Rundalen linna, Latvia
Rundalen linna rakennettiin 1736-1740 venäjän keisarinnan Anna Joanovnan suosikkiherttuan Johan Bironin kesäasuinpaikaksi. On yksi Latvian merkittävimmistä barokki- ja rokokootyylisistä taidemuistomerkeistä.
Mahdollisuus tutustua linnan sisätiloihin olisi ollut mahdollista klo 10.00 alkaen. Olimme sen verran ajoissa liikenteessä, ettei sisäänpääsyä vielä ollut ja tyydyimme tutustumaan linnaan ulkoapäin. Puutarhaan oli avoin pääsy.
Liettua
Vielä ennen lähtöämme tutkimme Rundalen linnan pihassa Vilnan majoitusvaihtoehtoja. Meillä oli käytettävissä kirjastosta lainattu Baltia-opas. Löysimme meille sopivan edullisen vaihtoehdon ja soitimme hotelliin varataksemme huoneen. Sopiva huone löytyi ja jatkoimme matkaa kohti Liettuan rajaa.
Paikallista puutaidetta rajavyöhykkeeltä. |
Paikallisesta ajokulttuurista
Rajan ylitys sujui ongelmitta ja matkamme kohti Liettuan pääkaupunkia Vilnaa alkoi. Ajoimme reittiä Pasvalys-Panevezys-Vilna. Teiden kunto oli suorastaan loistava. Paikallisten ajotyyli sensijaan oli pelottavaa katseltavaa. Nopeudet olivat kovia ja järjettömän tuntuisia, viimetipan ohituksia tapahtui paljon. Olin ratissa kun todella paha läheltäpiti-tilanne tapahtui. Edessämme ajoi pakettiauto, jonka takaa näkyvyys eteen oli heikko. Vastaamme tullutta rekkaa lähti ohittamaan täydessä autolastissa ollut rekka. Edessämme ajanut liettualaisreksiterissä ollut auto tuntui käsittävän vilanteen hitaasti. Jouduimme jarruttelemaan voimakkaasti, että ohittava rekka pääsisi omalle kaistalleen. Ohitustilanteessa rekka lähti uhkaavasti kallistumaan autolasteineen meidän kaistallemme, mutta kuin ihmeen kaupalla pysyi pystyssä. Aikamoista menoa, etten sanois!
Saapuminen Vilnaan
Vilnaan päästyämme ajoimme suoraan hotellillemme. Vastaanottohuone oli täynnä asiakkaita ja vastaanotossa tuntui olevan hämminkiä. Palvelu takelteli turhan monella osa-alueella. Lopulta saimme huoneemme avaimet ja pääsimme viemään tavaroitamme huoneeseen. Olimme erittäin pettyneitä huoneen sijaintiin, huone sijaitsi kellarikerroksessa. Majoitus tuntui bunkkerimajoitukselta, ihan sitä emme olleet ajatelleet. Tyydyimme kuitenkin tilanteeseen ja lähdimme katsastamaan jalkaisin kaupungin tarjontaa.
Vilna
Vilna sijaitsee Vilnia- ja Nerisjoen liittymäkohdassa Kaakkois-Liettuassa, erittäin lähellä Euroopan maantieteellistä keskipistettä. Kauniiseen vanhaankaupunkiin ja mielenkiintoisiin nähtävyyksiin on helppo tutustua jalan. Vanhakaupunki on noteerattu Unescon maailmanperintölistalla. Täältä lisää informaatiota.
Tässä muutama kuva kaupunkikierrokselta. Pikaisesti tutustuttiin kaupunkiin ja kovin pintapuoliseksi tutustuminen jäi. Kiva olisi joskus palata tähän pieneen pääkaupunkiin paremmalla aikaa.
