Hei,
Olen Sorjosen Teija. Asun maalla idyllisessä Siurossa mieheni ja kolmen koiran kanssa. Mieheni kanssa olemme olleet yhdessä 22 vuotta. Kotoisin olen Pohjois-Karjalasta Enosta. Pirkanmaalle lähtö tuli vuonna 2000, kun mieheni sai töitä Tampereelta. Lähtö kotiseudulta tuntui tuolloin kovalta paikalta, mutta minkäs teet kun työn perässä on lähdettävä. Hyvin täällä on tullut viihdyttyä, vaikkakin kaipuu kotiseudulle on välillä pinnassa.
Suurin elämääni vaikuttanut asia on sairastuminen vakavasti 16-vuotiaana. Minulla todettiin erittäin vakava sydänvika, jota ei voitu leikata. Tahdistimen avulla pärjäsin jotenkuten 18-vuoden ikään, jolloin pääsin sydänsiirtoleikkaukseen. Toivuin leikkauksesta täysin ja siitä asti olen elänyt normaalia elämää. Arkea tietenkin rytmittävät lääkkeiden otot ja ajoittaiset kontrollit, ne vaan kuuluvat tähän sydänsiirtopotilaan elämään.
Kun muutimme Nokialle, oli meillä kolme koiraa, Donna (Cavalier) ja Nato (monirotuinen) ja Anna (monirotuinen). Tuosta kolmikosta Donna ja Nato ovat jo pilven päällä meitä katselemassa, mutta Anna on edelleen voimissaan. Annalle tulee tänävuonna ikää 14 v. Vuonna 2006 Anna synnytti vahinkopentueen, josta sitten jätimme itselle kaksi koiraa, ensimmäisenä ja viimeisenä syntyneet, Mimmin ja Monan. Annassa on lapinkoiraa ja saksanseisojaa ja nuoremmissa isän puolelta vielä dalmatialaista. Tätä koiramaista elämää on tosiaan jatkunut jo muutamia vuosia. Koska lapsia ei meillä ole, ovat koiruudet meidän karvaisia lapsukaisia:)
Olen ollut aina urheiluhullu, sekä itse suorittaja, että penkkiurheilija. Kouluaikaan olin kova hiihtämään ja kilpailla tietenkin piti. Sitten tuli kuvioihin yleisurheilu ja kilpailin pikamatkoilla ja pituushypyssä piirinmestaruustasolla. Tämä kaikki tapahtui siis ennen sairastumistani. Sydämensiirron jälkeen en ole jatkanut yleisurheiluharrastustani, mutta muuten urheilu on kyllä kuvioissa mukana. Rakkain harrastus on kuntosalitreenaus. Yleisurheilua seuraan edelleen kovana penkkiurheilijana. Pääsy Ateenan olympialaisiin yleisurheilustadionille oli ikimuistoinen kokemus!
Matkustelemme mieheni kanssa aina kun vaan taloudellinen tilanne sen sallii. Olemme käyneet yhdessä mm. Etelä-Koreassa, tehneet kuukauden mittaisen autoreissun useaan Euroopan maahan, useita kertoja Riiassa jne.. Vajaan kahden viikon päästä lähdemme kahden viikon mittaiselle roundtripille juhlistamaan minun syntymäpäivääni. Käymme Santorinilla, Kosilla, Bodrumissa ja Istanbulissa. Olemme itse suunnitelleet matkan ja varanneet lennot, lautat ja hotellit. Olemme aivan täpinöissämme matkasta, tuskin jaksaa odottaa!!!
Vielä kertomatta on asia, joka herättää itsessäkin välillä ristiriitaa, eli olen kasvissyöjä ituhippi, ostan luomua aina kun voin, kannatan vihreitä arvoja jne.jne..Tästä huolimatta asun kuitenkin ylisuuressa rintamamiestalossa miehen ja koirien kanssa ja omistan Chevrolet Vanin, sellaisen upean punaisen..Se ei ehkä ole nyt ihan taloudellisimmasta päästä noita nelipyöräisiä. I love my life <3
Olen Sorjosen Teija. Asun maalla idyllisessä Siurossa mieheni ja kolmen koiran kanssa. Mieheni kanssa olemme olleet yhdessä 22 vuotta. Kotoisin olen Pohjois-Karjalasta Enosta. Pirkanmaalle lähtö tuli vuonna 2000, kun mieheni sai töitä Tampereelta. Lähtö kotiseudulta tuntui tuolloin kovalta paikalta, mutta minkäs teet kun työn perässä on lähdettävä. Hyvin täällä on tullut viihdyttyä, vaikkakin kaipuu kotiseudulle on välillä pinnassa.
