Siirry pääsisältöön

Valoa kohti

Siuro, Kulovesi

Moikka!

Tässä katselen Ylen urheilulähetyksiä tätä postausta kirjoitellessani. Urheilu on niin 💓. Mäkäräisen Kaisakin selvisi upeasti pronssille, neljästä sakosta huolimatta, mahtavaa!!! Olympialaiset kohta ovella, wohoo!

Opiskelut alkavat olla teorian osalta jo loppusuoralla, luojan kiitos! Voin kertoa että ajoittain noi stressikäyrät on ollu suhteellisen korkealla! Kaksi viikkoa enää ja viimeinen harjoittelujakso näyttöineen alkaa.  Mä vaihdoin harjoittelupaikkaa ja seuraavat kolme kuukautta harjoittelen Pirkanmaan Hoitokodissa. Odottavin mielin kevääseen.

Tänään tuli pitkästä aikaa  hyvä kuvausfiilis. Aamupalan jälkeen lähdin Mimmin kanssa jäälle ja onneksi lähdin, sillä ehdin juuri nähdä ja kuvat rippeet halo-ilmiöstä. On tuolla valolla muuten ihmeellinen vaikutus, mieli kirkastui hetkessä.

Mimmi💓
Halot

Kuinka se halo sitten syntyy? Eilisessä halossa oli monia eri muotoja, mitä ne kaikki muodot ovat? Seuraavassa tekstissä pureudutaan aiheeseen.

Kuva: http://www.astro.utu.fi/zubi/atphenom/halo.htm

Tekstin ja kaaviokuvan lähde: http://www.astro.utu.fi/zubi/atphenom/halo.htm
Halot ovat valoilmiöitä, jotka syntyvät valon taittuessa ja heijastuessa jääkiteistä. Ranskalainen luonnontutkija, apotti Edme Mariotte (1620-1684) liitti ensimmäisenä halojen muodostumisen jääkiteisiin. 
Kidetutkimuksen eli kristallografian uranuurtaja, ranskalainen fyysikko Auguste Bravais (1811-1863) selitti ensimmäisenä, miten valon kulku kiteissä aiheuttaa tavallisimmat halot; useimmat selitykset ovat tosin osoittautuneet osin virheellisiksi. Häneltä ovat peräisin monet haloihin liittyvät nimitykset.
Tavallisimmin halot syntyvät 5-10 kilometrin korkeudella harso- ja untuvapilvissä, jotka peittävät taivaan ohuena huntuna. Haloja voi odottaa näkevänsä, kun Aurinko paistaa ohuen yläpilvikerroksen lävitse. Muutaman kerran vuodessa haloja voi näkyä verhopilvessä ja sadejuovaisessa hahtuvapilvessä, jotka molemmat luetaan keskipilviin. Talven pakkaspäivinä lähellä maanpintaa leijailevat jääkiteet aiheuttavat myös haloja.

Halo, Siuro Knuutilan kartano. 20.1.2018

Halo, Siuro 20.1.2018

Taivaalla halot näkyvät renkaina, kaarina ja läiskinä. Haloja ei esiinny pelkästään Auringon läheisyydessä, vaan ne saattavat ulottua eri puolille taivasta. Halo voi pysytellä näkyvissä tuntikausia, mutta esimerkiksi sivuaurinko saattaa syttyä loistamaan ohikulkevassa cirrus-kuidussa vain muutaman kymmenen sekunnin ajaksi. Yleensä halot ovat himmeitä, mutta joskus ne voivat olla jopa sateenkaarta kirkkaampia.
Joissakin haloissa näkyy kaikkia spektrin värejä, toiset taas ovat valkeita. Eri värit taittuvat kiteistä eri tavoin. Valon heijastuessa väreihin hajoamista sen sijaan ei tapahdu. Siten värikäs halo on merkki siitä, että valo on kulkenut jääkiteen lävitse. Sekä kiteen sisään mennyt että siitä ulos tullut säde ovat taittuneet ja samalla hajonneet eri väreiksi.

