Tallinna-Narva-Tarto-Cesis-Pärnu-Tallinna automatka 23.6.- 28.6.2016 / Osa 2. Tarto-Piusa-Cesis-Pärnu
Staicele, Latvia |
Matka jatkuu
Läksimme Tarton Toomemäeltä ajelemaan kohti seuraavaa kohdetta, Piusan luolastoa (Kaakkois-Viro) Navigaattoriin syötimme reitin Cesiksen läheisyydessä sijaitsevan Vorun kaupungin avulla (tie E263). Lähempänä oli tarkoitus katsoa tarkempaa suuntaa. Ajelimme edelleen Vorun ohi. Yllättäen tuli tien oikealla puolen vastaan idyllisen näköinen kahvila ja päätimme pitää kahvitauon. Olimme Vastseliinassa (reilu 10 km Vorusta eteenpäin) Tien vasemmalla puolen näkyivät linnan rauniot.
Kyseessä olivat Vastseliina piispanlinnan rauniot vuodelta 1342. Ajattelimme, että emme nyt ehdi raunioita enempää tutkiskelemaan ja oli niin penteleen kuumakin. Keskityimme siis kahvittelemaan keskiaikaishenkisessä kahviossa.
Ihanan idyllinen kahvio ja viileys tuli todella tarpeeseen. Paikallisten käsityöläisten tuotteita myytävänä tilan toisessa osassa. Mukaan lähtivät pitsineulesukat 10e hintaan. |
Nämä komeat heposet laihdunsivat aivan lähistöllä. |
Vähän Vastseliinasta eteenpäin käännyimme kohti Obnitsea tielle nro. 182, Piusaan Obnitsasta on enää nelisen kilometriä matkaa.
Piusa
Perillä kohteessa! Läksimme kyselemään kuinkas niitä luolia päästään katsomaan. Omin päineen sinne ei päässyt, vaan odottelimme puolisen tuntia ohjatun kierroksen alkamista. Tutustuminen alkoi teorialla ja lopulta pääsimme lähtemään itse kohteeseen. Englanninkielisessä opastuksessa ei ollutkaan sillä kertaa muita turisteja meidän lisäksemme. Luolille oli lyhyt kävelymatka, joten lastenkin kanssa sinne voi hyvin mennä. Ovella saimme huovat mukaamme (kylmyydestä oli jo informoitu) ja astuimme luolastoon sisään.
Museoluolan näköalatasanne. |
12 astetta näyttää olevan mittarissa. |
Luolissa sijaitsee Itä-Euroopan suurin lepakoiden talvehtemisalue. Lepakoita ei luolissa ole kesäaikaan, ne siirtyvät kesäkoteihinsa luontoon keväällä ja palaavat takaisin syksyllä.
Lämpötilan vaihteluiden vuoksi luolaston turvallisuutta tarkkaillaan jatkuvasti, sillä sortumisvaara voi olla todellinen.
Tällainen kokemus tämä, tykkäsimme kovasti ja 5e veloitus tämän erikoisuuden näkemisestä oli passeli.
Kohti Cesista
Matka jatkuu taas. Palasimme tielle E263 ja jatkoimme kohti etelää, T-risteyksestä sitten tielle E77 (Riikan tie) kohti Cesista. Siinä ylittyi Viron-Latvian rajakin, jota tuskin huomasi. Maisemiltaan ajomatka oli tylsähkö, metsää, peltoja, eikä haikaroitakaan enää näkynyt. Tiellä oli muutama pitkä suora, mittasimme yhden 7 km pituiseksi. Reitin varrella oli todella vähän taukopaikkoja ja kun sellainen tuli lopulta vastaan, pysähdyimme kahvitauolle.
Jossain vaiheessa mietimme, että olisimme yhden yön Riikassa. Ajomatka tuntui kuitenkin liian pitkältä ja toisaalta olemme olleet Riikassa useaan otteeseen. Pasi ehdotti sitten Cesista ja tottahan se minulle kävi, keskiaikainen linna ja kaikkea!
