Siirry pääsisältöön

Keväinen luonto- ja kulttuuriloma Kotka-Virolahti-Espoo 26.- 29.5, osa 2/2.


Tulipäähippiäinen, Villa Elfvikin luontopolku, 28.5. Ihan ensihavainto tästä erikoisesta linnusta!

Jos et vielä ole tutustunut reissun ensimmäiseen osaan, tässä linkki: https://tepander.blogspot.com/2022/06/kevainen-luonto-ja-kulttuuriloma-kotka.html

Kohti Espoota 28.5.


Villa Elfvikin ranta-alue on osa Laajalahden luonnonsuojelualuetta. Laajalahti on Etelä-Suomen parhaita lintuvesiä. Alueen toinen lintutorni sijaitsee Maarianlahdella. Torneja yhdistää lahden rantaa kulkeva pitkospuupolku, pituutta vajaa kolme kilometriä. Myös polun varrella riittää katsottavaa. Villa Elfvikin pihasta alkaa 700 metrin pituinen luontopolku, jonka varrelta tuon ensimmäisen kuvan tulipäähippiäisen bongasimme.

Villa Elfvik ja Laajalahti

Noniin, matka jatkuu Espooseen. Ensimmäinen kohteemme on jo menomatkalla ennenkuin kirjaudumme hotellille. Vettä tulee aikalailla, mutta sehän ei meitä häiritse, vaan hurautamme Villa Elfvikin pihaan ja suuntaamme pitkin luontopolkua kohti lintutornia. Parkkipaikalta on mukavan lyhyt matka tornille. Aikamme siellä tähyilimme ja kyllä siellä katseltavaa riitti. 



Villa Elfvik. Kannattaa käydä myös sisällä tässä idyllisessä rakennuksessa. Sisältä löytyy kahvio sekä luontotietoutta koko perheelle.

Elämysten Elfvik



Sade haittasi kuvaamista, mutta jotain nyt sentään. Rantasipipari kuvassa.

Saimme tornissa erittäin hyvän vinkin kokeneelta lintuharrastajalta. Tiesimme, että tulipäähippiäinen on näyttäytynyt täällä jopa edellispäivänä, mutta ei meillä ollut havaintoa, että mistä sitä pitäisi lähteä etsimään. Aikamme tornissa kiikaroituamme läksimme kulkemaan pitkin rantaa myötäilevää pitkospuupolkua. Viimeksi tulipäähippiäistä oli nähty juuri näillä pitkospuilla ruovikon katveessa ja oli jopa oikein tuppautunut kuvattavaksi. 

Pieni söpöliini <3

Jallut, eli jalohaikarat pitkospuilta kuvattuna. Nämä huomasimme jo tuolta tornista, uusi piste tälle vuodelle!

Kävelimme pitkospuut lopuun ja matka jatkui kohti Villa Elfvikiä, eikä vieläkään tulipäähippiäisestä mitään havaintoa. Ruokokerttuset ja pajusirkut kyllä huutelivat. Siinä pitkosten ja Villa Elfvikin välissä on metsäinen lyhyt pätkä ja sieltä se sitten lopultakin löytyi! Ensin kuului ääni, jonka tunnistimme aiemmin kuunnellun nauhan perusteella ja sitten se lopulta tuli kuvattavaksi, hurraa!! Siis uskomatonta että me todellakin bongattiin tämä meille harvinainen lintu, huippua! Ei olisi voinut tämä reissu paremmin onnistua :) Tornilta piste jalohaikaralta ja vielä tämä elis kaupanpäälle. Sateesta huolimatta erittäin mukava vierailu täällä Elfvikin luontoreitillä.

Tulipäähippiäinen, Villa Elfvik 28.5.

Villa Elfvikin lintutorni.

Tietoiskua lountoreitin varrelta.


Matka jatkuu eteenpäin. Ajelemme tässä vaiheessa hotellille Espooseen. Majoitumme viimeiseksi yöksi hotelliin Original Sokos Hotel Tapiola Garden. Alkoi olla aikalailla nälkä ja suuntasimme läheiseen ostoskeskukseen etsimään sopivaa ravintolaa. Tapauduimme ensin Anne's Vege-kasvisravintolaan, mutta harmillisesti se oli juuri menossa kiinni. Niinpä turvauduimme lopulta pikaruokaketjun pöperöihin... Ruokailun jälkeen lyhyt elpyminen hotellilla ja koska keli oli todella hieno, päätimme lähteä käymään vielä Suomenojan lintualtaalla.

Suomenojan lintualtaat


Suomenojan lintualtaiden lintuja.

