Todella kosteissa tunnelmissa läksimme Pärnusta kohti Rummua. Rimin kauppakeskuksessa vielä pikainen piipahdus ja matkaan.
 |
| Matkan varrelta |
Ajoimme Via Balticaa pitkin Märjamaahan. Märjamaasta matka jatkui tielle nro. 29 kohti Koluverea, seuraavaksi tie nro. 10 -> Risti, tietä 9 laitseen, josta poikkesimme kohti Rummua.
Rummun veden alle vajonnut vankila
Mikä ihmeen Rummu? Ei ollut hajuakaan tästä eksoottisesta extreme-matkakohteesta ennenkuin tutustuin Tallinnan lähistöllä oleviin kohteisiin. Niin kivalta näytti kuvissa, että pitihän sinne päästä. Rummussa siis sijaitsee suljettu vankila ja avolouhos (liuskekiven louhintaa). Vangit tekivät pakkotyötä louhoksella. Kun vankila oli vielä toiminnassa, louhos oli kuiva. Vankila suljettiin Neuvostoliiton hajottua 1991. Kun pääosa louhoksen pumpuista suljettiin, se alkoi täyttyä vedellä nopeaan tahtiin. Veden alle jäi kaikki, rakennusten rauniot nousevat vedestä. Vesi on erittäin kirkasta ja alue kiinnostaa auringonottajien lisäksi myös sukeltajia. Valkoinen hiekka luo hienon kontrastin.
Me löydettiin Navigaattorin avulla helposti Rummuun, mutta hetki ihmeteltiin itse kohteen sijaintia. Pari autoa oli pysäköity tien varteen, muuria ja piikkilanka-aitaa näkyi siinä vieressä, luultavasti kohteessa :) Seuraavaksi sitten ihmettelemään, kuinka sinne sisään pääsee... Kunnes onneksemme näimme muitakin kävelemässä pitkin muurin viertä meitä kohti. Läksimme kävelemään heitä vastaan ja tulimmehan me "sisäänkäynnille". Vettä tuli ihan kiitettävästi.
 |
| Tästä vaan sisään vankilaan. Kannattaa muuten katsoa jalkoihinsa tästä mennessä, maasto epätasaista ja piikkilankaa maassa. |
Ei ollut ruuhkaa, olimme ainoita tuolla sisällä.
 |
| Olihan tämä näkymä erikoisuudessaan hieno, säästäkin huolimatta. |
 |
| Pasi käväisi vartiotornissa. |
Sellainen paikka se, kokeilunhaluiselle suositeltava. Varmasti mahtavia kuvia saa sään suosiessa. Vaikkapa oiva päiväretkikohde Tallinnasta käsin, sillä matkaa sieltä tänne on vaan n. 40 km. Varmasti on joku "virallisempi" sisäänkäynti olemassa, mutta meille toimi tuokin.
Kun pääsimme takaisin autolle, vaihdoin kuivempaa päälle ja matkaan taas kohti Tallinnaa.
Läksimme ajamaan kohti Keilaa navigaattorin avustuksella. Matkalla oli useita tietöitä, eikä navigaattori taaskaan pysynyt käänteissä mukana. Matkanteko oli melko hidasta, mutta kyllähän me hienosti Tallinnaan selvittiin.
Tallinna
Pääsimme vanhaan kaupunkiin, jossa hotellimme sijaitsi. Varasin matkalta Booking.Comin kautta meille huoneen Taanilinna Hotellista, Uus-kadulta. Hotellilla oli oma yksityinen parkkialue, mutta en ollut saanut vastausta aiemmin lähettämääni kyselyyni parkkipaikasta. Jätimme auton kadun varteen ja läksin tiedustelemaan tilannetta. Valitettavasti he eivät olleet saaneet viestiäni ja parkkipaikka oli nyt täynnä. Onneksi aivan lähellä, samalla kadulla oli Europark. Jätimme matkatavaramme hotellin aulaan ja parkkeerasimme auton Europarkkiin. Hintaa vuorokauden parkille tuli 20e. Erikoista oli kyllä se, että he ilmoittivat kyltissä että alueelle parkkeerataan omalla vastuulla. Lievästi epäilytti, mutta ei tässä nyt muitakaan vaihtoehtoja ollut.
 |
| Hotellin yläaulasta |
Hotelli oli kyllä yleisilmeeltään aivan ihana, idyllinen, kartanomainen. Huoneessamme oli tummia puukalusteita ja upea sänky. Pieni mutta viihtyisä huone, tykättiin kovasti.
 |
| Näkymä huoneen ikkunasta |
Hetken lepäsimme huoneessa ja tottahan kaupungille oli vielä kammettava. Onneksi oli jo tässä vaiheessa lakannut satamasta. Kävimme syömässä intialaisessa ja pyörähdimme Raatihuoneentorilla. Pitkään ei kuitenkaan jaksettu keikkua, väsy alkoi iskeä.
Viimeinen matka-aamu valkeni ihanan aurinkoisena. Ensin aamiaiselle ja kiireellä kaupungille menoa katselemaan ja kuvailemaan. Huoneen hintaan kuului oikein maittava buffetaamiainen. Kyllä siinä meillekin oli syömistä.
Keskityimme vanhan kaupungin koluamiseen. Tuliaisia siinä samalla katseltiin.
 |
| Tallinna, Raatihuoneentori |
 |
| Vanhankaupungin muurilla |
 |
| The Pierre Chocolaterie, Tallinna, Vene 6. Todella suosittelen tätä kahvilaa! Ensimmäisen kerran käytiin joku vuosi ennen joulua ja nyt ensimmäistä kertaa kesällä. Viihtyisä sisäpiha, joka näkyy seuraavassa kuvassa, mutta alkujaan ihastuin upeaan, erikoiseen sisustukseen sisätiloissa. |
 |
| The Pierre Chocolaterie, Tallinna, Vene 6. |
 |
| The Pierre Chocolaterie, Tallinna, Vene 6. Suklaa-kirsikkakakku suorastaan suli suussa. |
Kahdentoista aikaan kirjauduttiin ulos hotellista ja sen verran jäi aikaa ennen lautan lähtöä, että ehdittiin vielä käydä Merekeskuksessa pyörähtämässä. Eipä sieltä enää mitään jäänyt käteen, eli kohti lauttaterminaalia vaan seuraavaksi.
 |
| Balloon Tallinn. Odottelemme lautan lähtöä satamassa (B-terminaali, Sadama 25-4) Jos aikaa olisi ollut enemmän, tuo yläilmoissa keikkuminen olisi todellakin kiinnostanut. |
 |
| Gabriella saapuu satamaan |
Gabriellalla oli muuten aivan mahtava buffet menu. Kasvissyöjille oli kyllä yllin kyllin tarjolla ruokaa, sekä kylmiä alkupaloja, että lämpimiä vaihtoehtoja. Laivan buffet on toki melko hintava, mutta tämän kohdalla voin sanoa, että kannatti maksaa.
 |
| Kohta perillä Helsingissä :) |
Siinäpä se reissu oli ja täytyy myöntää että tuntuihan tuo matkustaminen kropassa, kuuluu kuvioon. Todella tehokkaat viisi päivää! Mukavia muistoja taas pitkäksi aikaa. Toivottavasti te lukijatkin olette viihtyneet tämän matkakertomuksen parissa, see you again :)
Kommentit
Lähetä kommentti