Siirry pääsisältöön

Laukon kartanon puutarhassa ritarien taisto




Ruhtinas Juhana III:n Hevosturnajaiset


Eletään 1500-luvun puoliväliä. Suomen herttuakunta hakee muotoaan. Kustaa Waasen poika Herttua Juhana III puolisoineen hallitsee maata rautaisella otteellaan. Aatelisten takit kääntyvät valtakunnan tuulien mukaan.
Kahakat ja ryöstöretket repivät herttuakuntaa Waasan veljesten, Juhanan ja Eerikin taistellessa vallasta. Toisinaan on aika päästää irti kaunoista ja juhlia.
Helavalkeat yhdistävät kansan toivomaan parempaa huomista. On turnajaisten aika. Vuoron perään he heittävät henkensä toistensa käsiin, niin mittelöissä kuin kätketyssä rakkaudessa.

Keskiaikaiset turnajaiset tämän päivän yleisölle, totta ja tarua, ripaus historiaa.

Rohan Tallit esittää: Juhana III:n turnajaiset

(Lähde: https://www.rohan.fi/landscape-item/ 16.6.2018)

9.-10.6. Laukon kartanon puutarhassa saatiin nauttia 1500-luvun tunnelmasta ritarien taistelun merkeissä. Lähdetään mukaan taistelun tuoksintaan. "Kyytiä annetaan pahoille hengille, musiikkia ja tanssia kevyille kengille."

Tarina lähtee kulkemaan..



Etualalla Hartwik, eli Hartikka Henrikinpoika, takana ratsastaa Akseli Kurki

Sotapäällikkö Klaus Fleming



Akseli Kurki

Sotapäällikkö Klaus Fleming ei katso hyvällä Akseli Kurjen käytöstä. Akseli Kurki on iskenyt silmänsä Klaus Flemingin siskoon ja kosiskelee tätä. Katsotaan kuinka näiden kahden taistelussa loppujen lopuksi käy ja saako Akseli Kurki pitää rakastettunsa. Nils Boijer toimii airuena näiden kahden sankarin välissä.

Airut Nils Boijer etualalla oikealla.


Puolalainen aatelinen Anielka Tarnowska





Taistoa käytiin yhteensä seitsemässä eri turnajaislajissa. Tuli kuului vahvana elementtinä Helavalkeiden kamppailuun.











Akseli Kurki rakastettunsa kanssa

Klaus Fleming käy hurjana taistoon peitsensä kanssa





Hartikka onnistui tällä kierroksella. 








Klaus Fleming ja Akseli Kurki, lopputaistelu.


Jälleen kohdataan.


Taistelu on päättynyt.

Turnajaiset ovat päättyneet, Juhana III:n valtakunnassa on kaikki hyvin.

Upea näytös, voin suositella. Anu Nuotio Anielka Tarnowskana, Mikko Hokka Klaus Fleminginä, Jose Pedro Pernardes Akseli Kurkena, Kari Karjalainen Hartikkana ja Jaakko Nuotio Nils Boijerina. Osittain tarina on hieman romantisoitu, mutta tarina on kuitenkin vahvasti historiaan pohjautuva ja tosi. Esimerkiksi voittajaa ei ole käsikirjoitettu, vaan ritarit ovat mitelleet toisiaan vastaan. Kaikki on samanlaista asusteita myöten. (Lähde Aamulehti 10.6.2018)

Seuraavan kerran Rohan Tallien esitystä pääsee seuraamaan Turun keskiaikaisille markkinoille 28.6.-1.7. 



Tässä aivan alkuperäinen haarniska. Tuohon aikaan ihmiset ovat todellakin olleet huomattavasti pienempikokoisia kuin nykyään. Tämä haarniska sijaitsee Laukon kartanossa, päärakennuksessa.







Kommentit

  1. Kirjoituksen lopussa esittelemäsi haarniska ei ole alkuperäinen. Se on 1800-luvulla Englannissa valmistettu väärennös tai kopio 1500-luvun tyylisestä haarniskasta. Se on saatettu tehdä jonkun päällä pidettäväksi 1800-luvulla, jolloin sen koko kertoisi yhden sen ajan ihmisen koosta, mutta luultavammin se on tehty vain koristeeksi. Olen katsonut tuota haarniskaa läheltä, ja sen pelti vaikuttaa varsin ohuelta, liekö kestäisi oikeaa taistelua lainkaan. Mutta eihän sitä sitä varten ole tehtykään.