Halo, Kulovesi 21.1.2018 

Koska monet halot syntyvät pilvissä, jotka näyttävät säikeisiltä tai kuitumaisilta, himmeitä valkeita haloja voi olla vaikea erottaa itse pilven kirkkaammista tihentymistä. Jos kirkastuma pysyy paikoillaan Auringon suhteen pilvien liikkeestä huolimatta, kyseessä on todellinen halo. Yläpilvet näyttävät liikkuvan usein melko hitaasti, joten taivasta voi joutua tarkkailemaan kauan ennen kuin ilmiön luonne selviää.
Varmuudella todennettuja halomuotoja tunnetaan jo viitisenkymmentä erilaista. Niistä suurin osa on kuitenkin harvinaisia. Esimerkiksi Suomessa yleisinä voidaan pitää vain kahdeksaa halomuotoa, joita tavataan ainakin kymmenen kertaa vuodessa. 
Kaikkein yleisimpiin haloihin lukeutuvat 22 asteen rengas, auringonpilari, sivuauringot ja 22 asteen rengasta sivuavat kaaret. Näitä halomuotoja havaitaan Suomessa vuoden kuluessa keskimäärin jopa 2-3 kertaa viikossa.


Halo, Kulovesi 21.1.2018 
Suomessa paras aika halojen katseluun on kevät. Huhti-toukokuussa maamme yllä on runsaasti sopivia harsopilviä. Näissä pilvissä näkyvät komeimmat ja harvinaisimmat halot. Lisäksi keväisin Suomen yllä esiintyy suhteellisen vähän keski- tai alapilviä, jotka estävät ylempänä syntyvien halojen näkymisen. Talviaikaan, jolloin täysikuu loistaa korkealla, on hyvä aika Kuun halojen katseluun. Kovilla talvipakkasilla näkyy haloja myös lähellä maanpintaa leijuvissa jääkiteissä.
Maapallolla on joitakin alueita, joilla haloja näkyy paljon. Runsaasti upeita haloja nähdään Etelämantereen sisäosissa. Pohjoisella pallonpuoliskolla Suomen leveysasteilla on myös melko hyvät olosuhteet halojen havaitsemiseen.


Halot esittävät pääosia halonäytelmissä. Halonäytelmässä voi esiintyä useita erilaisia halomuotoja, mutta kyseessä voi olla myös yhden halomuodon monologi. Näytelmä voi kestää muutamasta minuutista useaan tuntiin. Parhaimmillaan halonäytelmässä on samanaikaisesti nähty yli 20 eri halomuotoa. Halonäytelmät, joissa näkyy kovin monia halomuotoja, ovat kuitenkin todella harvinaisia. Tavallisesti halonäytelmässä näkyy yhtä aikaa 1-4 muotoa. Halonäytelmät voivat näkyä samanaikaisesti laajoilla aluella. Koko Skandinavia saattaa olla harsopilven peittämänä, jolloin halonäytelmä saattaa ulottua kaikkien Pohjoismaiden alueelle.

Lähdesivustolta löytyy vielä lisää tietoa.


Mielenkiintoinen valoilmiö. Viime talvena näin haloja pariin otteeseen täällä Siurossa ja nyt taas. Upeaa, että tällainen sattuu omalle kohdalle.

Kun kuvaussää oli tänään niin hyvä, kuvia tuli myös otettua, siitäkin huolimatta että sormet olivat jo lähes tunnottomat, kylmyyden kangistamat.👧

Kulovedellä 21.1.2018


Kulovedellä 21.1.2018

Näkymä Knuutilan rannasta Knuutilan pellolle. 


