Luonto keväästä kesään osa 3: Lähdemme vesille ja ihastelemaan uuden elämän alkua

Olemme jo vierailleet Naarlahden kaislikossa. Palaamme jälleen samoille tienoille ja käymme hiukan veneilemässä Kulovedellä. On mielenkiintoista nähdä, kuinka pesintä onkaan onnistunut, mahdetaanko nähdä jo poikasia. Jännää.

Veneilemässä

Naarlahti ja lähimmät saaret. Tuossa lammasnokan yläpuolella sijaitsee meidän venerantamme. Kiersimme rannasta Ristisaaren tälle puolen Lammasnokan kautta.

Toukokuu oli osittain todella lämmin ja yllättäen päätimme avata veneilykauden jo 18.5. Lähdimme liikkeelle heti aamusta, valo on vielä parhaimmillaan, toki illasta olisi ollut yhtälailla. Vähän jännitti, kuinka mahdan päästä jalkani kanssa veneeseen. Varmuuden vuoksi varustin sen vanhalla kenkäkipsillä ja kaikki meni oikein hyvin.

Kävipä tuuri. Heti kun olimme lähteneet rannasta, silkkiuikku saapui sopivasti takaisin kaislikkoon ja pääsin hyvin kuvaamaan sitä.

Olemme edelleen rantakaislikon liepeillä, Lammasnokan kaislikossa. Yhtäkkiä saan havainnon telkkäpoikueesta. Ai jestas kuinka iloinen fiilis onkaan, ihanaa että telkkä on saanut näinkin ison poikueen. Tässä laskeskelin, että olisiko joku 8 korkeintaan, mutta kun myöhemmin näin uudestaan poikueen, sain lukumääräksi peräti 10. Telkkähän munii 6-12 munaa, eli kyllä tämä yläkanttiin on mennyt.

Telkkäpoikue 18.5.2019

Emme tietenkään halunneet mennä liian lähelle poikuetta, pysyttelimme turvallisen välimatkan päässä. Kaislikosta onnistuimme kuitenkin saamaan aikamoisen hyttysparven kimppuumme. Siinä sai sitten soudella hetken matkaa ennen kuin saimme kaverit karistettua kyydistä.

Pasi parven ympäröimänä, tässä porukka jo hiukan hellittänyt.

Ristisaaren edustalla

Lokki laskeutuu. Ainakin yksi lokin pesä löytyy saaresta, sellaista kirkumista sieltä meinaan kuuluu.

Valkoposkihanhi yllättäen sieltä pilkistää

Tämä Ristisaari on aivan ihana saari. Monena kesänä olemme soutaneet saareen eväitä syömään. Tällä kertaa tyydyimme pysyttelemään veneessä. Tosin ei nyt järkevää olisi ollutkaan mennä saarreen, saavat linnut pesintärauhan.

Joutsen laskeuttuu Ristisaaren edustalle

Joutsen pesii tänäkin vuonna saaren edustalla. Myöhemmin lisää joutsenpoikueesta.

Telkkäpariskunta

Ristisaarelta palaamme jälleen takaisin venerantaan. Olipa mukavaa. Palatessamme sain vielä tämän lokin syöksyn rantaveteen tallennettua.

Kalassa

Kalasääski ja telkkäpoikue

Olin jälleen kameran kanssa käymässä Knuutilan venerannassa kun lopultakin tärppäsi kalasääsken kanssa. Kalasääski pesii varmasti jossain lähialueella, koska se vierailee melko usein Naarlahdella ja Lammasnokan alueella.

Kalasääski ja pesivä silkkiuikku 28.5.

Suurelle osalle suomalaisia kalasääski, eli sääksi on tullut tunnetuksi "sääksiliven" kautta. Juha Taskisen viemä kamera on sääksen pesällä Saimaan Haukivedellä.

Sääksi rakentaa pesänsä puun latvaan. Kooltaan se on aikamoinen, risuista koottu kartano. Pehmikkeenä esimerkiksi sammalta ja jäkälää. Sääksen pesäpuu on rauhoitettu. Pesii vesistöjen tuntumassa, useinkin ihan rantapuissa. Viihtyy myös suosaarilla ja harvapuustoisilla soilla. Käyttää ravintonaan kalaa. Havaittuaan saaliin se pysähtyy lekuttelemaan ja syöksysukeltaa saaliin perään. Suurimmat saaliit ovat lähes puolet linnun painosta.
Talvehtii pääasiassa Länsi-Afrikassa.

Sääksi on Kanta-Hämeen maakuntalintu

Lähde: Luontoportti

Telkkäperhe

Noniin, samalla kuvausreissulla sattui paikalle rantavesiin myöskin telkkäperhe.

Riviin järjesty. Telkkäemo poikasineen aamu-uinnilla 28.5.2019

Pitkään mä näitä laskeskelin, että kuinka paljon näitä nyt onkaan. Lopulta sain tulokseksi täyden kympin.

Mamman kanssa kahden

Vierailu on päättynyt. Tiiviisti emon ympärillä mennään.

Voi että, olipa mahtavaa nähdä nämä näinkin läheltä. Tosin tuli kyllä mieleen että tuossa kaislikon ulkopuolella on vaaraa monenmoista, ei kannata kovin pitkiä retkiä tehdä.

Västäräkkikin keikutteli aikansa meidän veneen nokassa.

Kesäkuu koittaa ja nähdään Silkkiuikun poikanen

Aurinko laskee Siuron yllä 3.6.2019

Paikka edelleen sama, Knuutilan veneranta. Tällä kertaa illalla kuvaamassa. Jälleen nappiosuma, nyt pääsin todistamaan silkkiuikun pesinnän onnistumista.

Silkkiuikkuisukki kiikuttaa sinttiä emolle ja pikkuiselle.

Kaislikon suojassa ruokaillaan.

Ja tässä kohtaa hymy nousi korviin.

Uimaopetusta.

Peräkkäin

Uinnin jälkeen poikanen nousi takaisin mamman selkään ja lähdettiin kohti omaa pesää.

Nokikana tähyilee

Joutsenperhe ja silkkiuikku

Oijoi, kylläpä nyt hellitään. Olin kuvailemassa pari päivää myöhemmin, 6.6. Naarlahdessa oli paikalla tällä kertaa joutsenpari poikasineen. Laskujeni mukaan poikasia oli peräti viisi. Myöskin Silkkiuikkuemo oli poikaset selässä iltauinnilla ja nyt sieltä näkyi kaksi pientä nokkaa. Mahtavaa! Isukki hoito jälleen ruokapuolen.