    Ihmisten keskipituus ei myöskään ollut kovin paljoa pienempi keskiajalla verrattuna nykyaikaan. Pientä eroa oli, mutta tietenkin myös suurta vaihtelua yksilöiden välillä, ja tätä pientä pituuskasvun pitenemistä, joka on tapahtunut vasta 1900-luvulla, usein tarpeettomasti korostetaan ja liioitellaan, sillä tavoin eksotisoiden menneitä aikoja, miten "kaikki oli niin erilaista". Pituuden kasvu ei myöskään ole ollut lineaarista, vaan siinä on tapahtunut vaihtelua puoleen ja toiseen eri aikoina, suurimmalta osin riippuen saatavilla olevasta ravinnosta. Keskiajalla ihmiset olivat itse asiassa pitempiä kuin myöhemmin 1600- ja 1700-luvuilla, mutta erot keskipituudessa olivat joka tapauksessa vain muutamia senttejä, eivät kymmeniä. Mielikuva entisajan ihmisistä lapsen kokoisina, tai yleisesti huomattavasti nykyihmistä pienempinä, ei pidä paikkaansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Sire, kiitos kommentistasi, on jäänyt huomaamatta alkuvuoden hiljaiselon vuoksi. Kiitos että tarkensit tietoja, minulla on valitettavasti ollut vaillinaiset tiedot tätä postausta tehdessäni. Kiitokset vielä.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kellarin täysi muodonmuutos

Kuva 1. Lähtötilannetta Moikka. Olen jonkun kerran jo viitannut talomme kellariremonttiin. Tila on nyt valmis ja nyt on aika syventyä remonttiin ja muutoksiin täysillä. Lähdemme etenemään todellakin aivan pohjalta ja suunta on vain ja ainoastaan ylöspäin. Turvallista matkaa! Pientä alustusta Vuonna 2000 me muutimme tähän 1956 rakennettuun rintamamiestaloon. Paria vuotta myöhemmin teetimme suuren remontin, jonka yhteydessä oli tarkoitus remontoida myös kellarikerros. Remontin laajuus yllätti sillä kertaa ja kellariremontti jäi hamaan tulevaisuuteen. Siitä saakka kun muutimme tänne, Pasi on haaveillut saavansa oman soittokämpän kellariin. Saimme aikoinaan itse piikattua vanhan sementtilattian pois, mutta siihen se sitten jäikin. Raha ratkaisee. Lainatilanteen parantuessa meillä oli lopultakin mahdollisuus rahoittaa tämä remontti. Talo on salaojitettu ja patolevy kiertää muuria. Ei ulkopuolista eristystä. Suunnitelma Suunnitelmana on saada kellariin harrastetila, jossa o...

Syksyinen päiväreissu Kustaviin

  Sunnuntaina aamutuimaan lähdimme viemään Monaa päivähoitoon hoitolaan ja sitten nokka kohti Kustavia. Alkuperäinen suunnitelma oli käydä Hangossa kuvausreissulla, mutta se reissu olisi vaatinut yöpymisen jossain siellä suunnilla ja sopivaa majoitusta ei löytynyt millään. Monakin olisi joutunut yöpymään hoitolassa, joten jätimme Hangon ympäristöineen suosiolla ensi kesään. Toiveissa olisi saada otettua hyviä lintukuvia ja ehkäpä joku uusi lajikin tulisi vastaan. Siuro-Yläne-Uusikaupunki-Kustavi-Vuosnainen-Kustavi-Mynämäki-Siuro Matkaan Syksyisen aamun usvaa vielä näkyvissä, vaikka aurinko oli jo aikaa noussut. Heinijärventieltä kuvattu. Hauska idea ja olipa kauniina säilynyt kukkapelto💓 Tie 249, pian Sastamalassa. Sastamalasta lähdemme ajamaan Pyhäjärven etelänpuoleista reittiä ja saavumme Yläneelle. Tieltä pilkottaa mielenkiintoisen näköinen kirkko, tutustummepa seuraavaksi siihen. Yläneen Pyhän Olavin kirkko Komea punainen puukirkko sieltä ruskan värjäämien puiden takaa pilkist...

Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Yksi tämän kesän löydöistä. Löysin tämän kirkon netissä surffaillessani, jotain tietoa holvikaarista taisin onkia. Nuo upeat holvikaaret ja etenkin seinämaalaukset iskivät tajuntaani. Kun tajusin, että Kirkon sijainti on järkevän matkan päässä kotoa, päätin vierailla paikanpäällä. Keskiaikaiset kirkot kiinnostavat aina ja etenkin tällaiset aarteet. Sisäänkäynti hautausmaan puoleisesta portista. Tälle rautakehikolle en löytänyt merkitystä. Hieno. Kellotapuli. Yläosa on vuodelta 1813. Historia Hattulan Pyhän ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkko. Nykyarvioiden mukaan tämä täysgotiikkaa edustava kirkko on rakennettu 1400-luvulla. Keskiajalla tunnettu pyhiinvaelluskohde. Asehuonetta lukuun ottamatta kirkko on rakennettu lähes kokonaan tiilestä, josta johtuen kirkon rakennusvaiheet on yhdistetty Hämeen linnan rakennusvaiheisiin. Molemmat sijaitsevat Hämeen Härkätien läheisyydessä. 1400-luvun loppupuoli ja 1500-luvun alku olivat Hämeen linnan loi...