Siitä taitaa olla jokunen tovi kun viimeksi olen tänne kirjoitellut. Minulla oli ajatuksena tähän väliin kirjoittaa speciaaliblogaus "Siurossa 15 vuotta" tms.. No, inspiraatio on ollut vähän hukassa, joten julkaisenpa tähän väliin jotain ajankohtaisempaa.
Talvi tuli vihdoinkin:) Ja pakkanen siihen päälle. Pitkästä aikaa ihanan kirkas päivä. Kummasti piristää mieltä. Kuva Kuloveden rannalta, Mimmin kanssa aamulenkillä ihasteltiin tyyntä järvenpintaa. Aikamoista säätöä taas ollut. On auto-ongelmaa, viemäriongelmaa ja oma pumppukaan ei nyt tahdo rytmissä pysyä. No, autosta ja viemäreistä onneksi selviää rahalla ja hyvillä, tutuilla luottotyömiehillä!
Olen ollut aina vannoutunut jouluihminen ja kahlannut aina jolun alla monia joulumyyjäisiä ja markkinoita, mutta tämän joulun alla fiilistä ei oikein ole ollut. Oman kotini koristelun sain nyt viikonloppuna aloitettua.
 |
| Keittiön pöytää koristaa Maija Isolan "Kaivo"-kangas. Kangas on kirpputorilöytö, kuten tuo erikoinen vihreä kynttilänjalka. Saksalaista keramiikkaa. |
 |
| Noitapallo. Pallon tarkoitus on suojella kotia pahoilta hengiltä ja negatiiviselta energialta. Alunperin 1600-1700-luvun Englannista. (Noituus Design) Toivotaan nyt että Kalliokadulla alkaisi tämän myötä hyvät ajat. Uskokoon ken tahtoo. |
Kävin hiljattain alaselän magneettitutkimuksessa ja tulokset eivät olleet niinkään mairittelevat. Itse en lähde lausunnon kokonaisuutta arvioimaan, ennenkuin saan lääkäriltä suomennoksen. Neurokirurgi Timo Virta minut kuviin uudelleen passitti ja tarvetta taisi olla. Katsotaan nyt, joudutaanko vielä leikkaamaan. Yleisolotila selän osalta on kohtalainen, mutta rasitusta se ei siedä. Sairasloma Citymarketilta jatkuu. Onneksi Vakuutusyhtiö on mukana tässä minun kuntoutumisessani, etten nyt aivan yksin ole. Sopivaa työtä ja työkokeilupaikkaa tässä nyt etsitään. Suunnitelma on tehty ja esitetty Ilmariselle. Kerron sitten lisää, kun päätöksiä tulee.
No, sitten toinen asia mikä on nyt reilun kuukauden ajan vaivannut, pumpun tykytyskohtaukset. Kohtaukset ovat Supraventrikulaarinen takykardia (SVT)-kohtauksia. Kohtaukset alkavat aivan yllättäen, ilman näennäistä syytä. Ensimmäisen kohtauksen sain kaupungilla kävellessäni. Hätäännyin aivan älyttömästi. Sydän löi aivan järjettömän kovaa (n.200 krt/minuutti) ja se sai verenpaineen laskemaan. Tuntui että taju lähtee. Sydänsiirtopotilaan oikeudella menen tällaisissa tapauksissa aina suoraan Taysin ensiapuun, kuten tälläkin kertaa. Pasi tuli töistä minua sinne saattamaan ja pyysinkin häntä soittamaan Acutaan että ollaan tulossa. Ambulanssiovesta päästiin sisään ja siellä meitä jo odoteltiinkin. Minut iskettiin petiin ja piuhoihin. Melko pian saatiin diagnoosi SVT-häiriöstä ja syke käännettiin lääkkeellä. Makailin parisen tuntia Acutassa ja minut päästettiin kotiin.
