuuteen. Siitä saakka kun muutimme tänne, Pasi on haaveillut saavansa oman soittokämpän kellariin. Saimme aikoinaan itse piikattua vanhan sementtilattian pois, mutta siihen se sitten jäikin. Raha ratkaisee. Lainatilanteen parantuessa meillä oli lopultakin mahdollisuus rahoittaa tämä remontti. Talo on salaojitettu ja patolevy kiertää muuria. Ei ulkopuolista eristystä. Suunnitelma Suunnitelmana on saada kellariin harrastetila, jossa o...

Syksyinen päiväreissu Kustaviin

  Sunnuntaina aamutuimaan lähdimme viemään Monaa päivähoitoon hoitolaan ja sitten nokka kohti Kustavia. Alkuperäinen suunnitelma oli käydä Hangossa kuvausreissulla, mutta se reissu olisi vaatinut yöpymisen jossain siellä suunnilla ja sopivaa majoitusta ei löytynyt millään. Monakin olisi joutunut yöpymään hoitolassa, joten jätimme Hangon ympäristöineen suosiolla ensi kesään. Toiveissa olisi saada otettua hyviä lintukuvia ja ehkäpä joku uusi lajikin tulisi vastaan. Siuro-Yläne-Uusikaupunki-Kustavi-Vuosnainen-Kustavi-Mynämäki-Siuro Matkaan Syksyisen aamun usvaa vielä näkyvissä, vaikka aurinko oli jo aikaa noussut. Heinijärventieltä kuvattu. Hauska idea ja olipa kauniina säilynyt kukkapelto💓 Tie 249, pian Sastamalassa. Sastamalasta lähdemme ajamaan Pyhäjärven etelänpuoleista reittiä ja saavumme Yläneelle. Tieltä pilkottaa mielenkiintoisen näköinen kirkko, tutustummepa seuraavaksi siihen. Yläneen Pyhän Olavin kirkko Komea punainen puukirkko sieltä ruskan värjäämien puiden takaa pilkist...

Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Yksi tämän kesän löydöistä. Löysin tämän kirkon netissä surffaillessani, jotain tietoa holvikaarista taisin onkia. Nuo upeat holvikaaret ja etenkin seinämaalaukset iskivät tajuntaani. Kun tajusin, että Kirkon sijainti on järkevän matkan päässä kotoa, päätin vierailla paikanpäällä. Keskiaikaiset kirkot kiinnostavat aina ja etenkin tällaiset aarteet. Sisäänkäynti hautausmaan puoleisesta portista. Tälle rautakehikolle en löytänyt merkitystä. Hieno. Kellotapuli. Yläosa on vuodelta 1813. Historia Hattulan Pyhän ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkko. Nykyarvioiden mukaan tämä täysgotiikkaa edustava kirkko on rakennettu 1400-luvulla. Keskiajalla tunnettu pyhiinvaelluskohde. Asehuonetta lukuun ottamatta kirkko on rakennettu lähes kokonaan tiilestä, josta johtuen kirkon rakennusvaiheet on yhdistetty Hämeen linnan rakennusvaiheisiin. Molemmat sijaitsevat Hämeen Härkätien läheisyydessä. 1400-luvun loppupuoli ja 1500-luvun alku olivat Hämeen linnan loi...