Siirry pääsisältöön

Hyvää ja rauhallista joulua


Kylläpä tämä joulunalusaika on mennyt nopeasti. Töissä on ollut tuttuun tapaan järkyttävän kova kiire ja kotonakin kaikenlaista näpertelyä ja valmistelua on riittänyt. 

Jouluperinteet


Tunnustan olevani jouluihminen, olen aina ollut. Joulunviettoperinteet ovat eläneet vahvoina jo lapsuudesta saakka. Perinteisiin kuuluvat hyvät joulupöperöt, pohjoiskarjalaisten perinteiden mukaan etenkin karjalanpiirakat ovat tärkeä osa joulupöytää. Äiti tekee meille "ituhipeille" aivan mahtavaa juustoista perunalaatikkoa ja kyllähän meille tietenkin maistuvat muutkin joulun laatikot yms. 

Syöminen on tosiaan se ykkösjuttu, mutta onhan niitä muitakin perinteitä. Joulusaunassa käydään tietenkin ja vastan kanssa. Lahjoja annetaan. Jos siskon perhe on paikalla, myös pukki vierailee talossa. Hautausmaalla käydään tervehtimässä edesmenneitä sukulaisia. Jouluohjelmia alan seurata heti kun niitä alkaa näkyä tvstä ja joulumusiikkia tulee kuunneltua. Lumiukko täytyy ehdottomasti katsoa, joka joulu.

Huomenna jälleen lähdemme mieheni ja koirien kanssa kohti Enoa ja Lehmoa. Työpäivä ensin alta pois ja matkaan. Tänään vielä paketoin viimeisiä lahjoja ja kudoin villasukan eräälle lahjansaajalle, aika täpärälle meni tälläkertaa!

Näitä voin ylpeänä esitellä, ovat sukat nro. 2 ja 3 parinkymmenen vuoden tauon jälkeen. Taitoa voi näköjään verrata siihen kuuluisaan pyörälläajoon, kun sen kerran oppii, ei sitä kyllä unohda! No, ehken vähän lunttasin netistä:)

Liekkö se ilmastonmuutos vai mikä, kun tuntuu jatkuvasti myrskyävän, nytkin tuntuu aikamoinen puhuri olevan. Viimeisimmästä Seija-myrskystä oli jotain hyötyäkin. Huomasin koiria lenkittäessäni teillä koivuista tippuneita oksia. keräilin niitä mukaani ja askartelin alla olevissa kuvissa näkyviä jouluisia koristeita. 




Liotin koivunvarvut lämpimässä vedessä, että niistä tulisi helpommin muotoiltavia. Rautalankaa kieputtamalla varvut taipuvat haluttuun muotoon. 


Joulukukat ovat tärkeä osa minun jouluani, töissä ja kotona. Lempikukkiani ovat hyasintti ja joulutähti. Tämän vuoden uutuus oli tällainen kimallemaalilla koristemaalattu timanttiananas, kaunis ja erittäin näyttävä. 

Talvipäivänseisaus oli 21.12, päivä alkoi vihdoinkin pienenpienin harppauksin pitenemään ja kohti kesää 2014 mennään! Kuva Tampereelta parisen viikkoa sitten

Lähimetsästä

Uunin edessä isäni muinoin meille keloista valmistama valokoriste. Lamput ovat liekehtivät erikoislamput, aivan kuin tuli palaisi.



Oikein ihanaa ja rauhallista joulua kaikille lukijoille täältä Siurosta!









Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kellarin täysi muodonmuutos

Kuva 1. Lähtötilannetta Moikka. Olen jonkun kerran jo viitannut talomme kellariremonttiin. Tila on nyt valmis ja nyt on aika syventyä remonttiin ja muutoksiin täysillä. Lähdemme etenemään todellakin aivan pohjalta ja suunta on vain ja ainoastaan ylöspäin. Turvallista matkaa! Pientä alustusta Vuonna 2000 me muutimme tähän 1956 rakennettuun rintamamiestaloon. Paria vuotta myöhemmin teetimme suuren remontin, jonka yhteydessä oli tarkoitus remontoida myös kellarikerros. Remontin laajuus yllätti sillä kertaa ja kellariremontti jäi hamaan tulevaisuuteen. Siitä saakka kun muutimme tänne, Pasi on haaveillut saavansa oman soittokämpän kellariin. Saimme aikoinaan itse piikattua vanhan sementtilattian pois, mutta siihen se sitten jäikin. Raha ratkaisee. Lainatilanteen parantuessa meillä oli lopultakin mahdollisuus rahoittaa tämä remontti. Talo on salaojitettu ja patolevy kiertää muuria. Ei ulkopuolista eristystä. Suunnitelma Suunnitelmana on saada kellariin harrastetila, jossa o...

Syksyinen päiväreissu Kustaviin

  Sunnuntaina aamutuimaan lähdimme viemään Monaa päivähoitoon hoitolaan ja sitten nokka kohti Kustavia. Alkuperäinen suunnitelma oli käydä Hangossa kuvausreissulla, mutta se reissu olisi vaatinut yöpymisen jossain siellä suunnilla ja sopivaa majoitusta ei löytynyt millään. Monakin olisi joutunut yöpymään hoitolassa, joten jätimme Hangon ympäristöineen suosiolla ensi kesään. Toiveissa olisi saada otettua hyviä lintukuvia ja ehkäpä joku uusi lajikin tulisi vastaan. Siuro-Yläne-Uusikaupunki-Kustavi-Vuosnainen-Kustavi-Mynämäki-Siuro Matkaan Syksyisen aamun usvaa vielä näkyvissä, vaikka aurinko oli jo aikaa noussut. Heinijärventieltä kuvattu. Hauska idea ja olipa kauniina säilynyt kukkapelto💓 Tie 249, pian Sastamalassa. Sastamalasta lähdemme ajamaan Pyhäjärven etelänpuoleista reittiä ja saavumme Yläneelle. Tieltä pilkottaa mielenkiintoisen näköinen kirkko, tutustummepa seuraavaksi siihen. Yläneen Pyhän Olavin kirkko Komea punainen puukirkko sieltä ruskan värjäämien puiden takaa pilkist...

Hattulan Pyhän Ristin kirkko

Yksi tämän kesän löydöistä. Löysin tämän kirkon netissä surffaillessani, jotain tietoa holvikaarista taisin onkia. Nuo upeat holvikaaret ja etenkin seinämaalaukset iskivät tajuntaani. Kun tajusin, että Kirkon sijainti on järkevän matkan päässä kotoa, päätin vierailla paikanpäällä. Keskiaikaiset kirkot kiinnostavat aina ja etenkin tällaiset aarteet. Sisäänkäynti hautausmaan puoleisesta portista. Tälle rautakehikolle en löytänyt merkitystä. Hieno. Kellotapuli. Yläosa on vuodelta 1813. Historia Hattulan Pyhän ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkko. Nykyarvioiden mukaan tämä täysgotiikkaa edustava kirkko on rakennettu 1400-luvulla. Keskiajalla tunnettu pyhiinvaelluskohde. Asehuonetta lukuun ottamatta kirkko on rakennettu lähes kokonaan tiilestä, josta johtuen kirkon rakennusvaiheet on yhdistetty Hämeen linnan rakennusvaiheisiin. Molemmat sijaitsevat Hämeen Härkätien läheisyydessä. 1400-luvun loppupuoli ja 1500-luvun alku olivat Hämeen linnan loi...