Cesis
Cesiksessä meillä ei ollut ongelmia löytää hotelliamme. Toki olimme virittäneet navigaattorinkin, mutta senverran massiivinen Hotel Cesis on, että sattui keskustaan ajaessamme silmiimme välittömästi. Varasin hotellista huoneen Booking.Comin kautta edellisenä päivänä Tartossa.
Cesis keskusta |
Parkkeerasimme automme hotellin parkkipaikalle ja sitten vaan sisälle kirjautumaan. Päivä oli aika rankka kuumuuden ja ajomatkan siivittämänä, joten oli helpotus kun ilmoittautumislomake oli esitäytetty, nimet alle vaan. Huoneemme oli iso mutta auttamattomasti vanhanaikainen. Eikä tietenkään ilmastointia ollut. No, eipä mitään, eiköhän siellä nyt yhden yön pärjää.
Muutoin hotelli oli kaunis, kartanomainen fiilis syntyi ulkokuoren massiivisuudesta ja todella kauniista portaikosta. Myös huonekalut olivat kauniita. Terassilta avautuva näkymä puutarhaan oli aivan mahtava.
Hotellin edustan puutarha. Hotel Cesis kuvassa vasemmalla. |
Lammen erikoisuus, musta joutsen. Toinen lammen yksilöistä. |
Iltapalaa :) Hotellin ravintolan jälkkärilistalta ihana kirsikkaherkku. |
Portaat Cesiksen linnan puistoon (puisto kuvaajan takana) |
Cesiksen keskiaikainen linna |
Linnan puistoon oli esteetön pääsy. Sisäpiha oli illalla suljettu ja päätimme käydä siellä aamupäivästä kun se aukeaa klo. 10.00.
Cesis keskiaikainen linna
Nautimme hotellillamme suppeahkon aamupalan ja pakkasimme tavaramme valmiiksi ennen linnalle lähtöä. Olimme portilla hiukan ennen kello kymmentä, toistaiseksi ainoina turisteina liikenteessä. Sisään alueelle pääsimme 5e hintaan. Oli onni että olimme niin aikaisin liikenteessä, sillä kun olimme pois lähdössä, parikin turistiryhmää oli juuri saapunut alueelle. Me saimme tutkiskella paikkoja ilman ruuhkaa.
Tämän keskiaikaisen linnan ympärille muodostui kaupunki 1200-luvulla. Saksalaiset rakensivat linnan 1209. Sotien aikana se tuhottiin ja rakennettiin pian uudelleen. 1300-1400-luvulla kaupunki oli osana Hansaliittoa.
1577 kaupunki tuhoutui Iivana Julman johtamien Moskovan joukkojen hyökkäyksessä. Kun kaupunkilaiset (n. 300 hlö) totesivat linnan puolustamisen toivottamaksi, he räjäyttivät linnan ruutivaraston. Henkiin jääneitä ei ollut.
1582 päätyi Puola-Liettuan hallintaan, 1627 Ruotsille. Suuren Pohjan Sodan aikana alue päätyi Venäjän keisarikunnalle. Latvia itsenäistyi 1918.
Linnan pihalta löytyi puutaulu, jossa kuvattu keskiajan aktiviteetteja. |
Leikkejä piti tottakai kokeilla. Puukeinussa minuu huimasi, Pasi oli turvallisesti maantasalla :D |
Edustalla Moskovan joukkojen piirityksestä jääneitä alkuperäisiä tykinkuulia. |
Laskusilta |
Tornissa. |
Kattokuviontia |
Tornin ikkunasta |
Kun lähdimme tornista takaisin kohti vastaanottorakennusta, Pasi kävi kokeilemassa, millaista on ollut linnan tyrmässä. Pienestä reiästä laskeutuivat raput alas pyöreään, kylmään ja kosteaan tilaan, hui! Täytyy sanoa että kuvauksen mukaan olosuhteet ovat olleet tuolloin vangeille ankeamman puoleiset.
Lipun hintaan kuului myös mahdollisuus tutustua Cesiksen uuteen linnaan. Se on linnan kartanon asuintalo, rakennettu 1700-luvun puolessavälissä. Hienosti entisöity, löytyy biedermeier-tyyliset kalusteet ja 1800-luvun taide-esineitä. Tilat osin historiallisina näyttelytiloina.