Suurin elämääni vaikuttanut asia on sairastuminen vakavasti 16-vuotiaana. Minulla todettiin erittäin vakava sydänvika, jota ei voitu leikata. Tahdistimen avulla pärjäsin jotenkuten 18-vuoden ikään, jolloin pääsin sydänsiirtoleikkaukseen. Toivuin leikkauksesta täysin ja siitä asti olen elänyt normaalia elämää. Arkea tietenkin rytmittävät lääkkeiden otot ja ajoittaiset kontrollit, ne vaan kuuluvat tähän sydänsiirtopotilaan elämään.
Kun muutimme Nokialle, oli meillä kolme koiraa, Donna (Cavalier) ja Nato (monirotuinen) ja Anna (monirotuinen). Tuosta kolmikosta Donna ja Nato ovat jo pilven päällä meitä katselemassa, mutta Anna on edelleen voimissaan. Annalle tulee tänävuonna ikää 14 v. Vuonna 2006 Anna synnytti vahinkopentueen, josta sitten jätimme itselle kaksi koiraa, ensimmäisenä ja viimeisenä syntyneet, Mimmin ja Monan. Annassa on lapinkoiraa ja saksanseisojaa ja nuoremmissa isän puolelta vielä dalmatialaista. Tätä koiramaista elämää on tosiaan jatkunut jo muutamia vuosia. Koska lapsia ei meillä ole, ovat koiruudet meidän karvaisia lapsukaisia:)
Olen ollut aina urheiluhullu, sekä itse suorittaja, että penkkiurheilija. Kouluaikaan olin kova hiihtämään ja kilpailla tietenkin piti. Sitten tuli kuvioihin yleisurheilu ja kilpailin pikamatkoilla ja pituushypyssä piirinmestaruustasolla. Tämä kaikki tapahtui siis ennen sairastumistani. Sydämensiirron jälkeen en ole jatkanut yleisurheiluharrastustani, mutta muuten urheilu on kyllä kuvioissa mukana. Rakkain harrastus on kuntosalitreenaus. Yleisurheilua seuraan edelleen kovana penkkiurheilijana. Pääsy Ateenan olympialaisiin yleisurheilustadionille oli ikimuistoinen kokemus!
Matkustelemme mieheni kanssa aina kun vaan taloudellinen tilanne sen sallii. Olemme käyneet yhdessä mm. Etelä-Koreassa, tehneet kuukauden mittaisen autoreissun useaan Euroopan maahan, useita kertoja Riiassa jne.. Vajaan kahden viikon päästä lähdemme kahden viikon mittaiselle roundtripille juhlistamaan minun syntymäpäivääni. Käymme Santorinilla, Kosilla, Bodrumissa ja Istanbulissa. Olemme itse suunnitelleet matkan ja varanneet lennot, lautat ja hotellit. Olemme aivan täpinöissämme matkasta, tuskin jaksaa odottaa!!!
Vielä kertomatta on asia, joka herättää itsessäkin välillä ristiriitaa, eli olen kasvissyöjä ituhippi, ostan luomua aina kun voin, kannatan vihreitä arvoja jne.jne..Tästä huolimatta asun kuitenkin ylisuuressa rintamamiestalossa miehen ja koirien kanssa ja omistan Chevrolet Vanin, sellaisen upean punaisen..Se ei ehkä ole nyt ihan taloudellisimmasta päästä noita nelipyöräisiä. I love my life <3
Sinäkin blogien maailmassa, kiva lukea tarinoitasi
VastaaPoistaKiitos:) Vihdoinkin sain aikaiseksi. Ja helppoahan tää aloitus loppujen lopuksi olikin!
VastaaPoista