Vanhojen muistelua
Välilevynpullistumani kanssa kamppaillessani en nyt saa nykyajasta paljoakaan positiivista irti, joten päätin taantua reilun yhdeksän vuotta taaksepäin. Miksi juuri tämä reissu? Selailin valokuva-albumeita ja löysin albumin välistä tämän matkan muistiinpanot. Tästä se alkaa, muistoja mm. Haapsalusta ja Saarenmaalta....
 |
| Muistiinpanot reissunpäältä. |
Viro
Matkamme starttasi 15.8 klo 15.00 Helsingistä kohti Tallinnaa Nordic jet Linen lautalla. Tallinnassa emme viettäneet aikaa, vaan lähdimme samontein ajamaan pitkin pohjoisrannikkoa kohti länttä.
 |
| Keila-Joan putoukset |
Ehdimme ajaa n. 30 km Tallinnasta ja olimme jo ensimmäisen nähtävyyden äärellä. Tutustuimme Keila-Joan kylässä sijaitsevaan Keilan vesiputoukseen. Putous on 6m korkea ja 10m leveä. Putousta ympäröi maastopolku
Jatkoimme lyhyehkön pysähdyksen jälkeen matkaa pitkin Pakrin niemimaata ja
Paldiskissa, niemen kärjessä pidimme ensimmäisen kahvitauon. Paldiskissa, n. 5 km keskustassa, aivan niemen kärjessä sijaitsee alhaalla kuvassa näkyvä Pakrin majakka.
 |
| :) Komeet oli näkymät. |
 |
| Pakrin majakka. Rakennettu 1889, korkeus 52m |
Pakrin niemimaalla on korkeita kalkkikivirantatörmiä. Ajoimme siinä rannikkoa myöden, mutta tiestössä ei ollut liiemmin kehumista. Tai ei niitä enää loppuviimein teiksi voinut edes sanoa, kärrypolkuja pikemminkin. Tässä vähän extremeä.
 |
| Hiukka lähellä reunaa oltiin! |
 |
| Huomaa vasemmassa alanurkassa tie ja nuo kuopat!!!! Enemmän oli kuoppaa kuin tasaista tietä. |
Edellä kuvatulta törmältä hurautimme vielä illan päätteeksi lähelle Haapsalua suojaiselle paikalle metsän reunaan ja yöpuulle. Autossa nukuttiin.
Haapsalu
 |
| Katunäkymää Haapsalusta |
Saavuimme aamusta pikaiselle vierailulle tähän ihanaan kesäkaupunkiin. Haapsalu on 11 500 asukkaan kaupunki ja 1800 luvun alkupuolelta se on tullut tunnetuksi kylpyläkaupunkina, jossa on vieraillut Venäjän tsaareja ja muita suuria merkkihenkilöitä. Me tyydyimme hiukan kiertelemään kaupunkia ja vierailimme myös Piispanlinnan raunioilla ja sitä ympäröivässä puistossa. Jos kaupungista löytyy linna, siellä on käytävä.
 |
| Minä ja Haasalun Piispanlinna. Linnoitus perustettiin neljässä osassa 1200-luvulta alkaen. Nykyisin osa linnasta on restauroitu. |
Seuraavaksi lähdemme ajamaan kohti Virtsua ja Muhun saaren lauttaa. Matkalla kohti lauttaa Lihulassa katsastimme vielä linnanraunioita, joista ei kuvamateriaalia ole. Mutta eksoottisesta Hiiekivestäpä on, joka myöskin sattui matkanvarrelle. Olin ratissa ja äkkäsin kyltin Hiiekivi tiensivussa. No eipä siinä, nähtävähän se oli ja jarrut pohjaan aikamoisesta vauhdista. Uukkari ja takaisin. Pasi katsoi minua hiukka hitaasti että mitä ihmettä! Niin...
 |
| Nähtävyys tämäkin. Täältä Siurosta olen kyllä löytänyt muutaman heimolaisen :) |
Muhu
 |
| Klo 12.00 lähdimme Virtsun satamasta kohti Muhu-saarta. Lauttamatka kesti n. 40min. |
Lähdimme ajamaan kohti Saarenmaata ja pysähdyimme matkalla vielä Muhu-saarella Koguva-kyläyhteisöön.
Koguvan kylä on museokylä, jonka vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Koguva antaa konkreettisen kuvan siitä kuinka paikalliset talonpojat ovat muinoin asuneet. Kaunis ja erikoinen kohde.
 |
| Kiviaidat ovat yli 200 vuotta vanhoja |
 |
| Perinteisesti valmistettu olkikatto |
Anglan tuulimyllyt
Ja taas matkaan. Ajoimme Saarenmaan puolelle ja jatkoimme matkaa pitkin pohjoisrannikkoa. Seuraavaksi eteemme tulivat Anglan tuulimyllyt.
Anglan tuulimyllyt sijaitsevat Upa-Leisi maantien varressa, tuulimyllymäellä. Alkuperäisestä yhdeksästä viisi on jäljellä.
