Siirry pääsisältöön

Autolla Norjan vuonoille 31.7.-8.8.2019 Part 6 / Sogndal-Bøverdalen

Sogndal-Solvorn-Luster-Skjolden-Lom-Ridderspranget-Beitostolen. Tässä osassa pääsemme Bøverdaleniin saakka.

Kohti korkeita vuorenhuippuja


Koittaa matkapäivä numero 6, takanamme Sogndalissa viettämämme yö.
Oikein maittavan aamiaisen jälkeen (hostellin päärakennuksessa, seisovasta pöydästä) läksimme ajamaan koillisen suuntaan tietä numero 55 pitkin Sognevuonon vartta. Edessä on jälleen nousua ja pääsemme näkemään korkeita, piikkikärkisiä vuoria. Ensimmäisenä kohteenamme reitin varrella oli pieni idyllinen kylä nimeltään Solvorn. Solvorn sijaitsee Lustravuonon rannalla ja Solvornista eteenpäin saammekin sitten ihastella Lustravuonon hienoja maisemia.

Barsnesvuonon (Sognevuonon sivuvuono) rantaa mennään. 


Kylä Barsnesvuonon rannalla



Solvorn





Näin saavuimme Solvorniin, aivan Lustervuonon (Sognevuonon sivuvuono) rannalle. Kylä vaikuttaa rauhaa kaipaavan unelmalomakohteelta. Tänne tullaan nauttimaan upeasta luonosta ja uskomattoman hienosta vuonomaisemasta.



Solvorn

Näin rauhallista ei kuitenkaan aina ole ollut. 1800-luvun puoliväliin saakka se on ollut alueen keskus. Kauppatoiminta on ollut hyvin vilkasta. Kylä hiljeni kun Bergenistä tuli uusi keskus. Kylässä muuten sijaitsee Norjan vanhin hotelli, nimittäin Walker-hotelli vuodelta 1640. Jos kiinnostaa, käy vaikka Booking.comin sivuilta katsomassa, kuinka upealta huoneet ja miljöö näyttävät.

Historiallinen Walker-hotelli. Sijainti on keskeinen, vuononrannan ja hotellin välissä on parkkipaikka ja laituri.



Oi että, olisipa hienoa viettää yö noin idyllisessä mökissä.


Solvorn, kirkonmäeltä kuvattu.

Solvornin kirkko. Katsoppa tarkasti noita katon alareunassa olevia pitkulaisia reikiä. Seurasimme kuinka pääskysiä syökysyili sisään ja ulos noista rei-istä. Aivan luvan kanssa saavat siellä kirkon ylisillä majailla näemmä. 



Lähteet: Visit NorwayBooking.com

On aika lähteä jatkamaan matkaa. Tutustutaan kuitenkin ensin hiukan Sognevuonoon

Sognevuono


Sognevuono sijaitsee Länsi-Norjassa Sognen ja Fjordanin läänissä. Se on Norjan pisin ja maailman toiseksi pisin vuono. Sognevuono alkaa Pohjanmereltä ja päättyy Jotunheimenin vuoristoalueeseen. Jotunheimenin ylänköalue on Norjan korkeinta seutua ja kansallispuistoaluetta. Sognevuono ulottuu yli 200 kilometria sisämaahan ja sen suurin mitattu syvyys on 1 308 metriä. Sognevuonolla on useita sisäosien haaraumia.
Lähteet: Wikipedia

Aikataulusyistä meidän kokemuksemme Sognevuonosta rajoittuivat nyt länsipohjukkaan, vaikka tarkoitus oli tutustua enemmänkin tämän vuonon upeisiin maisemiin. Kaikkea ei voi kuitenkaan saada ja aika on rajallinen. Olimme loppujen lopuksi todella tyytyväisiä siihen, mitä lopulta näimme, veikkaan että tekin tulette ihastumaan!

Norjan kansalliset turistitiet

Vielä faktaa Norjan kansallisista turistiteistä. Ajamme nimittäin juurikin tällä hetkellä yhdellä kahdeksastatoista kansallisesta turistitiestä. Tietenkin kyseessä Sognefjellet.

Tämä tuttu Nasjonale turisvegen-logo tuli tutuksi esimerkiksi kun ajoimme Atlantin valtaväylää tai ajelimme huimia Trollstigenin mutkia.


Tässä Norjan 18 turistitietä. Tästä linkistä pääset tarkemmin tutustumaan reitteihin.
Reitit ovat nimenomaan upeita maisemareittejä, joilla ei kannata pitää kiirettä. Ainakin osa näistä reiteistä kannattaa toki sisällyttää reissuun ja ottaa huomioon reitin läpiajamiseen vaadittava aika. Voin kyllä suositella Google Mapsin karttapalvelua, se laskee aika hyvin ajan reitin vaativuuden mukaan.