Suomenojan lintualtaat. Kuva ei todellakaan kerro kaikkea. Tässä vetisempi kohta, jossa tarkkailimme lintuja. Tämän kosteikon ympäri saa kyllä tehtyä oikein kunnon kierroksen ja kosteikolta löytyy monenlaisia alueita. 

Suomenojan lintualtaat ovat syntyneet Finnoonlahdelle ihmisen toiminnan tuloksena. Runsasravinteiset ja ruovikkoiset altaat tarjoavat oivan pesimäympäristön useille lintulajeille. Tämä järvi / kosteikko on peräti 17 hehtaarin laajuinen. Alue on pengerretty 1963 erilleen merestä Suomenojan jätevedenpuhdistuslaitoksen saostusaltaaksi. Altaan käyttö ko. tarkoitukseen lopetettiin 1972, minkä jälkeen sitä on täytetty maa-aineksella 1980-luvulle saakka.

Sattuipa aikamoinen mäihä, olimme vasta hetken seisoskelleet tässä alueen reunalla, kun nämä vesipääskyt lensivät järvelle. Tämä yksinäinen naurulokki lyöttäytyi porukkaan mukaan. Vesipääsky oli minulle tuttu laji ainoastaan kuvista, joten olipa mahtavaa nähdä tämä parvi livenä ja vieläpä kuvat bonuksena. Elis jälleen ja uusi piste tälle vuodelle luonnollisesti.

Altaalla pesii monipuolinen ja runsas kosteikkolinnusto. Alueen erikoisuuksia ovat liejukana, harmaasorsa ja mustakurkku-uikku.

Lähteet ja lisää Suomenojan altaista:


Mustakurkku-uikkupari hurvittelee.

Mustakurkku-uikku, Suomenojan lintualtaat.

Lapasorsakoiras ja yksinäienn naurulokki.

Harmaasorsanaaras. Uusi piste tälle vuodelle, jälleen :)

Harmillisesti liejukana jäi nyt näkemättä, mutta luultavasti sekin olisi jossakin ollut, jos oltais jaksettu kävellä pidemmälle kosteikon rantaa.

Nokikana antaa lähdöt telkälle.

Nokikana ruuanhakureissulla. 

Telkkäpoikue.

Harmaasieppo

Jees, erittäin hyvä fiilis jäi tästä paikasta. Harmi ettei useammin pääse käymään. Koska alueella pesii niin paljon linnustoa, seurattavaa riittää kyllä koko kesälle ja jälleen syysmuuton aikaan. Ihan varmasti tänne vielä uudestaan! Minua viehättää tässä etenkin se, että auton saa lähelle parkkiin ja linnut näkee suht koht läheltä ja mikä parasta, nähtävää on todella paljon! Ruovikossa muuten lauleli viskibassoäänellään myös rastaskerttunen ja jonkunmoisen otoksen sain. Elis jälleen tälle vuodelle! 

Ilta alkaa hämärtyä ja väsy painaa, joten lähdemme kohti hotellia elpymään.

Viimeinen reissupäivä

Nautimme oikein maittavan aamiaisen hotellilla ja lähdimme ajelemaan kohti kotia. Jäljellä on kuitenkin vielä yksi kohde, Gallen-Kallelan museo. Jälleen siis museokortille käyttöä.

Gallen-Kallelan museo


Gallen Kallelan museo. Tämä Tarvaspään ateljee on rakennettu 1911-1913. 

Gallen-Kallelan museo sijaitsee Espoossa, osoite on Gallen-Kallelantie 27. 
Taiteilija Akseli Gallen-Kallelan (1865-1931) suunnitelema ja rakentama Tarvaspään ateljeelinna avattiin yleisölle vuonna 1961 Gallen-Kallelan museona. Museo esittelee vaihtuvissa näyttelyissään Gallen-Kallelan ja hänen aikalaistensa taidetta, elämää ja nykytaidetta.

Villa Linudd, Gallen-Kallelan museon pihapiirissä. Rakennusvuosi 1850 ja toimii nyt kahvilana ja ravintolana.

On tämä Tarvaspään ateljee kyllä hieno!



Albert Edelfelt Akseli Gallen-Kallelan mentorina.

Upea kuvioitu puinen kaappi, Gallen-Kallelan kädenjälki luonnollisesti tässä myös.

Oppilaita ja avustajia

Kullervon sotaanlähtö, Akseli Gallen-Kallela 1900. Värikynäpiirros paperille.

Carl Bengtsin maalaus; Akseli Gallen-Kallela ja Martti Raivio Kovalassa. Öljymaalaus.

Tässä vaan pari esimerkkiä museon teoksista, käy ihmeessä tutustumassa. Museosta löytyy myös museokauppa.