Kaalijärvi
Kaalijärvi eli Kaalin kraateri sijaitsee 20 kilometrin päässä Kuresaaresta. Kraateri on syntynyt meteoriitin törmättyä maahan esihistoriallisella ajalla ja sen valleja on muinaisina aikoina vahvistettu kivimuurein.
Kuresaare
Vielä saman päivän aikana saavuimme Kuressaareen. Kuressaari on Saarenmaan maakunnan pääkaupunki. Piispanlinna on saaren tunnetuin nähtävyys ja kaupunki on syntynyt linnan ympärille 1800-luvun loppupuolella.
Emme varanneet hotellia etukäteen ja ensimmäisenä kaupunkiin saavuttuamme oli edessä majoituksen etsintä. Löysimme aikamme kierreltyämme Daissy-motellin ja kirjauduimme sisään yhdeksi yöksi.
Kuressaaren Piispanlinna
17.8, kolmannen matkapäivän aamu. Aamiaisen syötyämme kirjaudumme ulos Motellista ja läksimme katsastamaan kaupungin tärkeintä päänähtävyyttä, eli Piispanlinnaa.
1300-luvulla rakennettu linnoitus on on parhaiten säilynyt keskiaikainen linnoitus koko Baltiassa.
 |
| Vanha puu Virossa |
Kohti Pärnua
Linnavierailun jälkeen läksimme ajamaan kiireenvilkkaa kohti lauttaa ja seuraavaa päämääräämme. Lautan lähtöaika oli 14.00. Matkasimme ilman kummempia pysähdyksiä kohti etelää. Kuressaaresta Pärnuseen taittui matkaa n. 150km. Tarkoitus oli viettää kaupungissa 2 yötä.
Pärnu
 |
| Festivaalit ja markkinat olivat jo menneet, tanhuun saimme tyytyä. Esitys oli toki hieno. |
Pärnu sijaitsee eteläisessä Virossa, Itämeren rannalla. Tämä on vuodesta 1996 ollut Viron kesäpääkaupunki. Kaupungista löytyy rantaelämää, useita festivaaleja, konsertteja ja markkinoita. Kylpylöihin matkataan kesäkauden ulkopuolellakin. Elokuun loppupuolella ei enää kesätapahtumia ollut jäljellä ja kaupungissa oli rauhallista. Rannalla kävimme kävelemässä, mutta yleisökato oli aikamoinen. Suhteellisen kova tuuli lienee ollut syynä.
Viidennen matkapäivän aamun koittaessa läksimme ajamaan kohti Latviaa ja Jurmalaa. Ajoimme pitkin
Via Balticaa Riian tienoille ja jatkoimme pitkin rannikkoa loputonta hiekkarantaa ihastellen. Matkaa etapille kertyy n. 200km.
Jurmala
Jurmala on Baltian maiden suurin merenrantakylpyläkaupunki. Jurmala sijaitsee 25 km päässä pääkaupungista Riiasta Riianlahden rannalla Minibussi tai juna kuljettaa vaivattomasti vierailijoita Riian ja Jurmalan välillä. Jurmalassa on upeaa luontoa, ihania hiekkadyynejä ja silmänkantamattomiin ulottuvaa hiekkarantaa. Arkkitehtuurista mainittakoon omaleimaiset, vanhat puutalot, hienoimpina pitsihuvilat.
 |
| Jurmala, pitsihuvila |
Tämä oli meidän ensimmäinen vierailu Jurmalassa. Tämän jälkeen olemme käyneet useaan otteeseen tässä ihanassa, pienessä, sympaattisessa merenrantakaupungissa. Pieni lepotauko oli nyt paikallaan ja pienen kaupunkikierroksen jälkeen jatkoimme jälleen matkaa.
Kuldiga
Jurmalasta matkasimme kohti Kuldigaa, etäisyyttä näiden kaupunkien välillä on 128 km. Perillä meitä odotti Venta-joella sijaitseva Euroopan levein vesiputous, Venta Rumba. Leveydeltään se on 249m ja korkeus on n. 2 m.
 |
| Venta-joki ja Venta Rumba-vesiputous |
 |
| Venta Rumba |
Juurikaan muuta nähtävää ei alueella ollut, joten jatkoimme vesiputouksen nähtyämme matkaamme. Seuraava määränpää oli Jelgava, aina vaan etelämmäksi ajettiin. Kuldigasta Jelgavaan tuli matkaa 131 km. Viides matkapäivä alkoi kääntyä iltaan ja ennen Jelgavaan pääsyä pysähdyttiin yöksi matkan varrelta löytyneelle P-paikalle. Aamulla herättyämme kävimme läheisellä huoltoasemalla hoitamassa aamutoimet ja siitä se uusi matkapäivä lähti taas käyntiin.
Jelgava
Jelgavassa kävimme katsastamassa pintapuolisesti 1800-luvulla rakennetun barokkipalatsin.
 |
| Upealta näyttää kauempaa |
 |
| Tässä totuus, eli hiukan rapistumaan on päässyt |
Tästä jatkoimme matkaa kohti Rundalen Barokkilinnaa. Kuudes matkapäivä oli vasta alussa
Kommentit
Lähetä kommentti