Siirry pääsisältöön

Apian riippusillat 7.1.2021

 


Teimme eilen Pasin kanssa pienen lintubongausretken Valkeakoskelle, Apian kanavan riippusilloille. Ja miksi ihmeessä tänne? No, tuli kuuma vinkki kuningaskalastaja-havainnosta alueella, eihän tilaisuutta nyt toki voi jättää käyttämättä! En ollut koskaan aiemmin kuullutkaan tällaisesta kohteesta. Tutkiskelin etukäteen, kuinka riippusilloille kannattaa ajaa että tulisi mahdollisimman vähän ylimääräistä käveltävää.Tarkistin Google-mapista reitin ja laitoimme päämääräksi Vipusentien. Kohteesta löytyikin oikein viralliset parkkipaikat Sointulantien ja Vipusentien varresta. Tästä oli erittäin lyhyt matka itse silloille. 

Tarkka tiirausvaihe käynnissä, vielä ei löytynyt mitään.

Heti ensimmäisellä sillalla vastaan tullut vanhempi herrasmies evästi meitä hieman ja sanoi että alueella on nähty myös koskikara. Ihmekös tuo, kun olemme virtaavan veden äärellä.  Kuningaskalastajasta hänellä ei ollut kokemusta. Kiitimme vinkistä ja jatkoimme matkaa. Tämä silta tuntui muuten oikeasti hiukan huojuvan, kuten kai riippusillan kuuluukin.

Komeat on näkymät, voin vaan kuvitella, kuinka kaunista sitten kevään ja kesän tullen on..

Aika jyrkkääkin nousua välillä.

Reitin talvikunnossapito hoituu arkipäivinä.





Voisi kuvitella, että koskikara viihtyisi juuri tällaisessa hiljakseen soljuvassa purossa, mutta ei, ei vaan näy.






Tuolta kaislikosta yritämme tähyillä, näkyisikö jotakin sinistä, ei näkynyt, ei.

No nyt on sillat kahlattu läpi yhteen suuntaan eikä merkkiäkään kuningaskalastajasta tahi juuri mistään muustakaan. Jossain korkealla latvuksissa jotain sirkuttaa, mutta kun ei saa selvää. 
Melko runsaasti tuntuu olevan reitillä ulkoilijoita. Reitti kiertää Apianlahden kokonaan ja matkaa reitille tulee 3.3 km. Riippusiltoja on kolme kappaletta. Paikoin reitti kulkee metsässä ja paikoin aivan rantojen tuntumassa. Todella upea ja helposti saavutettava reitti, voin kyllä ehdottomasti suositella! Lisäksi reitti on valaistu.
Mikäli tosiaan haluat ainoastaan tutustua siltoihin ja niiden ympäristöön, sekin on näin tällä tavoin mahdollista.

Välillä tähyilyä suuremmalle selälle.

Näiden männynoksien katveesta löytyi lopulta vuoden 17. laji, hippiäinen. Olen erittäin, erittäin tyytyväinen tähän, sillä viime vuonna en osannut edes kuvitella että näkisin sen, saatikka saisin kuvattua. Nytkin kuva on kovin tuhruinen, mutta kyllä siitä selvän saa. 

Hippiäinen 7.1.2021. Hippiäinen on pienin lintulajimme. Erittäin nopea liikkeissään, syöksähtelee oksalta ja puusta toiselle niin ettei perässä pysy. Toivottavasti tulee vielä mahdollisuus kokeilla saada parempilaatuinen kuva paremman valaistuksen turvin.




Pari Isokoskelo-naarasta patsasteli jään reunalla, samaan kuvaan eivät tahtoneet mahtua :)

Sellainen keikka tämä, kuningaskalastaja ei näyttäytynyt, tiedä häntä, onko siirtynyt jo etelämmäksi.. Mukava reissu oli jokatapauksessa. Keli alkoi tuntua loppua kohden jo hyytävältä, ja selkäkin alkoi huutaa hoosiannaa, mutta ehdottomasti tulen palaamaan tänne vielä kevään ja kesän mittaan. Onneksi reitiltä löytyy myös penkkejä, nyt ei vaan pakkaskelillä tuntunut mukavalta ajatukselta jäädyttää pyllyään istuskelemalla. Olen erittäin iloinen, että tämä kohde löytyi, vaikkei hakemiamme lintulajeja nyt näkynytkään. 

