Taas valo viiltää taivaanrantaa,
se päivän yöstä erottaa.
On tullut aika pois se antaa,
jota niin paljon rakastaa.
Sen me järjellä ymmärrämme,
kun toinen lähtee, toinen jää.
Vain pieni lapsi sisällämme
ei tahdo sitä käsittää.
Hyvää matkaa Anna pieni
kulje kanssa enkelin,
hyvää matkaa rakas ystävä
sinua niin paljon rakastimme <3
On niin raskasta jättää hyvästit rakkaalle ystävälle. Tämä kevät ja alkukesä ovat olleet aikamoista vuoristorataa. Huhtikuun alussa Annalta leikattiin jo pitkään vaivannut sylkirauhanen. Olimme niin onnellisia että Anna tulisi jälleen kuntoon ja teräsmummo ilahduttaisi meitä vielä pitkänmatkaa. Kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen saimme tietää, että tulehdusta aiheuttanut vaiva oli sittenkin syöpäkasvain. Tuntui kuin matto olisi vedetty alta, mutta ajattelimme että jos lääkkäri olisi onnistunut kuitenkin leikkaamaan kaiken saastuneen pois ja Anna tervehtyisi.
Annan kunto paranikin hetkellisesti, kunnes reilu kuukausi sitten alkoi pikkuhiljaa näkyä merkkejä kunnon heikentymisestä. Ajattelimme aluksi että ne olisivat tavanomaisia vanhuksen vaivoja, mutta eivät olleet. Viimeisen viikon aikana oireet pahenivat huomattavasti ja maanantaina oli aika varattava lääkäriin. Aavistelimme pahaa ja itku silmässä läksimme Annaa viemään lääkäriin. Pelkäsimme pahinta ja toivoimme parasta. Ikävä kyllä syöpä oli uusiutunut ja juurikaan mitään ei ollut enää tehtävissä. Raskain sydämin saattelimme Annan ikuiseen uneen. Nyt Anna on tähtenä taivaalla rakkaiden ystäviensä Donnan ja Naton kanssa.
 |
Nato Donna ja Anna. Kuva vuodelta 2004 |
Tämä on nyt yhden aikakauden loppu. Tuossa oheisessa kuvassa on kolmikko, jonka kanssa muutimme vuonna 2000 Joensuusta Nokialle. Anna oli tuolloin vuoden ikäinen nuori tyttö. Kaikkia kolmea on kova ikävä. Nämä kolme olivat tiivis porukka. Ehkä me vielä joskus tapaamme..
 |
Anna on juuri kotiutunut meille 1.8.1999. Heinävaarasta haimme Annan. Anna oli tuolloin kuuden viikon ikäinen. Anna ei vielä ylettynyt isojen tyttöjen vesikipolle, pakasterasia sai alkuun toimittaa vesikipon virkaa. |
 |
Anna Joensuun Noljakassa ensimmäisenä talvenaan ulkoilemassa. Taisipa juuri tällä ulkoilureissulla kadottaa minun tumppuni leikkiessään. |
 |
Nato ja Anna kirmaavat Kuloveden jäällä talvella 2000 |
 |
Kesä 2000, kaverukset uimassa. Naton kanssa Anna tykkäsi uida. Naton poismenon jälkeen uiminen jäi pikkuhiljaa. Kyllä Anna tykkäsi mennä kepin perässä edelleen veteen, mutta uimaan ei mielellään lähtenyt. |
 |
Joulu 2001. Siinä Anna tyypillisessä asennossaan. Kauas ei ole omena puusta tippunut kun katsoo meidän Monan lepoasentoa. |
Anna ja Nato
 |
Kesä 2002 |
 |
Kesä 2006 |
 |
Talvi 2007 |
 |
Talvi 2008 |
 |
Talvi 2011 |
Me ja Anna
 |
Minä ja tytöt jouluna 2001 |
 |
Minä ja Anna talvella 2006. Anna on tässä viimeisillään raskaana |
 |
Pasi ja Anna 2009. Yksi Annan mielipaikoista oli sohvalla Pasin mahan päällä.
|
 |
Kesällä 2011 Siuron maisemissa laavulla retkellä Pasi ja Anna |
 |
Talvi 2013. Retkellä saaressa. Minä ja Anna |
 |
Pasi ja Anna. 2013 |
 |
Pasi ja Anna. 2013 |
 |
Minä ja Anna lenkillä kevät 2014 |
 |
Anna ja Pasi kesäkuu 2014 |
 |
Tänä keväänä ensimmäisellä ja viimeisellä uintireissulla. Anna oli tässä vielä elementissään. Mona uintikaverina, Pasi heittelee keppejä. |
Anna oli maailman kiltein koira. Välillä vapaudenkaipuu otti vallan ja lähti omille teilleen, mutta mitä sitten, Anna oli vapaa sielu. Anna oli maailman paras äiti. Anna oli maailman paras ystävä.
 |
Siskon poika ja Anna katselevat maailman menoa vuonna 2005 |
 |
Hepokalliolla Enossa Mimmi ja Anna sekä äitini vuonna 2012 |
 |
Anna pääsi mukaan myös retrobileisiin vuonna 2013 |
 |
Kotipihassa Enossa kesällä 2013. Anna oli äidin ja isän lellikki. Kannatti majoittua kahvipöydän ääreen, kyllä sieltä aina joku pullanpalanen suuhun tipahti. Annalle tarjoiltiin myöskin voideltuja leipäpalasia |
Kirjoitin viimevuoden syyskuussa blogitekstin
Anna and Me. Siltä voit lukea lisää Annan ihmeellisistä seikkailuista. Tässä vielä kuvia vuosien varrelta.
 |
Anna ja riivauskohtaus sohvalla :) |
 |
Kevään ensimmäisellä eväsretkellä koko porukalla. Eipä tuolloin vielä tiedetty että se jää myös viimeiseksi |
 |
Väsymys alkaa jo painaa, mutta onneksi hajut kiinnostavat edelleen |
 |
Synttärisiili. Anna täytti 15 vuotta 21.6 |
 |
Viimeisellä autoajelulla Karkun maisemissa 22.6 |
 |
Nuku hyvin rakas Anna 21.6.1999-23.6.2014 |
Anna sai hyvän ja elämäntäyteisen elämän teidän kanssa, paljon rakkautta ja iloa. Nyt hänen on hyvä olla ja jättihän Anna teille jälkeläisensä ihastuttamaan ja muistuttamaan häntä elämästään. Muistan vieläkin sen puhelun, kun soitit et arvaa mitä Anna teki, se karkasi ja ei aikaakaan kun kotonanne vilisti iso lauma ihastuttavia pikkuisia.
VastaaPoistaVaikeahan rakkaistaan on päästää irti, mutta muistot jäävät sydämeemme ikuisiksi ajoiksi ja kuvia katselemalla voi muistaa kaikki ne hienot hetket. Siellä se Anna nyt taivaankaarella tepsuttaa ja elämä teillä jatkuu viisihenkisenä perheenä.