Knuutila, väenpirtti


Siskokset

Mona💓



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kellarin täysi muodonmuutos

Kuva 1. Lähtötilannetta Moikka. Olen jonkun kerran jo viitannut talomme kellariremonttiin. Tila on nyt valmis ja nyt on aika syventyä remonttiin ja muutoksiin täysillä. Lähdemme etenemään todellakin aivan pohjalta ja suunta on vain ja ainoastaan ylöspäin. Turvallista matkaa! Pientä alustusta Vuonna 2000 me muutimme tähän 1956 rakennettuun rintamamiestaloon. Paria vuotta myöhemmin teetimme suuren remontin, jonka yhteydessä oli tarkoitus remontoida myös kellarikerros. Remontin laajuus yllätti sillä kertaa ja kellariremontti jäi hamaan tulevaisuuteen. Siitä saakka kun muutimme tänne, Pasi on haaveillut saavansa oman soittokämpän kellariin. Saimme aikoinaan itse piikattua vanhan sementtilattian pois, mutta siihen se sitten jäikin. Raha ratkaisee. Lainatilanteen parantuessa meillä oli lopultakin mahdollisuus rahoittaa tämä remontti. Talo on salaojitettu ja patolevy kiertää muuria. Ei ulkopuolista eristystä. Suunnitelma Suunnitelmana on saada kellariin harrastetila, jossa o...

Syksyinen päiväreissu Kustaviin

  Sunnuntaina aamutuimaan lähdimme viemään Monaa päivähoitoon hoitolaan ja sitten nokka kohti Kustavia. Alkuperäinen suunnitelma oli käydä Hangossa kuvausreissulla, mutta se reissu olisi vaatinut yöpymisen jossain siellä suunnilla ja sopivaa majoitusta ei löytynyt millään. Monakin olisi joutunut yöpymään hoitolassa, joten jätimme Hangon ympäristöineen suosiolla ensi kesään. Toiveissa olisi saada otettua hyviä lintukuvia ja ehkäpä joku uusi lajikin tulisi vastaan. Siuro-Yläne-Uusikaupunki-Kustavi-Vuosnainen-Kustavi-Mynämäki-Siuro Matkaan Syksyisen aamun usvaa vielä näkyvissä, vaikka aurinko oli jo aikaa noussut. Heinijärventieltä kuvattu. Hauska idea ja olipa kauniina säilynyt kukkapelto💓 Tie 249, pian Sastamalassa. Sastamalasta lähdemme ajamaan Pyhäjärven etelänpuoleista reittiä ja saavumme Yläneelle. Tieltä pilkottaa mielenkiintoisen näköinen kirkko, tutustummepa seuraavaksi siihen. Yläneen Pyhän Olavin kirkko Komea punainen puukirkko sieltä ruskan värjäämien puiden takaa pilkist...

Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Yksi tämän kesän löydöistä. Löysin tämän kirkon netissä surffaillessani, jotain tietoa holvikaarista taisin onkia. Nuo upeat holvikaaret ja etenkin seinämaalaukset iskivät tajuntaani. Kun tajusin, että Kirkon sijainti on järkevän matkan päässä kotoa, päätin vierailla paikanpäällä. Keskiaikaiset kirkot kiinnostavat aina ja etenkin tällaiset aarteet. Sisäänkäynti hautausmaan puoleisesta portista. Tälle rautakehikolle en löytänyt merkitystä. Hieno. Kellotapuli. Yläosa on vuodelta 1813. Historia Hattulan Pyhän ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkko. Nykyarvioiden mukaan tämä täysgotiikkaa edustava kirkko on rakennettu 1400-luvulla. Keskiajalla tunnettu pyhiinvaelluskohde. Asehuonetta lukuun ottamatta kirkko on rakennettu lähes kokonaan tiilestä, josta johtuen kirkon rakennusvaiheet on yhdistetty Hämeen linnan rakennusvaiheisiin. Molemmat sijaitsevat Hämeen Härkätien läheisyydessä. 1400-luvun loppupuoli ja 1500-luvun alku olivat Hämeen linnan loi...