Paluumatkalle
Bunkkerissa nukutun yön jälkeen koitti 7. eli viimeistä edellinen matkapäivä. Söimme kevyen aamiaisen hotellin verannalla ja lähdimme ajamaan pohjoisen suuntaan. Ajoimme Daugavpilsin suuntaan ja ennen Liettua-Latvia-rajaa pysähdyimme Zarasaihin. Oppaassamme oli maininta Zarasaissa, Stelmuzen kylässä sijaitsevasta Liettuan vanhimmasta puusta. Se on myös yksi euroopan vanhimmista puista. Ikää puulla on ainakin 1500 vuotta, voi olla jopa 2000 vuotta. Puistossa meitä viihdytti paikallinen hanu hanurimusiikillaan. Hieno puu ja vieläpä livemusiikkia, kannatti käydä!
Tämä tammi on leveimmältä kohdaltaan halkaisijaltaan 3,5m ja ympärysmitta on 13m. Korkeutta tammella on 23m. |
Jatkoimme matkaa rajan yli ja pysähdyimme pikaisesti Daugavpilsissä. Sieltä jälleen matkaan ja kohti Riikaa ja Riian lähistöllä sijaitsevaa Siguldaa. Siguldassa meillä oli kohteena Gaujan kansallispuiston alueella sijaitseva upea Turaidan linna ympäristöineen. Lähistölle päästyämme alkoi kuitenkin jo hämärtyä, joten joduimme hautaamaan idean. Vaikka emme tuolloin päässeetkään tutustumaan Turaidan linnaan, ajatus jäi muhimaan. Melkein prikulleen viisi vuotta myöhemmin, 21.8.2010 kävimme Siguldassa ja Turaidan linnassa vierailulla. Lensimme tuolloin Riikaan ja kävimme sieltä käsin Jurmalassa ja mm. Siguldassa junalla matkustaen. Näin se ympyrä sulkeutui.
Viimeistä viedään
Viimeisen yön nukuimme jälleen autossa levähdyspaikalla Via Baltican varrella. Kuten kuvista näkyy, merenrannalla oltiin. Meren kohina tuntui jopa hieman pelottavalta pimeän aikaan majapaikalle saapuessamme, Aamun ja valkeuden koittaessa meren läheisyys tuntui ihanalta. Meidän lisäksemme yötaukoa samassa paikassa piti toinenkin autokunta. Muistelen kadehtineeni kaksipaikkaisen pakettiauton nukkumatiloja. Kolme Renaultissa nukuttua yötä alkoivat pikkuhiljaa tuntua jäsenissä. Pikaiset aamupesut meressä ja sitten vaan kotia kohti.. Ajoimme kohti Viroa ja Tallinnaa Pärnun kautta. Tallinnassa sää alkoi olla jo syksyisen kolea. Ehdimme vielä shoppailla ja käydä syömässä. Klo 15.00 meidän lauttamme lähti kohti Suomea.
Loppupuhe
Sen pituinen se reissu. Yhteenvedettynä kolusimme siis Viroa, Latviaa ja Liettuaa pienen ennakkosuunnittelun tukemana. Matkabudjettia en enää jaksa muistaa, mutta kovin iso se ei ollut. Olimme varautuneet nukkumaan autossa, se ei tullut yllätyksenä. Ainakin tuohon aikaan teiden kunnossa oli jonkinverran toivomisen varaa, mutta eipä meidän punainen kiitäjämme ollut millänsäkään. Tämä on toistaiseksi viimeinen yhteinene autoreissu ulkomaille. Ennen tätä teimme mm. kuukauden mittaisen reissun Eurooppaan. Aika on muuttunut ja nykyisin lentomatkailun helppous ja edullisuus on vienyt mukanaan. Kuitenkin, edelleen olisin valmis lähtemään nelipyöräisellä matkaan, mutta luultavasti lentäisin halpalentoyhtiöllä johonkin Euroopan kaupunkiin ja vuokraisin sieltä auton. Tässäpä tämä ja taas kohti uusia seikkailuja...
Kommentit
Lähetä kommentti