Tuonelan hauen pää. 

Nämä viehättävät kivirappuset näyttävät alkuperäisiltä.

Sen pituinen se. Oikeen mukava reissu, sopivasti kulttuuria ja luontoa. 

Ja mitäs sitten seuraavaksi.. No Norjaanhan sitä, ihan pohjoiseen jäämeren rannalle. Ajankohta heinäkuu kun lomat alkaa ja Yariksella hurautellaan. Palataan siis viimeistään silloin!! Katsotaan onnistuisiko livenä päivittäminen, ainakin kone lähtee mukaan :)

 





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kellarin täysi muodonmuutos

Kuva 1. Lähtötilannetta Moikka. Olen jonkun kerran jo viitannut talomme kellariremonttiin. Tila on nyt valmis ja nyt on aika syventyä remonttiin ja muutoksiin täysillä. Lähdemme etenemään todellakin aivan pohjalta ja suunta on vain ja ainoastaan ylöspäin. Turvallista matkaa! Pientä alustusta Vuonna 2000 me muutimme tähän 1956 rakennettuun rintamamiestaloon. Paria vuotta myöhemmin teetimme suuren remontin, jonka yhteydessä oli tarkoitus remontoida myös kellarikerros. Remontin laajuus yllätti sillä kertaa ja kellariremontti jäi hamaan tulevaisuuteen. Siitä saakka kun muutimme tänne, Pasi on haaveillut saavansa oman soittokämpän kellariin. Saimme aikoinaan itse piikattua vanhan sementtilattian pois, mutta siihen se sitten jäikin. Raha ratkaisee. Lainatilanteen parantuessa meillä oli lopultakin mahdollisuus rahoittaa tämä remontti. Talo on salaojitettu ja patolevy kiertää muuria. Ei ulkopuolista eristystä. Suunnitelma Suunnitelmana on saada kellariin harrastetila, jossa o...

Syksyinen päiväreissu Kustaviin

  Sunnuntaina aamutuimaan lähdimme viemään Monaa päivähoitoon hoitolaan ja sitten nokka kohti Kustavia. Alkuperäinen suunnitelma oli käydä Hangossa kuvausreissulla, mutta se reissu olisi vaatinut yöpymisen jossain siellä suunnilla ja sopivaa majoitusta ei löytynyt millään. Monakin olisi joutunut yöpymään hoitolassa, joten jätimme Hangon ympäristöineen suosiolla ensi kesään. Toiveissa olisi saada otettua hyviä lintukuvia ja ehkäpä joku uusi lajikin tulisi vastaan. Siuro-Yläne-Uusikaupunki-Kustavi-Vuosnainen-Kustavi-Mynämäki-Siuro Matkaan Syksyisen aamun usvaa vielä näkyvissä, vaikka aurinko oli jo aikaa noussut. Heinijärventieltä kuvattu. Hauska idea ja olipa kauniina säilynyt kukkapelto💓 Tie 249, pian Sastamalassa. Sastamalasta lähdemme ajamaan Pyhäjärven etelänpuoleista reittiä ja saavumme Yläneelle. Tieltä pilkottaa mielenkiintoisen näköinen kirkko, tutustummepa seuraavaksi siihen. Yläneen Pyhän Olavin kirkko Komea punainen puukirkko sieltä ruskan värjäämien puiden takaa pilkist...

Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Yksi tämän kesän löydöistä. Löysin tämän kirkon netissä surffaillessani, jotain tietoa holvikaarista taisin onkia. Nuo upeat holvikaaret ja etenkin seinämaalaukset iskivät tajuntaani. Kun tajusin, että Kirkon sijainti on järkevän matkan päässä kotoa, päätin vierailla paikanpäällä. Keskiaikaiset kirkot kiinnostavat aina ja etenkin tällaiset aarteet. Sisäänkäynti hautausmaan puoleisesta portista. Tälle rautakehikolle en löytänyt merkitystä. Hieno. Kellotapuli. Yläosa on vuodelta 1813. Historia Hattulan Pyhän ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkko. Nykyarvioiden mukaan tämä täysgotiikkaa edustava kirkko on rakennettu 1400-luvulla. Keskiajalla tunnettu pyhiinvaelluskohde. Asehuonetta lukuun ottamatta kirkko on rakennettu lähes kokonaan tiilestä, josta johtuen kirkon rakennusvaiheet on yhdistetty Hämeen linnan rakennusvaiheisiin. Molemmat sijaitsevat Hämeen Härkätien läheisyydessä. 1400-luvun loppupuoli ja 1500-luvun alku olivat Hämeen linnan loi...