Seuraavan kohtauksen sain pari päivää myöhemmin kotona, Acutaan jälleen. Tällä kertaa jäin sitten osastolle. Rytmi kääntyi omia aikojaan parin tunnin odottelun jälkeen. Osastolla tutkittiin asiaa ja mietittiin jatkoa. Tehtiin sydänultra-tutkimus ja useita ekg-tutkimuksia. Ultrassa näkyi jotain, jonka perusteella päätettiin tehdä tarkka sydänmagneettitutkimus. Osastolla olin muutaman päivän, aloitettiin beetasalpaajalääkitys.
Kohtaukset pysyivät poissa lähes kuukauden. Magneetti oli puhdas. Viime viikon torstaina sitten jouduin kutsumaan ambulanssin kotiin, kun uusi kohtaus ei mennyt ohi. Minulla oli ollut siinä viikon aikana neljä pienempää kohtausta, jotka menivät kuitenkin aika nopeasti ohi. Tällä kertaa olin juuri menossa yöpuulle, kun muljahti ja alkoi taas se ralli. No, Ambulanssimiehet joutuivat kaksi kertaa antamaan lääkettä, ennen kuin pulssi kääntyi. Huoh, onneksi ei nyt tarvitse lähteä taas sairaalaan, ajattelin. No, kun lanssin perävalot näkyivät, syke kääntyi taas vituralleen. Voi helvetti!! No, eihän se auttanut kun taas soitella hätäkeskukseen ja lanssi tuli hakeen mua kyytiin. Oli sellainen ohjeistus, et jos beetasalpaajalääkityksen aikana tulee vielä kohtauksia, täytyy mennä hospitaaliin. Rytmi tasoittui taas autossa, mutta otti uudelleen spurttia kun makasin siellä ensiavussa. Tällä kertaa annettiin olla, odotettiin vaan et tasaantuis itsekseen. Lääkäri tuli melko pian sanomaan että minut siirrettäisiin sydänosastolle jatkotutkimuksia varten. Otettiin jälleen Ekg-nauhoja ja verikokeita, mutta ei sieltä mitään kummallista löytynyt. Puhuttiin lääkärin kanssa jatkosta. Nostettiin nyt alkuun Beetasalpaaja-lääkitystä ja lääkäri on minuun säännöllisesti yhteydessä. Mikäli lääke ei edelleenkään auta, tehdään mahdollisesti katetriablaatio, jolla katkaistaan sydämen kierto- tai oikorata. Pääsin tosiaan pois osastolta perjantaina ja nyt sitten katsotaan miten muijan käy..
Joo, oishan nuo selkäprobleemat kyllä tähän kohtaan riittäneet mut ei voi mitään. Sitä vaan ihmettelee et mistä hiivatista näitä juttuja putkahtelee!! Olis ihanaa kun voisin taas jotain positiivisiakin uutisia teille kertoa omasta elämästäni.
Sitten jotain muuta..
Vaikkei lumipeitettä meille tänne Pirkanmaalle ole vielä suotukaan, olen täysin siemauksin nauttinut Tampereen joulusta. Kaikkea kivaa on kaupunkilaisille luotu.
 |
| Tallipihalta |
 |
| Tallipihalta |
 |
| Näkymä Hämeenpuistosta Hämeenkadulle |
 |
| Hämeensillalla |
 |
| Hämeenkadulta |
 |
| Tammelantori |
Viime sunnuntaina oli Tammelantorilla perinteiset joulumarkkinat. Paljon oli porukkaa ja ihana maalaistunnelma. Monenemoista ostettavaa oli runsaasti tarjolla, kohtuulliseen hintaan. Minä olin hakemassa lähinnä kauralyhdettä linnuille ja sellainen löytyikin, vieläpä edullisesti, hintaan 5e. Hyvän joululahjahankinnan tein myös:)
Sellaista tänne Siuroon. Joulua minä en tosiaan paljoakaan tänne kotiin laita, koska me lähdemme taas koirien kanssa kotipuoleen jouluksi. Ja silmissä siintää valkoinen joulu.
Hyvää joulua <3
 |
| Ensimmäistä kertaa lähtee tämäkin kokeiluun ensi viikonloppuna |
Kommentit
Lähetä kommentti