Matka jatkuu


Ajellaan pitkin vuonon Lustervuonon vartta, joka on siis Sognevuonon sivuvuono. Maisemat ovat lähes mykistävän upeita.






















Ja sitten pysähdyimme Lusterin ja Skjoldenin (välimatka 15 km) puolenvälin tienoilla olevalle levähdysalueelle, josta emme ikinä olisi uskoneet löytävämme tätä miniparatiisia. Jestas mitkä värit ja maisemat!

Nyt jäi hiukan epäselväksi, mikä tämä Porsen on. Google ei löytänyt tällaista paikkaa.





#paratiisi





Me💓

Skjolden


Lustravuono päättyy Skjoldeniin. Sognevuono haarautuu kahteen osaan. Me lähdemme jatkamaan matkaa kohti Eidsvatnetin rantaa, joka jatkuu edelleen kapeana jokena eteenpäin.


Åsafossen vesiputous





Vassbakken kro og camping


Pysähdyimme kahville Vassbakkeniin. Onneksi pysähdyimme, koska vaikutti oikein kivalta paikalta. Majoituspaikalla on hyvännäköiset kotisivut, käy tutustumassa täältä, mikäli kiinnostaa. Voisin kyllä harkita majoituspaikkana, mikäli vielä näillä main liikumme tulevaisuudessa.







Naisten WC😁


Upeat näkymät sisäpihan oleskelualueelta.



Breheimeniin on vajaan sadan kilometrin matka

 Paljon on lähistöllä nähtävää. Me emme ole edelleenkään menossa vaeltamaan, joten esimerkiksi Breheimen jää kokematta. Tosin hyvin todennäköisesti pääsemme hiukan nauttimaan maisemista autostakin käsin. Tie 55 kulkee Breheimin ja Jotunheimenin kansallispuistojen välistä. Ehdottomasti suosittelemisen arvoinen reitti, jatketaanpa hiukan matkaa niin tulette näkemään miksi!

Jälleen nousemme ylöspäin. Tällainen kapea, mutkitteleva tie, hyvin matala reunakaide ja tuon kaiteen takana oleva pystysuora vuorenseinämä ovatkin hyvä yhdistelmä!

Näköalapaikalla


Pian löytyi näköalapaikka ja pääsimme kuvaamaan näitä upeita maisemia.

Upeaa maalaismaisemaa.

Vaikka näköalapaikalla oli hiukan korkeampi aita, siitä huolimatta pysyin kunnioitettavan matkan päässä reunasta.







Noniin, lähdetäänpä taas..


Kansallinen turistitie, Sognefellet

Lustravuonon varrelta, Gaupnesta lähtee tällä ajamallamme tiellä numero 55 jälleen yksi kansallisista turistiteistä. Se ulottuu Lomiin saakka. Tieosuuden pituus on noin 100 km. Suosittelen jälleen tämänkin tiepätkän ajamista. Ajamme Breheimin ja Jotunheimin kansallispuistojen näkymiä ihaillen.


Vuoristonäköalaa, Jotunheimen


Näköalapaikka Nedre Ocarshaug


Tänne oli moni muukin pysähtynyt. Todella upeat näköalat alaviin vuoristomaisemiin. Tämä on paras näköalapaikka, josta voit nähdä Sognevuonon upeat vuoret.


Tässä syy, miksi tälle näköalapaikalle kannattaa pysähtyä. Näkyvissä on monta korkeaa vuorenhuippua, tämän laitteen avulla ne voi jopa tunnistaakkin. Esimerkiksi Store Skagastøltinden on Norjan kolmanneksi korkein vuori.










 Levähdyspaikka Galgebergstjørnane-järven läheisyydessä


Jälleen pysähdys, onneksi nyt ei ole kova kiire, ehdimme tehdä lyhyehköjä kuvauspysähdyksiä näihin upeisiin maisemiin.








Galgebergstjørnane

Kun oikein tarkasti katsot, kuvassa näkyy jotain liikkuvaakin.








Korkealla ollaan, 1400 metriä. Huippukorkeus on 1434 m.




Metjfell Mountain Picnic, Bøverdalen


Suosittu picnic-paikka selvästi. Toisella puolen tietä vuoristonäköalaa tarjolla ja toisella puolen hienoja muistomerkkejä. 