Jos kiinnostuit, kohteeseen voit ennakolta tutustua esimerkiksi Valkeakosken kotisivujen kautta
















Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kellarin täysi muodonmuutos

Kuva 1. Lähtötilannetta Moikka. Olen jonkun kerran jo viitannut talomme kellariremonttiin. Tila on nyt valmis ja nyt on aika syventyä remonttiin ja muutoksiin täysillä. Lähdemme etenemään todellakin aivan pohjalta ja suunta on vain ja ainoastaan ylöspäin. Turvallista matkaa! Pientä alustusta Vuonna 2000 me muutimme tähän 1956 rakennettuun rintamamiestaloon. Paria vuotta myöhemmin teetimme suuren remontin, jonka yhteydessä oli tarkoitus remontoida myös kellarikerros. Remontin laajuus yllätti sillä kertaa ja kellariremontti jäi hamaan tulevaisuuteen. Siitä saakka kun muutimme tänne, Pasi on haaveillut saavansa oman soittokämpän kellariin. Saimme aikoinaan itse piikattua vanhan sementtilattian pois, mutta siihen se sitten jäikin. Raha ratkaisee. Lainatilanteen parantuessa meillä oli lopultakin mahdollisuus rahoittaa tämä remontti. Talo on salaojitettu ja patolevy kiertää muuria. Ei ulkopuolista eristystä. Suunnitelma Suunnitelmana on saada kellariin harrastetila, jossa o...

Syksyinen päiväreissu Kustaviin

  Sunnuntaina aamutuimaan lähdimme viemään Monaa päivähoitoon hoitolaan ja sitten nokka kohti Kustavia. Alkuperäinen suunnitelma oli käydä Hangossa kuvausreissulla, mutta se reissu olisi vaatinut yöpymisen jossain siellä suunnilla ja sopivaa majoitusta ei löytynyt millään. Monakin olisi joutunut yöpymään hoitolassa, joten jätimme Hangon ympäristöineen suosiolla ensi kesään. Toiveissa olisi saada otettua hyviä lintukuvia ja ehkäpä joku uusi lajikin tulisi vastaan. Siuro-Yläne-Uusikaupunki-Kustavi-Vuosnainen-Kustavi-Mynämäki-Siuro Matkaan Syksyisen aamun usvaa vielä näkyvissä, vaikka aurinko oli jo aikaa noussut. Heinijärventieltä kuvattu. Hauska idea ja olipa kauniina säilynyt kukkapelto💓 Tie 249, pian Sastamalassa. Sastamalasta lähdemme ajamaan Pyhäjärven etelänpuoleista reittiä ja saavumme Yläneelle. Tieltä pilkottaa mielenkiintoisen näköinen kirkko, tutustummepa seuraavaksi siihen. Yläneen Pyhän Olavin kirkko Komea punainen puukirkko sieltä ruskan värjäämien puiden takaa pilkist...

Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Yksi tämän kesän löydöistä. Löysin tämän kirkon netissä surffaillessani, jotain tietoa holvikaarista taisin onkia. Nuo upeat holvikaaret ja etenkin seinämaalaukset iskivät tajuntaani. Kun tajusin, että Kirkon sijainti on järkevän matkan päässä kotoa, päätin vierailla paikanpäällä. Keskiaikaiset kirkot kiinnostavat aina ja etenkin tällaiset aarteet. Sisäänkäynti hautausmaan puoleisesta portista. Tälle rautakehikolle en löytänyt merkitystä. Hieno. Kellotapuli. Yläosa on vuodelta 1813. Historia Hattulan Pyhän ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkko. Nykyarvioiden mukaan tämä täysgotiikkaa edustava kirkko on rakennettu 1400-luvulla. Keskiajalla tunnettu pyhiinvaelluskohde. Asehuonetta lukuun ottamatta kirkko on rakennettu lähes kokonaan tiilestä, josta johtuen kirkon rakennusvaiheet on yhdistetty Hämeen linnan rakennusvaiheisiin. Molemmat sijaitsevat Hämeen Härkätien läheisyydessä. 1400-luvun loppupuoli ja 1500-luvun alku olivat Hämeen linnan loi...