Siirry pääsisältöön

Siivekkäät saapuvat etelänmailta, kevätseuranta lähtee liikkeelle

28.3. Ensimmäiset kurjet nähty, olemme matkalla Sastamalaan.


Lähdemme liikkeelle maaliskuun lopusta. Tiedän, olen auttamattoman myöhässä, mutta jospa yrittäisin kiriä pikkuhiljaa kuluvaan hetkeen. Samalla seuraamme, kuinka minun 100 lintulajia vuodessa-haasteeni etenee.

Kurjet, kyllä niitä on odotettu. Yksittäisiä kurkia sekä pareja näkee siellä täällä, auroja ei ole vielä liikkeellä. 

Kurkia yläilmoissa, 30.3. Alasenlahti, Nokia.

27.3.


Kuu kiurusta kesään. Kiurujen soidinmenot ovat alkaneet Nokialla Alasenlahdella. Tätä on odotettu!


Alasenlahden vakiolentäjät, töyhtöhyypät ovat jo myöskin aloittaneet soitimensa.

Ensimmäinen havainto merihanhesta. Merihanhen tunnistaa tuosta vahvan oranssista nokasta. Sekalainen parvi hanhia pysähtyi pellolle ruokailemaan, parvessa oli mukana myös kanadanhanhia sekä metsähanhia.

Myös joutsenten soidinmenot ovat alkaneet.




28.3.



Kanadanhanhet laskeutuvat ruokailemaan, Sastamala.

Töyhtöhyyppä

Puurijärvellä oli jo hiukan säpinää yläilmoissa, kuvassa rengastettuja metsähanhia.


Tundra- ja metsähanhien pieni joukko ylilennolla. Puurijärvi.

Puurijärvi oli vielä pääosin jäässä. Metsä- ja tundrahanhia, joutsenia, 


30.3.

Kiuru soidinlennossa, Nokia Alasenlahti


Visiitti Alasenlahdelle jälleen. Palaan nyt uudelleen tähän kiuruun. Tämä maaliskuun toiseksi viimeinen huikean aurinkoinen päivä oli otollinen päivä kuvata kiurun soidinta ja nyt se tuntui todellakin olevan kukkeimmillaan. Kaikkihan tuntevat kiurun tutusta kevään lorusta, mutta moniko oikeasti tietää millaisesta linnusta on kyse. Kiurua on erittäin vaikea nähdä jos se on maastoutuneena sänkipeltoon, niin hyvin sen väritys uppoaa keväisen sänkipellon väritykseen. Soitimella kiuru nousee korkealle ilmaan laulamaan ja saattaa siellä kauankin luritella. Ei missään nimessä helppo kuvattava, niin pieni tämä kaveri on.

Kiuru kuuluu varpuslintujen heimoon. Se on melko mitättömän näköinen ja kooltaan hiukan varpusta kookkaampi. Tunnetaan parhaiten laululennosta peltojen yllä. Tekee pesän pellolle syvennykseen. Käyttää ravintonaan siemeniä sekä selkärangattomia eläimiä. Keväällä ensimmäiset kiurut saattavat saapua Suomeen jo helmikuun lopulla. Keski-Pohjanmaan maakuntalintu. Lähde: Luontoportti


31.3. Nokia Alasenlahti


Tutustuimme Pasin kanssa viime vuonna ensimmäisen kerran tähän verrattomaan muutonseurantapaikkaan. Nyt tänä keväänä ainakin alkuun tuli käytyä paikanpäällä useana päivänä viikossa. Hyvänä päivänä Alasella oli mahdollisuus nähdä taivaalla lukuisia hanhiauroja, muuttavia merikotkia, kurkiauroja... nämä ainoastaan esimerkkinä mainitakseni. Näissä kevätseurantapostauksissa palaan varmasti vielä useasti Alasenlahden maisemiin.

Hanhiaura, joukossa metsä- ja tundrahanhia.

Tässä aura lähes kokonaisuudessaan. 

Kuten näkyy, jäätä on vielä hiukan rannassa. Tässä Sinisorsaparit viettävät lepohetkeä.

Metsä- ja tundrahanhia jälleen. Tundrahanhen tunnistaa vaaleanpunaisesta nokasta sekä tuosta kirjavasta vatsan kuvioinnista.

Kiuru

1.4.


Alasenlahti, metsä- ja tundrahanhien ylilentoa jälleen. Metsähanhi on harmaa perushanhi, jonka voi parhaiten tunnistaa nokasta. Nokka on pitkähkö, keskeltä oranssi, tyveltä ja kärjestä musta. Valtaosa pesii Pohjois-Suomessa. (Lähde: Luontoportti)

Merihanhet laskeutuvat lahdelle

Siirrytäänpä sitten Alasenlahdelta tuttuihin kotimaisemiin Naarlahelle. Telkkien soidinmenot ovat alkaneet aikamoisella säpinällä.


Kyllä tämä telkkienkin soidin ainakin ajoittain aika kiihkeältä vaikuttaa :D


3.4. Siuro Naarlahti


Telkkien soidin jatkuu




Mitäpä tässä turhia hötkyilemään :D

Jäätä on edelleen. Siinä jäänreunalla päivälepoa viettävät vasemmalta lähtien isokoskelonaaraat, naurulokit, sinisorsat ja oikeassa reunassa jälleen naurulokkeja.

Isokoskelopari riiuupuuhissa.





Naarlahden oma laulujoutsenpari💓

Puoli kuuta peipposesta, nyt se on nähty ja laskenta alkaa :)

Pajusirkkunaaras ja missäpä muualla kuin nimikkopensaassaan.

Vesilahden suunnalla pieni ajeluretki, töyhtöhyypät ovat vallanneet sielläkin pellot.


