Yyterin dyynejä, terveyslomailua ja paljon muuta

Yyterin beachia

Viime viikko lomailtiin Pasin kanssa Yyterin Kylpylähotellissa Hyvinvointilomien piikkiin (omavastuu lomasta täytyi toki maksaa) ja oikein mukava loma olikin. Vaikka tämän siirtotaustan takia olisin varmasti aiemminkin pystynyt saamaan tämän etuuden, en vaan työ- ym. kiireitteni takia ole tullut ajatelleeksi koko asiaa. Nyt kun tilanne on toinen, päätin lopultakin osallistua. Hienoa oli tutustua muihin Sydän- ja keuhkosiirrokkaisiin ja kaikenlaista kivaa puuhailtiin yhdessä.

Ensimmäinen aamu valkeni oikein kirkkaana ja lämpöisenä. Alkuun aamupala seisovasta pöydästä ja sitten organisoidulle kävelylenkille dyyneille meidän oppaan kanssa. Opastuksesta oli oikeasti apua, sain dyyneistä paljon monipuolisemman kuvan. Onhan siellä paljon muutakin kuin se pitkä rantaviiva! Hiekassa on hiukan haasteellista liikkua ja käärmeitäkin piti varoa, mutta lenkki kyllä kannatti.

korkeimmalta kohdalta kuvattu

Tää olikin oikein kuntoilupäivä, iltapäivästä osallistuin vielä vesijumppaan ja illasta olin jo aivan naatti, huh huh :)

Seuraavana päivänä lähdettiin Pasin kanssa tutustumaan Kalloon..

Siis kertakaikkiaan aivan ihana paikka tuo Kallo! Se on Mäntyluodon edustalla sijaitseva kallioinen luoto. Nämä kuvat eivät anna aivan oikeaa kuvaa, kuinka hienot nuo rantakalliot ovat. Merimajakka ja kalliot ovat suosittuja retkikohteita, syystäkin.

Ajelulta kiirehdimme päivälliselle että ehdimme Sykkeen järjestämään peli-iltaan. Edessä oli hurja taisto mölkyssä ja petanquessa :)

Etualalla mölkkyä ja takana petanqueta. Taso oli korkea ja omaa tulostani en edes kehtaa mainita :D 

Keskiviikkona lähdettiin Pasin kanssa jälleen aamiaisen ja aamukävelyn jälkeen käymään ajelulla. Tarkoitus oli alunperin vaan vähän pyörähtää Mäntyluodon suunnalla, mutta lopulta tonttukivi vei meidät Merikarvialle. Siinä matkalla olikin oikein mukavia luontoretkeilypaikkoja ja mahtavia kiviaitoja. Kyllä Saarenmaankin kiviaidat kalpenevat niiden rinnalla!! Muistan aikoinaan Saarenmaalla Koguvan kylässä ihastelleeni vanhoja, upeita kiviaitoja. Kyllä niitä onneksi Suomestakin löytyy. Kronologisessa järjestyksessä ensin kuitenkin ihaillaan pieniä koskia.

Merikarvianjoki, Salmelankoski

Piinukosken hieno silta

Piinukoski

Merikarvialle kun tultiin, alettiin etsiskellä niitä kuuluisia tonttukiviä. Tonttukivet sijaitsevat Rantatiellä Trolssin kylätien varrella. Ne ovat uskomuksen mukaan satoa lisääviä pyhiä kiviä. Kaikkea hullua sitä täytyykin etsiä :D Vähän tiukassa oli löytää, mutta lopulta saatiin yhdestä näköhavainto.

Tonttukivi, Trolssin kylätie, Merikarvia

Hieno kun mikä, kyllä kannatti ajella. Toinenkin sattui vielä silmään, mutta oli vähän kauempana pellolla, ei päästy kuvausetäisyydelle.

Merikarvian satamassa, Ravintola Rantahuoneella käytiin munkkikahvit juomassa

Ja paluumatkalla törmättiin vielä tällaiseen erikoisuuteen.. Kaikenlaisia kirppiksiä olen nähnyt ja kolunnut läpi, mutta tämä on ollut toistaiseksi ainut laatuaan.

vauhdista nappasin. Näiden määrä oli lisääntynyt Porin liepeillä sitten viimekäynnin.

Illalla vielä mukava kävely rannalla..

Torstaina oli odotettu bingoilta!!!!

Voittajan oli helppo hymyillä :D Ensimmäinen bingo taisi Pasille tulla.