Tässä vielä videomateriaalia väliltä Nedre Oscarshaug-Bøverdalen




Noniin, olemme päässeet kartan tieosuudesta vajaaseen puoleen väliin ja jäädään tällä kertaa tähän. Maisemat ovat niin huikaisevia, että kuvasatoa näyttää kertyneen tältä...kin osuudelta melkoisesti.

Tältä levähdysalueelta jatkamme matkaa seuraavassa osassa kohti Lomia. Kohteena on upea sauvakirkko. Lomista edelleen eteenpäin kohti Beitostolenia. Huikeita maisemia edelleen, pysythän mukana🚘






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kellarin täysi muodonmuutos

Kuva 1. Lähtötilannetta Moikka. Olen jonkun kerran jo viitannut talomme kellariremonttiin. Tila on nyt valmis ja nyt on aika syventyä remonttiin ja muutoksiin täysillä. Lähdemme etenemään todellakin aivan pohjalta ja suunta on vain ja ainoastaan ylöspäin. Turvallista matkaa! Pientä alustusta Vuonna 2000 me muutimme tähän 1956 rakennettuun rintamamiestaloon. Paria vuotta myöhemmin teetimme suuren remontin, jonka yhteydessä oli tarkoitus remontoida myös kellarikerros. Remontin laajuus yllätti sillä kertaa ja kellariremontti jäi hamaan tulevaisuuteen. Siitä saakka kun muutimme tänne, Pasi on haaveillut saavansa oman soittokämpän kellariin. Saimme aikoinaan itse piikattua vanhan sementtilattian pois, mutta siihen se sitten jäikin. Raha ratkaisee. Lainatilanteen parantuessa meillä oli lopultakin mahdollisuus rahoittaa tämä remontti. Talo on salaojitettu ja patolevy kiertää muuria. Ei ulkopuolista eristystä. Suunnitelma Suunnitelmana on saada kellariin harrastetila, jossa o...

Syksyinen päiväreissu Kustaviin

  Sunnuntaina aamutuimaan lähdimme viemään Monaa päivähoitoon hoitolaan ja sitten nokka kohti Kustavia. Alkuperäinen suunnitelma oli käydä Hangossa kuvausreissulla, mutta se reissu olisi vaatinut yöpymisen jossain siellä suunnilla ja sopivaa majoitusta ei löytynyt millään. Monakin olisi joutunut yöpymään hoitolassa, joten jätimme Hangon ympäristöineen suosiolla ensi kesään. Toiveissa olisi saada otettua hyviä lintukuvia ja ehkäpä joku uusi lajikin tulisi vastaan. Siuro-Yläne-Uusikaupunki-Kustavi-Vuosnainen-Kustavi-Mynämäki-Siuro Matkaan Syksyisen aamun usvaa vielä näkyvissä, vaikka aurinko oli jo aikaa noussut. Heinijärventieltä kuvattu. Hauska idea ja olipa kauniina säilynyt kukkapelto💓 Tie 249, pian Sastamalassa. Sastamalasta lähdemme ajamaan Pyhäjärven etelänpuoleista reittiä ja saavumme Yläneelle. Tieltä pilkottaa mielenkiintoisen näköinen kirkko, tutustummepa seuraavaksi siihen. Yläneen Pyhän Olavin kirkko Komea punainen puukirkko sieltä ruskan värjäämien puiden takaa pilkist...

Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Yksi tämän kesän löydöistä. Löysin tämän kirkon netissä surffaillessani, jotain tietoa holvikaarista taisin onkia. Nuo upeat holvikaaret ja etenkin seinämaalaukset iskivät tajuntaani. Kun tajusin, että Kirkon sijainti on järkevän matkan päässä kotoa, päätin vierailla paikanpäällä. Keskiaikaiset kirkot kiinnostavat aina ja etenkin tällaiset aarteet. Sisäänkäynti hautausmaan puoleisesta portista. Tälle rautakehikolle en löytänyt merkitystä. Hieno. Kellotapuli. Yläosa on vuodelta 1813. Historia Hattulan Pyhän ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkko. Nykyarvioiden mukaan tämä täysgotiikkaa edustava kirkko on rakennettu 1400-luvulla. Keskiajalla tunnettu pyhiinvaelluskohde. Asehuonetta lukuun ottamatta kirkko on rakennettu lähes kokonaan tiilestä, josta johtuen kirkon rakennusvaiheet on yhdistetty Hämeen linnan rakennusvaiheisiin. Molemmat sijaitsevat Hämeen Härkätien läheisyydessä. 1400-luvun loppupuoli ja 1500-luvun alku olivat Hämeen linnan loi...