Teimme eilen Pasin kanssa pienen lintubongausretken Valkeakoskelle, Apian kanavan riippusilloille. Ja miksi ihmeessä tänne? No, tuli kuuma vinkki kuningaskalastaja-havainnosta alueella, eihän tilaisuutta nyt toki voi jättää käyttämättä! En ollut koskaan aiemmin kuullutkaan tällaisesta kohteesta. Tutkiskelin etukäteen, kuinka riippusilloille kannattaa ajaa että tulisi mahdollisimman vähän ylimääräistä käveltävää.Tarkistin Google-mapista reitin ja laitoimme päämääräksi Vipusentien. Kohteesta löytyikin oikein viralliset parkkipaikat Sointulantien ja Vipusentien varresta. Tästä oli erittäin lyhyt matka itse silloille.
 |
| Tarkka tiirausvaihe käynnissä, vielä ei löytynyt mitään. |
Heti ensimmäisellä sillalla vastaan tullut vanhempi herrasmies evästi meitä hieman ja sanoi että alueella on nähty myös koskikara. Ihmekös tuo, kun olemme virtaavan veden äärellä. Kuningaskalastajasta hänellä ei ollut kokemusta. Kiitimme vinkistä ja jatkoimme matkaa. Tämä silta tuntui muuten oikeasti hiukan huojuvan, kuten kai riippusillan kuuluukin.
 |
| Komeat on näkymät, voin vaan kuvitella, kuinka kaunista sitten kevään ja kesän tullen on.. |
 |
| Aika jyrkkääkin nousua välillä. |
 |
| Reitin talvikunnossapito hoituu arkipäivinä. |
 |
| Voisi kuvitella, että koskikara viihtyisi juuri tällaisessa hiljakseen soljuvassa purossa, mutta ei, ei vaan näy. |
 |
| Tuolta kaislikosta yritämme tähyillä, näkyisikö jotakin sinistä, ei näkynyt, ei. |
No nyt on sillat kahlattu läpi yhteen suuntaan eikä merkkiäkään kuningaskalastajasta tahi juuri mistään muustakaan. Jossain korkealla latvuksissa jotain sirkuttaa, mutta kun ei saa selvää.
Melko runsaasti tuntuu olevan reitillä ulkoilijoita. Reitti kiertää Apianlahden kokonaan ja matkaa reitille tulee 3.3 km. Riippusiltoja on kolme kappaletta. Paikoin reitti kulkee metsässä ja paikoin aivan rantojen tuntumassa. Todella upea ja helposti saavutettava reitti, voin kyllä ehdottomasti suositella! Lisäksi reitti on valaistu.
Mikäli tosiaan haluat ainoastaan tutustua siltoihin ja niiden ympäristöön, sekin on näin tällä tavoin mahdollista.
 |
| Välillä tähyilyä suuremmalle selälle. |
 |
Näiden männynoksien katveesta löytyi lopulta vuoden 17. laji, hippiäinen. Olen erittäin, erittäin tyytyväinen tähän, sillä viime vuonna en osannut edes kuvitella että näkisin sen, saatikka saisin kuvattua. Nytkin kuva on kovin tuhruinen, mutta kyllä siitä selvän saa.
 | Hippiäinen 7.1.2021. Hippiäinen on pienin lintulajimme. Erittäin nopea liikkeissään, syöksähtelee oksalta ja puusta toiselle niin ettei perässä pysy. Toivottavasti tulee vielä mahdollisuus kokeilla saada parempilaatuinen kuva paremman valaistuksen turvin.
|
|
 |
| Pari Isokoskelo-naarasta patsasteli jään reunalla, samaan kuvaan eivät tahtoneet mahtua :) |
Sellainen keikka tämä, kuningaskalastaja ei näyttäytynyt, tiedä häntä, onko siirtynyt jo etelämmäksi.. Mukava reissu oli jokatapauksessa. Keli alkoi tuntua loppua kohden jo hyytävältä, ja selkäkin alkoi huutaa hoosiannaa, mutta ehdottomasti tulen palaamaan tänne vielä kevään ja kesän mittaan. Onneksi reitiltä löytyy myös penkkejä, nyt ei vaan pakkaskelillä tuntunut mukavalta ajatukselta jäädyttää pyllyään istuskelemalla. Olen erittäin iloinen, että tämä kohde löytyi, vaikkei hakemiamme lintulajeja nyt näkynytkään.
Kommentit
Lähetä kommentti