Onnea on elää tässä hetkessä ja kohta mennään Parriisiin!!!

Nyt tulee stoppi tälle menneessä elämiselle, sanon minä! Aina vaan uudestaan ja uudestaan ajatukset palaavat menneeseen ja kaipailen sitä tervettä elämää ja työtä! Elämä on tässä ja nyt, niin täytyy uskoa. Usko omaan itseen ei viime aikoina ole ollut ihan parasta A-luokkaa, mutta kyllä se tästä saadaan nousuun. On vaan päästävä ulos tästä omasta kuplasta. Yksin ollessa ehtii aivan liikaa miettiä asioita ja surkutella "kohtaloaan". Vaikka mulla on asiat aivan hyvin, sydän voi hyvin ja selänkin oireilu hallittavissa. Ainoastaan se tavallinen työarki puuttuu ja tietty sen tuoma taloudellinen extra. Niin kuin moni on sanonut, ehkä minäkin sen uskon, kyllä ne asiat vielä järjestyy, ajallaan ja nyt eletään täyttä elämää näillä eväillä.

Eilinen päivä toi tullessaan suru-uutisen. Eräs sydänsiirron saanut tuttavani oli yllättäen siirtynyt tuonpuoleiseen. En tapahtuneesta sen enempää kirjoita, mutta kyllä se sai ajattelemaan tätä elämää ja kuinka onnekas loppujenlopuksi olenkaan.

Hetkessä eläminen, siinä avain onneen <3

Isänpäiväviikonlopun viettoon Itä-Suomeen ajelimme aivan sananmukaisesti läpi tuulen ja tuiskun. Se torstain ajosää oli niin järkyttävä, etten moiseen enää toista kertaa lähde.

Oikea taidepläjäys :D Matka vasta alkumetreillä, Tampereella. 

No, oli toki mahtavaa että seuraavana päivänä luonto esitteli parhaita puoliaan lumivaipan verhoamana. Viikonloppu kului kyläillessä meidän kummankin vanhempien luona ja sunnuntaina ajelimme kuivassa säässä back to Siuro

Äidin ja Mimmin kanssa lenkkeiltiin lumisessa metsässä <3

Vanha aittarakennus tms. @Lehmo

Siis mä en todellakaan ole mikään hifistelijä, mutta tarkan harkinnan jälkeen hankin nyt uuden puhelimen. Samsungia harkitsin, mutta Honor 8 lähti matkaan. Mun vanha Samsung oli ihan hyvä ja kamera oikeinkin passeli, mutta tila ei enää kunnolla riittänyt mun käyttöön. Ja onhan toki uusi aina uusi.. Tän Honorin valintaan vaikutti toki hyvä kamera ja oli hintalaatusuhteeltaan mulle sopiva. Tämän blogin kuvat on otettu Honorilla.

Palomieskuoro Tulikukkojen Tiernapoikaesitys

Siis voin kertoa, että en ole eläissäni parempaa tiernapoikaesitystä nähnyt, kuin tuo Tulikukkojen show! Aivan mahtava, menkää ihmeessä katsomaan jos kohdalle osuu, naurulta ei voi välttyä :) Vietettiin Sykkeen pikkujouluja Tampereella vanhojen ja uusien tuttavien seurassa ruokaillen ja ohjelmasta nauttien. Jees, kiva ilta oli!

Mä olen ollut aika laiska osallistumaan yhdistyksen toimintaan. Tuntui että töissä ollessa ei koskaan ehdi ja jos vapaata on niin se menee lepäillessä. No, osittain kyllä selittelyä tuokin. Töissä sitä sosiaalista kanssakäymistä oli välillä liiankin kanssa, tällaisen yksinäisen ratsastajan kovalevy täyttyi:) Nyt kotona ollessa kaipaa vähän enemmän kanssakäymistä, ehkä mä yritän vähän terästäytyä.

The Sorjosilla on treeniputki päällä :D Mä olen jopa yksin vähän harjoitellut, huikeeta! Mä luulin et mun rytmitaju ei kertakaikkiaan kehity enää lainkaan mutta äläpä mitä, mä luulin väärin. Hi-hatin ja lähimmän crashin lisäksi mä osaan liittää mukaan jo joten kuten toisenkin crash-pellin! Harjoitus ehkä tekee mestarin, ehkä mä pääsen niihin tomeihinkin vielä joskus ;) Eli ehkäpä seuraavaa videomatskua on tulossa lähiaikoina... :D

Selän oireilu on nyt taas ollut vähäisempää, joka on hemmetin hyvä juttu!! Saan taas tehtyä sitä perustreeniä, eli päivittäisiä vahvistavia lihasharjoitteita, kävelyä ja parikertaa viikossa vesijuoksutreeni. Kelalta soiteltiin että kuntoutusjakso siirtyy maaliskuulle. Eli se on sitten kaksi ja puoli vuotta siitä kun toi selkä hajosi. Mutta hiljaa hyvä tulee vai miten se oli...

Ei ihan Eiffeli, Tampereelta löytyy tämä komea piippu:D

Parriisiin, Parriisiin kohta mennään!!!
Aivan mahtavaa, enää vajaat kaksi viikkoa. Monan varvaskin on taas terve, eli ei kun menoksi vaan. Reissun suunnittelu jatkuu maltillisena, mutta eiköhän homma kuumene loppua kohden. Mä siis yritän tällä kertaa välttää tarkkaa minuuttiaikataulua, saapa nähdä onnistuuko :D Toisaalta, kukapa sitä tavaramerkistään luopuisi ;) Ainakin Eiffelin liput täytyy ostaa etukätöön määrätylle päivälle ja ajankohdalle. Luultavasti me nyt maksetaan  yhdestä ruumaan menevästä matkalaukustakin meno-paluu, kun koskaan ei voi tietää mitä kaikkea kivaa sieltä löytää.

Kuvia tämänpäiväiseltä metsälenkiltä