Ai että me odotettiin tätä bingoiltaa. Ja kyllä se oli vaan aivan odotusten mukainen. voi sitä jännityksen määrää, koska se Bingo-huuto oikein kajahtaa ilmoille. Huh huh. Kerran pääsin itsekkin huutamaan ja toisen kerran liippasi todella läheltä. Kivaa ajanvietettä, musta voisi tulla oikein hyvä eläkeläinen tätä menoo ;)

Perjantaina en taaskaan jaksanut nousta aamu-uinnille, vaikka mulla tarkoitus oli joka ikinen aamu. No eipä siinä sitten muuta kuin aamiaiselle jälleen. Mun vatsa oli temppuillut koko loman ajan, ruokaa kyllä tungin sisään, mutta mitään ei tahtonut tulla ulos. Olo alkoi olla kieltämättä pikkuhiljaa hiukan tukala. No, minkäs teet, kestettävä oli. 

amupäivästä oli vuorossa seuraavaksi Westernratsastusta läheisellä Hevospankin harrastetallilla. Meidän ryhmän Sykeaktiivi Lotta oli saanut puhuttua halukkaille ratsastajille hevoset alle. Muutama muukin kiinnostunut, minä mukaan lukien, lähti mukaan katsomaan elukoita. Itse en en selän takia uskaltanut selkään nousta. Toisaalta teki kyllä mieli yrittää mutta mielelläni kyllä kuvailin tapahtumia.

Pasin oma ratsu, Hero

Pasin ratsastustaidot olivat tallin isännän mielestä niin hyvät, että hän lainasi stetsoniaan ratsumiehelle.

Isäntä itse ohjeistaa Pasia kääntymään hevosen selässä. 

Lopuksi vielä temppuilua selässä.

Tällainen pieni ihanuus käyskenteli pihapiirissä, isännän 75-vuotislahja :D

Tässä kaverit kaakattavat  kohti mua kun erehdyin kyykkimään kuvaa ottaakseni. Jouduin tuottamaan pettymyksen kun kaivelin vaan tyhjiä taskujani :)

Juu, oli tosiaan kiva seurata noita lauhkeita ja rauhallisesti liikkuvia Suomenhevosia ja taidokkaita ratsastajia. Kovasti nostan hattua niille, jotka uskaltautuivat kokeilemaan! Tallilla tunnelma oli ainutlaatuinen. Isäntä ja emäntä, Eero ja Ritva Vesala ottivat meidät lämpimästi vastaaan ja aloittelijoita perehdytettiin vuosikymmenien hevosmiehen kokemuksella ratsastuksen saloihin varmoin ja rauhallisin ottein.

Iltapäivästä kokoonnuttiin hyvänolontuokioon hotellin yökerhoon. Ja hyvää oloa tulikin, puolet istui ringissä ja puolet hieroi istujien hartioita ketjussa. Mukavasti otteet ja tyylit vaihtelivat, kiva kokemus kun osatkin vielä lopuksi vaihtuivat. Tuokio lopuksi keskusteltiin lomasta ja kuinka oli mennyt. Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että meidän oppaamme hoisi asiansa 110%.

Vaikka en olekaan mikään ryhmämatkojen erityinen ystävä, onhan se välillä ihan mukavaa, että on järjestettyä ohjelmaa. Kaikkeen ei ihan tullut osallistuttua, mutta yllättävän moneen kyllä.

Kohti Yyterin Lietteitä. Vaikka Yyterissä on käyty monet kerrat, Lietteistä kuultiin ensimmäisen kerran oppaaltamme. Lietteille olisi päässyt hotellilta kävellen perille saakka. Mun selän kunto huomioonottaen päädyttiin ajamaan lähemmäksi kohdetta. Me ajettiin auto Huhtalanraitin parkkipaikalle ja käveltiin siitä Lietteille. Teki tiukkaa sekin, mutta selvisin reissusta :)

Lintuhavainnot olivat aika vähäisiä. Aikaisin keväällä meno on varmasti paljon villimpää. Hyttysiä oli rannan metsäosuudella aivan tuhottomasti, muutoin kokemus oli oikein mukava. Voin suositella. Pitkospuut olivat kautta linjan hyvässä kunnossa.

Viimeinen ilta. Olen aivan älyttömästi nauttinut rannalla liikkumisesta. Meressä on jotain ihmeellistä vetovoimaa. En kertakaikkiaan saanut siitä tarpeekseni. Upea Yyteri <3

Lauantain, lähtöpäivä. Näkymä hotellihuoneemme ikkunasta.

Näkyy se merikin sieltä :) 

Ennen lähtöä lounastimme vielä viimeisen kerran seisovasta pöydästä ja hyvästelimme uudet tuttavuudet. Mukava reissu, ehkä joskus vielä uudestaan!

Ja kotona taas :D