Kohti Pärnua
Sitten kohti Viroa ja Pärnua. Tankin kautta matkaan. Alkumatka oli tietöiden ja kiertoteiden siivittämää. Navigaattori ei pysynyt mukana menossa ja muutamat U-käännökset jouduimme tekemään. Lopulta matkanteko alkoi sujua. Ajelimme sisämaassa ja Ainazissa siirryimme loistavakuntoiselle Via Balticalle (E67). Kaikenlaista ajoneuvoa tuli vastaan tasaisena vyörynä. Onhan tämä suosituin reitti linjalla Viro-Latvia-Liettua. Ainazin jälkeen ylitimme rajan. Raja-aseman tilalle oli tullut joku mega-Alko :D.
Hotellin baari sisääntuloaulassa. |
Olin jälleen varannut Bookingin kautta edellisenä iltana yön hotellissa Estonia Resort Hotel&Spa. Olin tähän asti pitänyt linjaa, että yön hinta ei ylittäisi juurikaan 50e. Pärnu on kuitenkin edellisiä kalliimpi kohde ja päätiin lopulta varata hotellin, joka olisi riittävän lähellä rantaa ja edelleen kävelymatkan päässä keskustasta. Yölle tuli hintaa reilu 100e/yö, mutta toisaalta arvioissa oli kehuttu aamiaista ja käytössä oli myös Spa-osasto veloituksetta. Hotelli on todella hieno, nykyaikainen. Rannalle läksimme pienen lepotauon jälkeen, sitten vaan uikkarit päälle ja matkaan. Oli kuuma päivä ja ranta oli myöhäisestä ajankohdasta (n. klo 16) huolimatta edelleen melko täynnä. Vuokrasimme aurinkotuolit ja asetuimme aloillemme. Mereen oli lähes heti pakko päästä!
![]() |
Lomavarpaat :D |
Rannan tuntumassa on muutama ravintola ja biitsiroinamyymälä. Käväisimme kahvilla loikoilun lomassa. Parisen tuntia olimme rannalla, kunnes kuuden paikkeilla aurinkotuolien vuokraaja tuli kyselemään tuoliensa perään, työaika ilmeisesti loppumassa. Keräsimme kamppeemme ja lähdimme kohti hotellia.
Pala Pärnun puutalomiljöötä |
Pienen hotellielpymisen jälkeen päätimme kävellä Pärnun keskustaan syömään. Ihanaa oli kävellä pitkin värikkäiden puutalojen ja aitojen reunustamia katuja kohti keskustaa.
Ravintolan terassilla Rüütli-kävelykadulla |
Keskustassa kävelykatu Rüütli-keskuskatu täyttyy turisteista. Sen varrella on paljon ravintoloita, putiikkeja ym. ym. Olimme sen verran myöhään liikenteessä, että kaupat olivat jo kiinni. Turisteja oli liikkeellä, mutta rauhallista oli.
Aikamme kaupunkia tutkiskeltuamme läksimme takaisin kohti rantaa..
Sydämellinen asumus <3 |
Linna rannalla illan hämyssä. |
Aamulla sitten aamiaista seisovasta pöydästä. Tällä kertaa olin enemmän kuin tyytyväinen. Löytyi runsaasti valikoimaa, eikä kasvissyöjäkään jäänyt nälkäiseksi. Aamiaisen jälkeen kävimme pulahtamassa vielä allasosastolla. Pidin kylpyläpuolesta todella paljon, loistava aikuiseen makuun. Sieltä löytyy useita porealtaita, virtaavaa vettä, paljuja ja muutama sauna, mm. savusauna. Kirjauduimme ulos hotellista puoliltapäivin. Tulipa vietettyä vajaan vuorokauden mittainen ranta-kylpylä-kaupunkiloma, kiirettä piti :D
Seuraavassa osassa matka jatkuu.... Rummun suljetun vankila-alueen kautta Tallinnaan.
Tästä voit vielä tutustua matkakertomuksen 1. osaan Tallinna-Tarto.
Kommentit
Lähetä kommentti