Pistetäänpä nyt tähän stoppi ja listataan hiukan 100-lintulajia haasteen lintuja. Laskenta alkoi siis vuoden ensimmäisestä päivästä. Jokaisesta linnusta olen saanut kuvan, aivan kaikista en julkaisukelpoista. Minun linnuntunnistustaitoni ovat vielä sillä asteella, että useassa tapauksessa kuva on ehdoton vähintäänkin varmistusta varten.

100 lintulajia-haasteen havainnot 1.1.-3.4.2021


1.1. Pyrstötiainen, sinitiainen, talitiainen, harakka, varis, naakka, pikkuvarpunen, tikli, punatulkku

2.1. Pilkkasiipi, kesykyyhky, hiiripöllö, keltasirkku

3.1. Viherpeippo

4.1. Laulujoutsen, 

7.1. Sinisorsa, merikotka, hippiäinen

8.1. Varpuspöllö

9.1. Koskikara

11.1. Harmaahaikara

17.1. Fasaani, urpiainen

16.1. Kalalokki

24.1. Varpushaukka

28.1. Käpytikka

6.2. Tukkasotka

13.2. Mustarastas

14.2. Harmaalokki, merilokki

27.2. Korppi, varpunen

5.3. Telkkä

10.3. Räkättirastas

13.3. Palokärki, puukiipijä

21.3. Kottarainen

24.3. Harmaapäätikka

26.3. Metsähanhi, kanadanhanhi, töyhtöhyyppä, naurulokki

27.3. Merihanhi, sepelkyyhky, kiuru

28.3. Kurki

29.3. Isolepinkäinen

31.3. Haapana

3.4. Maakotka, peippo, pajusirkku


Jatkoa seuraa piakkoin, olethan mukana muuton ja soidinmenojen seurannassa :)














Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kellarin täysi muodonmuutos

Kuva 1. Lähtötilannetta Moikka. Olen jonkun kerran jo viitannut talomme kellariremonttiin. Tila on nyt valmis ja nyt on aika syventyä remonttiin ja muutoksiin täysillä. Lähdemme etenemään todellakin aivan pohjalta ja suunta on vain ja ainoastaan ylöspäin. Turvallista matkaa! Pientä alustusta Vuonna 2000 me muutimme tähän 1956 rakennettuun rintamamiestaloon. Paria vuotta myöhemmin teetimme suuren remontin, jonka yhteydessä oli tarkoitus remontoida myös kellarikerros. Remontin laajuus yllätti sillä kertaa ja kellariremontti jäi hamaan tulevaisuuteen. Siitä saakka kun muutimme tänne, Pasi on haaveillut saavansa oman soittokämpän kellariin. Saimme aikoinaan itse piikattua vanhan sementtilattian pois, mutta siihen se sitten jäikin. Raha ratkaisee. Lainatilanteen parantuessa meillä oli lopultakin mahdollisuus rahoittaa tämä remontti. Talo on salaojitettu ja patolevy kiertää muuria. Ei ulkopuolista eristystä. Suunnitelma Suunnitelmana on saada kellariin harrastetila, jossa o...

Syksyinen päiväreissu Kustaviin

  Sunnuntaina aamutuimaan lähdimme viemään Monaa päivähoitoon hoitolaan ja sitten nokka kohti Kustavia. Alkuperäinen suunnitelma oli käydä Hangossa kuvausreissulla, mutta se reissu olisi vaatinut yöpymisen jossain siellä suunnilla ja sopivaa majoitusta ei löytynyt millään. Monakin olisi joutunut yöpymään hoitolassa, joten jätimme Hangon ympäristöineen suosiolla ensi kesään. Toiveissa olisi saada otettua hyviä lintukuvia ja ehkäpä joku uusi lajikin tulisi vastaan. Siuro-Yläne-Uusikaupunki-Kustavi-Vuosnainen-Kustavi-Mynämäki-Siuro Matkaan Syksyisen aamun usvaa vielä näkyvissä, vaikka aurinko oli jo aikaa noussut. Heinijärventieltä kuvattu. Hauska idea ja olipa kauniina säilynyt kukkapelto💓 Tie 249, pian Sastamalassa. Sastamalasta lähdemme ajamaan Pyhäjärven etelänpuoleista reittiä ja saavumme Yläneelle. Tieltä pilkottaa mielenkiintoisen näköinen kirkko, tutustummepa seuraavaksi siihen. Yläneen Pyhän Olavin kirkko Komea punainen puukirkko sieltä ruskan värjäämien puiden takaa pilkist...

Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Yksi tämän kesän löydöistä. Löysin tämän kirkon netissä surffaillessani, jotain tietoa holvikaarista taisin onkia. Nuo upeat holvikaaret ja etenkin seinämaalaukset iskivät tajuntaani. Kun tajusin, että Kirkon sijainti on järkevän matkan päässä kotoa, päätin vierailla paikanpäällä. Keskiaikaiset kirkot kiinnostavat aina ja etenkin tällaiset aarteet. Sisäänkäynti hautausmaan puoleisesta portista. Tälle rautakehikolle en löytänyt merkitystä. Hieno. Kellotapuli. Yläosa on vuodelta 1813. Historia Hattulan Pyhän ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkko. Nykyarvioiden mukaan tämä täysgotiikkaa edustava kirkko on rakennettu 1400-luvulla. Keskiajalla tunnettu pyhiinvaelluskohde. Asehuonetta lukuun ottamatta kirkko on rakennettu lähes kokonaan tiilestä, josta johtuen kirkon rakennusvaiheet on yhdistetty Hämeen linnan rakennusvaiheisiin. Molemmat sijaitsevat Hämeen Härkätien läheisyydessä. 1400-luvun loppupuoli ja 1500-luvun alku olivat Hämeen linnan loi...