"Asioilla on tapana järjestyä"- fraasi on niin tuttu ja näillä sanoilla minuakin on lähiaikoina rohkaistu. Vielä kesän korvalla en olisi uskonut, millaiseen tunnemylläkkään tulen joutumaan kesän ollessa lopuillaan. Vaikka asioita kuinka olisi miettinyt etukäteen ja tavallaan valmistautunut mahdolliseen tulevaan, uuden tilanteen osuessa kohdalle sitä kuitenkin tuntee itsensä aivan alastomaksi. Päätöksiä täytyisi tehdä, vieläpä nopealla aikataululla ja mieli ei kuitenkaan ole siihen valmis.
Lomien jälkeen Pasi sai kuulla muuttuneesta työtilanteestaan ja uutta polkua oli lähdettävä hakemaan. Mietimme, miltä tuntuisi nyt vaihtaa maisemaa ja lähteä takaisin Joensuuhun. Ajatus kotiseudulle paluusta toi ja tuo edelleen pintaan todella voimakkaita tunteita. Toisaalta olisi aivan ihanaa olla lähellä rakkaita sukulaisia ja ystäviä, mutta toisaalta... Olemme jo juurtuneet tänne ja täällä on tällä hetkellä meidän arki. Joensuussa ehdimme asua yhdessä 9 vuotta ja täällä olemme viettäneet jo 14 vuotta. Kuka nyt haluaisi kotoaan pois lähteä.
Lisäksi tällä hetkellä ongelmana on tämä taantuma, joka vaikeuttaa kiinteistökauppaa. Talon myynti olisi nihkeää tai joutuisimme myymään liian halvalla. Pähkäilin mielessäni sitäkin, kuinka mahtaisimme nopeasti saada asunnon toisesta kaupungista noiden meidän riiviöiden kanssa. Minulle uusi työpaikka ym. ym....
Sovimme yhdessä, että muuttaisimme Joensuuhun jos Pasi saisi sieltä töitä. Hakemus lähti vetämään ja haastattelupyyntö saapui melko pian. Samoihin aikoihin oli haastatteluja myös Tampereella. Joensuun haastattelu meni ihan hyvin, niin myös erään firman täällä Tampereen päässä. Menipä niin hyvin, että muuttoaikeet saavat toistaiseksi jäädä! Olen niin onnellinen Pasin puolesta. Olen myös itse erittäin tyytyväinen tähän ratkaisuun. Projektin aikana tunsin jotenkin leijuvani jossain välitilassa, enkä saanut otetta oikein mistään. Sitä tuli todella kiivaasti pähkäiltyä, että mitä tässä oikein pitäisi tehdä. Työn löytyminen ei tietenkään ollut mikään itseisarvo, mutta ei noita meidän lainoja juurikaan minun palkalla maksella.. Hyvä näin, ehdimme muuttaa sinne itään vielä myöhemminkin, tällä hetkellä elämä on täällä Siurossa ja Pirkanmaalla <3
Syksyisiä tunnelmia
Pitkin syksyä olen taltioinut kuvia lenkkipolkujen varsilta. On ollu ihanan raikkaita, aurinkoisia aamuja ja toisaalta todella sumuisia aamuhetkiä. Kaiken kaikkiaan syksy on ollut ihanan lämmin ja kuiva. Parin viikon ajalle on sattunut jokunen todella tyyni päivä. Kesän aikana jotkut aamut olivat tyyniä, eikä järven pinnassa näkynyt värettäkään, mutta iltapäivästä veden pinta jo väreili. Viime viikolla katsoin joku päivä kun vielä illasta pinta oli aivan tyyni, kaunista. |
| Jokisenjärvi |
 |
| Sudenkorennoilla lempi leiskuu, edelleen.. |
 |
| Näkymä Siuron lintutornista Kulovedelle |
Kommentit
Lähetä kommentti